Täydellinen lähipiirin siivous: ei enää huonoa käytöstä edes lähisukulaisilta!

Vierailija kirjoitti:

Jos yksi ihminen saa kovin monelta eri ihmiseltä huonoa kohtelua, yleensä kyseessä on sellainen ammattimielensäpahoittaja. Aika monesti se kohtelu ei edes ole huonoa, epäoikeudenmukaista tai asiatonta vaan ammattimielesäpahoittaja ottaa ihan kaikesta nokkiinsa, ymmärtää kaiken tahallaan väärin ja lukee rivien välistä jotain mitä siellä ei ole. Näitä olen työelämässä ja arjessa nähnyt vaikka kuinka paljon. Kaikkia näitä yhdistää yksi ja sama asia, ovat pohjattoman itsekeskeisiä.

Juu, yleensä myös naisia ja lapsettomia sellaisia. 

Hankaliahan nämä tilanteet on, mutta ap voisi olla ihan hyvin minun siskonikin. Kovin kiltti ja mukava, mutta ei ikinä osaa keskustella avoimesti hankalista asioista, ja jos jostain valinnasta ihan huolesta "kritisoidaan", niin ei ikinä siinä tilanteessa keskustele sitä, sanoo vain joo joo, ja sitten kuuluu joltain kaverilta kuinka meidän koko perhe on ihan sairas.

Nuo tilanteet mistä ollaan kritisoitu ovat mm.  nuorena liika alkoholinkäyttö (ei päässyt itselle tärkeään tilaisuuteen, koska oli krapula), huono miesvalinta (myöhemmin kävi ilmi että oli lyönyt, oli huumeita kuviossa yms.), ja varmaan viimeisimpänä vauvahaaveet huonon taloustilanteen+kouluttamattomuuden ja miehen päihdekäytöstä huolimatta. Toki noihin ehkäisyn jättöihin yritettiin kommentoida nätisti ja rakentavasti, sillä ei se nyt varsinaisesti minulle tai vanhemmille kuulu, mutta lopputulos oli taas samanlainen; ei mitään vastausta takaisin hymyä huolimatta, ja perästä kuuluu muiden suusta paljonkin. Ja ihan tismalleen samalla tavalla voisi siskoni tänne kirjoitella, hän on oikeasti todella kiltti ja huomioonottava ihminen (mitä tietysti arvostan, mutta esim. minä en kaipaa pelkkää kiltteyttä, vaan haluan hänelle hyvän elämänkin), mutta tavattoman huono puolustamaan itseään ja tekee kyllä oikeasti välillä käsittämättömiä valintoja elämässään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kertoo paljon palstan henkisestä tasosta nämä nuolitukset. 

Valittamalla itseensä kohdistuvasta jatkuvasta huonosta käytöksestä ylänuolet vilisevät. Sen sijaan, jos joku uskaltaa vihjata, että ehkä kaikki kanssakäymisen arviointi tulisi aloittaa itsestään, niin johan kääntyvät nuolet alaspäin. 

Näin se kuitenkin on, että toisia ei voi muuttaa. Voi muuttaa vain itseään ja näin ollen saada parempia suhteita elämäänsä. 

 

AP:han muuttaa itseään ja käytöstään, eikä aio olla tekemisissä ihmisten kanssa joiden kanssa tekemisissä oleminen on hankalaa. Ehkä ap:sta tulee erakko, jos olo ei luonnistu kenenkään kanssa... mutta sekin on win-win.

Eihän se tee erakoksi, että katkaisee välinsä epämiellyttäviin, loukkaaviin henkilöihin? Onhan niitä muunkinlaisia ihmisiä olemassa, onneksi!

Aloittajan veljellä on varmaan henkilökohtaisia ongelmia ja sisaruksensa on alennettu roskakorin rooliin. Tämä roolijako voi olla annettu jo lapsuudessa. Tiedättekö, kun joissakin perheissä yksi lapsi on se kaikkeen syyllinen mustalammas ja toinen taas hehkutettu ja ilman syytä jalustalle nostettu? Ehkä tässäkin on sama kuvio? Ehkä veli on omaksunut itselleen etuoikeutetun roolin ja alentaa aloittajaa ns. vanhasta tottumuksesta?

