Parisuhteen raha-asioista kun täällä aina kovasti keskustellaan

Yhteiset rahat eli me maksamme pesukoneen.

Kohta pitäisi ostaa uusi. Puoliso maksaa puolet "tavallisen" koneen hinnasta, mutta koska itse haluan erikoishienon mallin, niin minä maksan loput. Ei olisi reilua pakottaa toista osallistumaan sen hienomman maksamiseen, jos vain minun halusta se perusmalli ei kelpaa. 

e) tottakai, sillä siivoaminen ja pesukonehommat kuuluu useimmissa länsimaissa naiselle, joten hän hoitaa sekä pesukoneen oston, sen haun, pesun ja pyykin kaappiin, leipattuna. Mies pesee - ja vahaa - taas auton tarvittaessa!

Mies maksaa kortilla meidän yhteisen tilin rahoilla. Meillä yks yhteinen tili jonne kaikki tulot tulee. 

Vierailija kirjoitti:

Jos ei ole muita isoja ostoksia, niin todennäköisesti mies maksaisi sen.Jos on muitakin ostoksia, niin sitten katsotaan, kumpi maksaa.

Mies on sen verran vanhanaikainen, että katsoo asiakseen maksaa suurimman osan.

Jatkan vielä:

Asuminen ja matkat menee puoliksi, mutta muutoin jako on karkeasti tämä:  mies maksaa isommat hankinnat (kuten sen pesukoneen) ja lähes kaiken ruoan. Minä maksan laskut (vakuutukset ja puhelimet).

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

 

f) se maksaa, jolla sattuu olemaan tarpeeksi rahaa juuri sillä hetkellä tai se, joka on ostamassa.

Olen niin vanhanaikainen ja mies myös, että meidän mielestämme parisuhteessa rahat ovat yhteisiä, vaikka kummankin omilla tileillä, eli käytetään tarpeen mukaan välittämättä siitä, kumman rahaa ne oikeastaan ovat. 

 

 

Eli nainen shoppailee omat rahansa mihin haluaa ja koska naisella ei sen takia koskaan ole "rahaa juuri sillä hetkellä", mies kustantaa kaikki yhteiset hankinnat.

No riippuu ihan naisesta. Minä olin loistava perheen taloudenpitäjä mutta mies alkoi vuosien varrella olla sitä mieltä että hän ei saa koskaan mitään itselleen joten exceltaulukkojen ja vakuutteluiden jälkeen (ei uskonut) annoin hänen mennä ja pitää kaikki rahansa itsellään. Ei ole sen jälkeen näkynyt uusia vaatteita, kulkupelejä, tietsikoita, ulkomaanmatkoja, konserttilippuja eikä paljon muutakaan miehellä. Uusi nainen on nimittäin siivooja eikä hyväpalkkainen asiantuntija kuten minä olen. Eron jälkeen minulla alkoi jäädä rahaa säästöön joten ihan hyvä kun mies ja kallis makunsa muuttivat pois.

F.

Se maksaa, jonka tilillä sattuu olemaan paremmin rahaa / joka pystyy paremmin kaivamaan lompakon taskustaan. Usein noissa tilanteissa lompakon kaivaja on mies, koska huonekalu- tai kodinkonekaupassa minä osaan paremmin pitää hallussa kolmea vilkasta lastamme, joita pitää estää kaatamasta myyntipöytiä ja kiipeilemästä pesukoneiden sisälle. Kotona tilit tasataan siten, että jos jommankumman tili alkaa lähetä nollaa ja palkkapäivään on vielä aikaa, toinen siirtää omalta tililtään toiselle lisää rahaa. Jos taas näyttää siltä, että rahaa jää paljon yli, sitä siirretään säästötileille.

Meillä on siis täysin yhteiset rahat. Pyöritämme yhteistä perhettä, joten yhteiset rahat tuntuvat luonnolliselta ratkaisulta ja meille tämä tapa toimii hyvin. Kulutustottumuksemme ovat myös samankaltaiset, joten toista ei tarvitse vahtia siinä pelossa, että yhteiset rahat katoaisivat johonkin nettikasinoihin, kalliisiin käsilaukkuihin tai monen tonnin kaiuttimiin. Isommista ostoksista keskustelemme yhdessä. Rahasta ei ole 17-vuotisen yhdessäolomme aikana tarvinnut oikeasti riidellä kertaakaan, pikkunatinoita on silloin tällöin ollut, mutta niitäkin harvoin.

A. Mies maksaa isommat asiat. 

En ymmärrä 50/50 rahanjakoa parisuhteessa. Mun mielestä on outoa, kun jotkut pariskunnat ravintolassa, kahvilla, elokuvissa ym maksavat erikseen, molemmat omansa. Miksei sitten vaikka sovita että vuorokerroin maksetaan. Olisi nopeampaa, ei näyttäisi niin hölmöltä ..

c) pesukone maksetaan puoliksi

Meillä on erilliset rahat muuten paitsi asumiseen liittyvissä asioissa. Lähinnä sen takia, että ollaan menty vasta aikuisina yhteen eikä meillä ole yhteisiä lapsia (eikä muutenkaan enää yhtään kotona asuvaa eikä yhtään alle 20-vuotiasta lasta). 

