Sukurakas mies painostaa minua pitämään sukulaiset elämässäni, itse en jaksaisi
Eteläpohjalainen mieheni tulee isosta suvusta, pitää yhteyttä niihin tuntemattomiin isotäteihinkin ja käy mielellään läpi kaikki kihlajaiset ja kuuliaiset, vaikka välimatkaa suvun maille on satoja kilometrejä. Itse en ole suku- tai edes kovin ihmisrakas, en viihdy joukoissa enkä jaksaisi pitää yhteyttä edes omiin sukulaisiini, miehen suvusta puhumattakaan.
Tämä on miehelle paitsi käytännöllinen, myös periaatteellinen ongelma. Sen lisäksi, ettei minusta läheskään aina ole seuraksi hänen puolensa kissanristiäisiin, mies surkuttelee sitä, että menetän yhteyden omiin sukulaisiini. Niin ei ilmeisesti saisi missään tapauksessa tehdä. Itse sanon, että jos yhteyenpito tuntuu väkinäiseltä ja turhalta, sitä ei luultavasti kannata jatkaa. Mies saa kaikin mokomin iloita suvustaan mutta minua ahdistaa ajatus, että minunkin pitäisi niin tehdä.
Miten saisin miehen ymmärtämään, ettei sukulaisuussuhde tarkoita kaikille samaa kuin hänelle? Miten teidän parisuhteessanne on ratkottu erilaiset käsitykset sukuyhteydestä?
Kommentit (22)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinun suvussasi on normaalia, että yhteyttä ei juuri pidetä, mutta sinun tulisi muistaa, että monissa suvuissa yhteydenpidon lopettaminen on epänormaalia ja tarkoittaa joitain henkilökohtaisia kaunoja ja vihanpitoa. Sivistyneeseen käytökseen kuuluu ihmisten välisten erojen huomioiminen - vaikka toki täytyy omat rajansa osata vetää.
Tämä kuulostaa varmasti aika tylyltä, mutta ei-sukurakkaana ihmisenä minua ei oikeastaan kiinnosta, miten jossakin toisessa suvussa on "tapana" tehdä asioita. Miehen välit sukulaisiin ovat hänen oma asiansa, eikä minua haittaa ollenkaan, että hänellä on paljon läheisiä ihmisiä elämässään. Mutta itse en halua kokea sukuyhteyttä, osallistua sukujuhliin tai tavata ihmisiä vain kohteliaisuussyistä. Miehen sukulaiset eivät ole minulle läheisiä tai tärkeitä, eikä heistä sellaisia koskaan tule. Tässä on se minun rajani. -ap
Teillä ei taida olla lapsia? Jos tulee niin kannattaa pitää hyvät välit sukuihin niin saa hoitoapua helpommin. Meillä on molemmilla etäiset suvut välimatkankin takia ja toiset isovanhemmat vielä kuolleet niin kesälläkään ei saa alakoululaisia minnekkään sukulaisiin koskaan ja juhlapyhät aina vain omalla perheellä.
Näin ei kyllä tule tapahtumaan. Miehen suku asuu pääosin tosi kaukana, ja minä en ole tosiaan ollut missään tietoisessa yhteydessä omaan sukuni moniin vuosiin. Kyse ei siis otsikosta poiketen ole varsinaisesti välien "pitämisestä", koska minulla ei mitään välejä olekaan. Enkä sitäpaitsi osaa edes ajatella ryhtyväni luomaan suhteita käytännössä ventovieraisiin ihmisiin vain saadakseni heiltä vastikkeetonta hyötyä. Ei mahdu minun moraalini mitenkään. -ap
Riistät sitten lapsiltasi suhteet täteihin, setiin ja pikkuserkkuihin? Tiedätkö että maksettu hoitaja ei ole sama kuin välittävä suku
Näin ei kyllä tule tapahtumaan. Miehen suku asuu pääosin tosi kaukana, ja minä en ole tosiaan ollut missään tietoisessa yhteydessä omaan sukuni moniin vuosiin. Kyse ei siis otsikosta poiketen ole varsinaisesti välien "pitämisestä", koska minulla ei mitään välejä olekaan. Enkä sitäpaitsi osaa edes ajatella ryhtyväni luomaan suhteita käytännössä ventovieraisiin ihmisiin vain saadakseni heiltä vastikkeetonta hyötyä. Ei mahdu minun moraalini mitenkään. -ap