Ootko ikinä sanonut veljellesi, että nyt riittää, mä en tommosta kuuntele? Jos olet ja veljesi silti jatkaa, on ihan aiheellista kyläillä mummolassa eri aikaan, tai missä ikinä näettekin. Ja olla vastamaatta yhteydenottoihin kunnes tajuaa pyytää anteeksi ja alkaa käyttäytymään paremmin.

Vierailija kirjoitti:

Kummallisia vastauksia, esimerkiksi nuo, joissa ollaan sitä mieltä, että huono kohtelu on oma vika.

Mutta ehkä veli ei todella ymmärrä, mikä loukkaa. Rajat kannattaa kuitenkin laittaa.

Jos jatkuvasti kokee saavansa huonoa kohtelua, niin kyllä se on peiliin katsomisen paikka. 

En tunne kyllä ketään onnellista ihmistä, joka olisi koko lähipiiriinsä laittanut välinsä poikki. Mutta aloitus ei kerro, mitä tämä lähipiiri pitää sisällään. Veikkaan, että on työpaikallakin syrjitty, puistossa äidit eivät katso häneen päinkään, kaupankassakin on aina vihaisen näköinen ym. 

Että rakentavaa on vain lähteä itsestään. Tätä ei voi vaatia alakoululaiselta, mutta nyt kai on kyseessä aikuinen ihminen. 

Jos tuttavissa sekä lähipiirissä on kovin paljon ihmisiä jotka kritisoivat milloin mistäkin, niin kyllä silloin kannattaa aina peilata vähän itseäkin, että mikä on pielessä. Ja siis todellakin on ihmisiä, joihin kannattaa laittaa välit poikki, mutta jos näitä kertyy TODELLA monta omaan elämään, niin silloin se kritisointi ja lyttäys on joko kuviteltua, tai sitten itse on aivan aivan liian kiltti, jopa kynnysmatto. Jos sitä ei käsittele ja laittaa vain välit poikki, niin ei mene kyllä kauaa kun on jo seuraava kuspää hyväksikäyttäjä oven takana.

Vierailija kirjoitti:

Jos yksi ihminen saa kovin monelta eri ihmiseltä huonoa kohtelua, yleensä kyseessä on sellainen ammattimielensäpahoittaja. Aika monesti se kohtelu ei edes ole huonoa, epäoikeudenmukaista tai asiatonta vaan ammattimielesäpahoittaja ottaa ihan kaikesta nokkiinsa, ymmärtää kaiken tahallaan väärin ja lukee rivien välistä jotain mitä siellä ei ole. Näitä olen työelämässä ja arjessa nähnyt vaikka kuinka paljon. Kaikkia näitä yhdistää yksi ja sama asia, ovat pohjattoman itsekeskeisiä.

Mistä me tiedetään kuinka monelta eri ihmiseltä ap saa huonoa kohtelua? Tässähän hän mainitsee vaan veljensä, jolla tekstin mukaan on selviä narsistisia piirteitä.

Jos joku loukkaa ja käyttää suhun henkistä väkivaltaa, ei välejä kannata ylläpitää edes sukulaisuussuhteen vuoksi. Ei tosiaankaan. Nää asiat on kaksisuuntaisia, jos kala ei syö niin mato säästyy! Ap:n kannattaa säästää mukavuutensa mukaville ihmisille! Antaa ilkeitten ilkeillä keskenään ja etsiä uusi nyrkkeilysäkki!

Vierailija kirjoitti:

Jouduin lapsuuteni ja osan nuoruuttani elämään riitelevien, väkivaltaisten ja humalaisten ihmisten keskellä. Itsenäistyin jo 15-vuotiaana, koulutin itseni yliopistoon asti, sain hyvän ammatin, elämä on mallillaan, ja yritin pitää yhteyttä joihinkin sukulaisiini ja perheeseeni.

 

Jaksoin kymmenisen vuotta katsoa ja kokea sitä sukulaisten touhua: ryyppäämistä ja riitelyä milloin mistäkin. Milloin olisi pitänyt olla kenenkin puolella ja haukkua rätkyttää kaikkea mikä liikkuu ja vaikka ei liikkuiskaan. Omaa itseäni olisi pitänyt vähätellä ja ottaa piikit ja ivailut vain hyväntahtoisena ja minun parasta tarkoittavana palautteena. Suku- ja perhetapaamiset olivat uuvuttavia.