Jomman kumman kortilla olisi maksettu. Toinen olisi sitten vastaavasti maksanut loppu kuun ruuat. Meillä on yhteiset rahat, joten menoja ei eritellä tai lasketa.

Vierailija kirjoitti:

A) mies maksaa

Se maksaa muutenkin suurimman osan menoista, kun tulot ovat suuremmat. Välillä sitä ärsyttää isompi taloudellinen vastuu, mutta kirkkaina hetkinä ymmärtää, että se ei olisi siellä missä nyt on ilman mua. Eikä tämä tarkoita vaan sitä, että hoidan lapset ja kodin, vaan ollaan oltu yhdessä 20 vuotta. Autoin läpi pääsykokeista, opinnoista ja istuin vieressä tekemässä lopputyötä. Kirjoitin työhakemukset, kuuntelin työpaikka kätinät, puhtaaksikirjoitin työmeilejä jne. 

Saanko kysyä miksi? Sullahan näyttäisi olevan itselläkin älykkyyttä olla siellä missä mies on paitsi jos sulla onkin niin paljon älykkyyttä, että olet junaillut kaiken niin, että sinäkin olet siellä missä eniten haluat (kotona ilmeisesti). Toivottavasti olet turvannut myös eläkkeesi.

Vierailija kirjoitti:

F.

Se maksaa, jonka tilillä sattuu olemaan paremmin rahaa / joka pystyy paremmin kaivamaan lompakon taskustaan. Usein noissa tilanteissa lompakon kaivaja on mies, koska huonekalu- tai kodinkonekaupassa minä osaan paremmin pitää hallussa kolmea vilkasta lastamme, joita pitää estää kaatamasta myyntipöytiä ja kiipeilemästä pesukoneiden sisälle. Kotona tilit tasataan siten, että jos jommankumman tili alkaa lähetä nollaa ja palkkapäivään on vielä aikaa, toinen siirtää omalta tililtään toiselle lisää rahaa. Jos taas näyttää siltä, että rahaa jää paljon yli, sitä siirretään säästötileille.

Meillä on siis täysin yhteiset rahat. Pyöritämme yhteistä perhettä, joten yhteiset rahat tuntuvat luonnolliselta ratkaisulta ja meille tämä tapa toimii hyvin. Kulutustottumuksemme ovat myös samankaltaiset, joten toista ei tarvitse vahtia siinä pelossa, että yhteiset rahat katoaisivat johonkin nettikasinoihin, kalliisiin käsilaukkuihin tai monen tonnin kaiuttimiin. Isommista ostoksista keskustelemme yhdessä. Rahasta ei ole 17-vuotisen yhdessäolomme aikana tarvinnut oikeasti riidellä kertaakaan, pikkunatinoita on silloin tällöin ollut, mutta niitäkin harvoin.

Sama täällä. Yhdessä 20 vuotta ja rahat kaivetaan sieltä missä sitä on. Koskaan ei ole tarvinnut tapella rahasta. Palkatkin suunnilleen samaa luokkaa, joten kannetaan kortemme ihan siihen yhteiseen kekoon.

a, meillä mies maksaa tuollaiset "tekniset vempaimet" ja muutenkin tuollaiset isommat ostokset tällä hetkellä kun olen hoitovapaalla. 
Minä taas ostan lähes kaikki ruuat kun käyn kaupassa päiväsaikaan ja hankin lähes kaikki lasten vaatteet ja tarvikkeet. Asumisen kulut (sähköt, vakuutukset jne) maksetaan puoliksi (molemmat laittaa yhteiselle tilille saman könttäsumman kuukausittain) ja lainanlyhennykset siinä suhteessa kun meillä on lainaa otettu (minulla vähemmän lainaa kun minulla oli asunto jonka myin ja jäin voitolle kun tämä yheinen ostettiin...). 
Eli aika tasan mennään kulujen kanssa, ei kylläkään seurata mitenkään aktiivisesti mitä kukin maksaa, kummallakin on ihan hyvät tulot (normaalisti) ja säästöjä, joten joku normaali ostos ei horjuta kummankaan tiliä.

Vierailija kirjoitti:

c) pesukone maksetaan puoliksi

Meillä on erilliset rahat muuten paitsi asumiseen liittyvissä asioissa. Lähinnä sen takia, että ollaan menty vasta aikuisina yhteen eikä meillä ole yhteisiä lapsia (eikä muutenkaan enää yhtään kotona asuvaa eikä yhtään alle 20-vuotiasta lasta). 