 

Sitten vain yhtenä päivänä päätin, et nyt se on slut. Miksi viettäisin joulun ihmisten kanssa, joille suurinta hupia on opiskelujeni, ammattini, ulkonäköni, harrastukseni ja pienimuotoisen julkisuuteni vähättely, piikittely, irvailu. Ja perään valitukset siitä, kuinka nähdään niin harvoin DDD. Katkaisin lähes kaikki välit, ja minäkin olen katunut vain sitä, et niinkin pitkään siedin niitä kusipäitä.

 

Mahtaa muutamaa sukulaista ketuttaa armottomasti mun poissaolo, sillä takuuvarmasti heille lankeaa sylkykupin, paskatunkion, syntipukin ja luultavasti nyrkkeilysäkin yhdistetty rooli, kun minua ei ole. DD Lycka till ja hymyä vain peliin. Perhe on Tärkein! Suku on Ehanin! (hokee oikeistolaiset ja amerikkalaiset tietty, ei yhteisön kustantamaa sosiaaliturvaa, ei turvaverkostoa, vaan perhe ja suku pitää sinusta huolta kun sairastut, vanhenet, loukkaannut tai saat lapsen, näin verot pysyvät alhaisina ja kukaan ei syrjäydy. Jep. Jälleen yksi Unelma, joka vain harvojen kohdalla toteutuu.)

Vaikutat ikävältä ihmiseltä. Iloa tuottaa siis se, että muita ketuttaa?

Voi suakin raukkaa, yritä mennä eteenpäin vaikka lääkityksen voimin. 

Olen tehnyt samanlaisen päätöksen joskus ja ollut siihen tyytyväinen. Kun siivoaa roskat pois, tulee tilaa hyvälle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos yksi ihminen saa kovin monelta eri ihmiseltä huonoa kohtelua, yleensä kyseessä on sellainen ammattimielensäpahoittaja. Aika monesti se kohtelu ei edes ole huonoa, epäoikeudenmukaista tai asiatonta vaan ammattimielesäpahoittaja ottaa ihan kaikesta nokkiinsa, ymmärtää kaiken tahallaan väärin ja lukee rivien välistä jotain mitä siellä ei ole. Näitä olen työelämässä ja arjessa nähnyt vaikka kuinka paljon. Kaikkia näitä yhdistää yksi ja sama asia, ovat pohjattoman itsekeskeisiä.

Mistä me tiedetään kuinka monelta eri ihmiseltä ap saa huonoa kohtelua? Tässähän hän mainitsee vaan veljensä, jolla tekstin mukaan on selviä narsistisia piirteitä.

Jos joku loukkaa ja käyttää suhun henkistä väkivaltaa, ei välejä kannata ylläpitää edes sukulaisuussuhteen vuoksi. Ei tosiaankaan. Nää asiat on kaksisuuntaisia, jos kala ei syö niin mato säästyy! Ap:n kannattaa säästää mukavuutensa mukaville ihmisille! Antaa ilkeitten ilkeillä keskenään ja etsiä uusi nyrkkeilysäkki!

Ap sanoo veljensä esimerkkinä, tekstistä paljastuu että näitä ihmisiä on paljon, ja he eivät ole pelkästään lähisukulaisia. Ap ei myöskään kerro miten veli käyttäytyy, vaan käyttää termejä kuten "naljailu" ja "piikittely". En minä ainakaan ihmistä heti narsistiksi tulkitse, jos joku sanoo että hän käyttäytyy ikävästi tätä kohtaan. Eri asia jos ap kertoisi selviä esimerkkejä, mutta nythän ap:n veljen käytöksestä ei tiedetä kuin se, miten ap sen kokee.

Ja en tarkoita, etteikö veli voisi olla narsisti, tai oikeasti siellä lähipiirissä olla paljonkin siivottavaa ihan aiheellisesti, mutta ei tuosta ap:n viestistä voi sanoa varmuudella onko asia todella niin, vai onko kyse nyt muistakin asioista. Ei ole mitään pahaa siinä, että jotkut nostavat nuokin asiat esille. Jos veli on täysi narsisti tai koko lähipiiri puhdasta myrkkyä, niin kyllähän ap sen tietää vaikka täällä muut epäilisivät että voisi olla toisinkin. Sen sijaan jos näin taas ei ole, niin ap saattaa herätä miettimään että ehkä olisi paikka keskustella veljen ja muiden ihmisten kanssa, joiden käytös loukkaa.

Vierailija kirjoitti:

Jos on paljon ongelmia eri ihmisten kanssa, syypää löytyy peilistä. Ei kukaan ole pahantahtoinen ilman syytä, ainakaan sukulaiset. Olet varmaan tiedostamattasi feikki tai leuhka, se ajaa ihmiset piikittelemään. Näin se menee.

Voi, voi mitä tekstiä!

Etkö tiedä kuin Ilkeä kateellinen nainen voi olla?!

Selvästikkään et tiedä tai sitten kuulut kateellisiin.

Ennemmin ilkeä veli kuin sisko, naiset ne vasta ovatkin ilkeitä toisilleen.

Minä olen tehnyt saman kun ap. Olen tekemisissä vain niiden lähisukulaisten kanssa joista pidän. En mitenkään tee numeroa siitä etten tapaa muita mutta en vain tapaa. Kaveripiiristäni tiputan pikku hiljaa sellaiset tyypit joiden kanssa ei sitten synkannutkaan. 

Miksi kuluttaisin ainutlaatuista elämääni pässinpäiden aivoituksia pohtien?

Tsemppiä aloittajalle! Minä olen kohtalotoverisi! Ja samanlaisen ratkaisun kohdallani aikoinani tehnyt.

Lapsuusperheeni oli hyvin ongelmallinen ihan jo alusta alkaen. Isäni on alkoholisoitunut, väkivaltainen narsisti, äiti omaan selviytymiseensä keskittynyt reppana-läheisriippuvainen, minä se roskakorin roolin saanut kaikin puolin huonoksi ja epäkelvoksi kotona leimattu lapsi joka en muka osannut mitään, ja veljeni taas se täydellinen ja kehuttu messias. Ei liene tarpeen kertoa, että minä olin ulkopuolisten silmin aina se "kympin tyttö" (jota kotona systemaattisesti alennettiin), ja veljeni taas reppana, jolla oikein mikään ei onnistunut. Mutta kotonamme häntä nostettiin jalustalle, ilman todellista syytä ja substanssia. Häntä kehuttiin ja ylistettiin ja ilmeisesti tämä pöhötti hänen egoaan liikaakin ja sai sen rakentumaan ihan kieroon. Kun minusta tuli lapsuuteni seurauksena alemmuudentuntoinen, hänestä tuli ylemmyydentuntoinen.

Mitäpä tästä seurasi? Hän edelleen, nyt ollessamme jo aikuisia, alentaa ja ivaten haukkuu minua joka kerta kuin vanhasta muistista. Eli se sairas hierarkia ja nokkimisjärjestys joka lapsuudessamme vallitsi ja jonka sairas isämme lanseerasi, elää veljen päässä edelleen. Ylentääkseen itseään, hänen on pakko jatkuvasti alentaa minua vähätellen elämääni, koulutustani, työtilannettani, kotiani, valintojani, tekojani... Lista on loputon. Asetelma on sama kuin lapsuudessa, nyt vain olemme aikuisia.

Tuollaisesta tilanteesta ei pääse eroon kuin ainoastaan katkaisemalla välit. Itse jouduin katkomaan välit veljeen ja isääni, se käsikirjoitus ja rooli joka mulle lapsuudenperheessäni annettiin, ei ole se jonka haluan ja tunnen ansaitsevani. Se oli ihan kiero ja vääristynyt. En enää aikuisena halua pakottaa itseäni siihen. :((

Nuo lauseet "katso omaan peiliin" ja "riitaan tarvitaan aina kaksi" ovat suolaa mun verestäville haavoilleni. Kun ei se aina mene niin.

Kyllä kiusaaja aina keksii sopivan syyn kiusaamiselleen. Aina. Eikä kiusatulla tarvitse olla osaa eikä arpaa koko jutussa. Hän on vain "sopiva uhri", "sopiva kohde". Jostakin syytä.

Hyvä, kuulostaa siltä ettet enää siedä "ylikävelemistä". Anna takaisin samalla mitalla ja katso mitä tapahtuu, ehkei tarvitse lopullista eroa näihin sukulaisiin tehdä mutta antaa jotakin ajateltavaa muiden kohtelusta.

Ihmetyttää aina tällaisissa keskusteluissa nuo "juttele nyt ensin ja kerro miltä susta tuntuu, niin asiat paranee". Jotenkin kuulostaa hirveän alentuvalta ja naiivilta - ihan kuin se kaltoin kohdeltu ei olisi näitä jo vuosien mittaan hoksannut yrittää lukemattomia kertoja!

Veikkaanpa että joka ikinen joka näitä asioita ap:n tavoin miettii, on nostanut sen kissan pöydälle jo N kertaa, ja joka kerta ihan turhaan. Esim. kun itse yritin näistä aikoinaan puhua äitini ja veljeni kanssa, he kielsivät, mitätöivät, löivät leikiksi, leimasivat heikkohermoiseksi ja huumorintajuttomaksi, väistivät koko aiheen, kääntyivät syyttämään minua, jne jne jne. Siinä tuli oikeasti käydyksi läpi kaikki mahdolliset manipulointikeinot, eikä kertaakaan kumpikaan a) tajunnut tehneensä mitään väärin tai b) luvannut muuttaa käytöstään. Koska vikahan ei ollut heissä, ei todellakaan!

Kokemukseni, sekä omani että se mitä olen netistä muiden kokemuksia lukenut, on siis se, ettei tällaisiin ihmisiin puhe tehoa. Toki se kannattaa jo ihan oman mielenrauhan takia kokeilla, tottakai! Mutta kun on yrittänyt jo useamman kerran ja aina tulee vain lisää paskaa niskaan, pitää ymmärtää ettei kyse ole siitä ettei vain ole keksinyt tarpeeksi hyvää keinoa puhua heille, vaan että nämä ihmiset eivät todellakaan, koskaan ikinä milloinkaan, tule muuttumaan vaikka itse jeesus sitä heiltä pyytäisi.

Minä olen myös katkaissut välit äitiini. Hän ei tule toimeen myöskään veljieni ja näiden puolisoiden kanssa, eikä isäni, oman miehensä. Annoin lapselleni kuitenkin mahdollisuuden solmia omanlaisensa suhde tähän narsistiin. Aina siihen asti kun äitini alkoi lapselle huutamaan, kiroamaan ja heittelemään astioita seinään ja aivan mitättömästä asiasta, jossa lapsen tarkoitus oli kaikenlisäksi hyvä. Lapsi itse päätti katkaistavauhteen myös. Olen ollut hitosti onnellisempi päätöksen jälkeen.

Onneksi aikuisena voi ainakin useimmiten valita seuransa ja kenen kanssa sosialisoi. Kukaan ei ansaitse elämänsä lyttäämistä, valinnoilleen nauramista, alentamista ja latistamista. Hyvä että aloittaja on päättänyt vaatia itselleen enemmän ja asettaa terveitä rajoja.

Vierailija kirjoitti:

Nuo lauseet "katso omaan peiliin" ja "riitaan tarvitaan aina kaksi" ovat suolaa mun verestäville haavoilleni. Kun ei se aina mene niin.

Kyllä kiusaaja aina keksii sopivan syyn kiusaamiselleen. Aina. Eikä kiusatulla tarvitse olla osaa eikä arpaa koko jutussa. Hän on vain "sopiva uhri", "sopiva kohde". Jostakin syytä.

Hei kuulostaa ikävältä, mutta ymmärtäkää nyt että eiväthän nämä ole teille henkilökohtaisesti tarkoitettuja viestejä, ja eihän ap:kaan täällä nyt oikeasti ole mitään omaa elämäntarinaansa kertonut! Kun kyseessä on keskustelufoorumi, niin tilanne yleensä etenee niin että henkilö a kertoo ongelmansa, b kertoo siihen myötätuntonsa, c tiedustelee että voisikohan ongema kuitenkin ratketa näin, d tiedustelee että onkohan tuo sittenkään ihan oikea ongelma ja e on jo provo joka yrittää vain ärsyttää. Sitten jos keskustele etenee hyvin, niin a palaa vastaamaan ja kertoo tarkemmin tilanteesta, joka joko kumoaa henkilön c ja d kommentit tai sitten a saakin niistä ajateltavaa. Tai ainakin näin tilanne etenee ihannetapauksessa. Eihän keskustelussa ole mitään järkeä, jos oletamme että esitetyn tilanteen takana ei ole yhtikäs mitään muuta taustalla, ja vain yhdenlainen vastaus on sallittu. Tsemppiä ap:lle, ei varmasti ole helppoja asioita kun kokee syystä tai toisesta lähipiirinsä käyttäytyvän huonosti. Mutta kuitenkin ihan ennen noita narsisti- ja kiusaaja-juttuja olisi hyvä odottaa että ap palaa "keskustelemaan" asiasta.