Ja sille erikseen ravintolassa maksamista ihmettelevälle kommentiksi vielä, että ei me ravintolassa yms koskaan makseta erikseen, ennemminkin fiiliksen mukaan tai kummalla tuntuu olevan enempi rahaa sillä kertaa. Usein se on mies, joka sanoo, että veisin sut mieluusti syömään / leffaan / kartanolomalle, mutta välillä se olen kyllä minäkin. Erilliset rahat antaa paremmin mahdollisuuden tuollaiseen toisen hemmotteluun ja lahjomiseen. :-)

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

 

F.

Se maksaa, jonka tilillä sattuu olemaan paremmin rahaa / joka pystyy paremmin kaivamaan lompakon taskustaan. Usein noissa tilanteissa lompakon kaivaja on mies, koska huonekalu- tai kodinkonekaupassa minä osaan paremmin pitää hallussa kolmea vilkasta lastamme, joita pitää estää kaatamasta myyntipöytiä ja kiipeilemästä pesukoneiden sisälle. Kotona tilit tasataan siten, että jos jommankumman tili alkaa lähetä nollaa ja palkkapäivään on vielä aikaa, toinen siirtää omalta tililtään toiselle lisää rahaa. Jos taas näyttää siltä, että rahaa jää paljon yli, sitä siirretään säästötileille.

Meillä on siis täysin yhteiset rahat. Pyöritämme yhteistä perhettä, joten yhteiset rahat tuntuvat luonnolliselta ratkaisulta ja meille tämä tapa toimii hyvin. Kulutustottumuksemme ovat myös samankaltaiset, joten toista ei tarvitse vahtia siinä pelossa, että yhteiset rahat katoaisivat johonkin nettikasinoihin, kalliisiin käsilaukkuihin tai monen tonnin kaiuttimiin. Isommista ostoksista keskustelemme yhdessä. Rahasta ei ole 17-vuotisen yhdessäolomme aikana tarvinnut oikeasti riidellä kertaakaan, pikkunatinoita on silloin tällöin ollut, mutta niitäkin harvoin.

 

 

Sama täällä. Yhdessä 20 vuotta ja rahat kaivetaan sieltä missä sitä on. Koskaan ei ole tarvinnut tapella rahasta. Palkatkin suunnilleen samaa luokkaa, joten kannetaan kortemme ihan siihen yhteiseen kekoon.

Näin myös meillä, yhdessä 23v.

Vierailija kirjoitti:

A) mies maksaa

Se maksaa muutenkin suurimman osan menoista, kun tulot ovat suuremmat. Välillä sitä ärsyttää isompi taloudellinen vastuu, mutta kirkkaina hetkinä ymmärtää, että se ei olisi siellä missä nyt on ilman mua. Eikä tämä tarkoita vaan sitä, että hoidan lapset ja kodin, vaan ollaan oltu yhdessä 20 vuotta. Autoin läpi pääsykokeista, opinnoista ja istuin vieressä tekemässä lopputyötä. Kirjoitin työhakemukset, kuuntelin työpaikka kätinät, puhtaaksikirjoitin työmeilejä jne. 

A täälläkin ja muutenkin yhtenevä historia kuin teillä, yhdessäolovuosia myöten. Ei tarvitse ulkopuolisten pelätä, kyllä ne eläkeasiat on huolellisesti järjestelty etukäteen.

Vierailija kirjoitti:

Käytiin eilen miehen kanssa pesukonekaupoilla, niin jostain kumman syystä tuli sitten mieleen täällä paljon puhuttavat kustannusten jaot parisuhteessa.

Tehdäänpä nyt kysely siitä, miten teillä olisi pesukoneen maksaminen tehty

a) mies maksaa pesukoneen

b) nainen maksaa pesukoneen

c) pesukone maksetaan puoliksi

d) pesukone maksetaan tulojen mukaisessa suhteessa

e) se maksaa, joka sitä käyttää

f) joku muu, mikä?

meillä oli viimeksi f, koska mä sain perintöä ja pesukone oli tooooosi vanha.

Yleensä c, koska meillä on samat tulot, mutta voi se olla myös a tai b, riippuen siitä, kummalla on rahnaa. Mieheni on nuuka, ja sortuu monesti halvimpaan, vaikka se ei ole laadultaan paras ja noituu sitten, kun rikki meni tai ei toimita hommaa.

Siitä syystä joskus jyrään hänen ylitseen, ostan sen kalliimman omasta pussista ja hän maksaa sitten vapaaehtoisesti jälkikäteen, todettuaan että olin oikeassa....Viimeisimmät hankinnat on autot, kiuas, sohva ja kirjahylly, ja autot ja kiukaan maksoi mies, sohva maksettiin puoliksi ja minä maksoin kirjahyllyn (siis jyräsin). Halusin kalliin puisen, kun miehelle olisi käynyt kalustelevy, sanoin sitten että mä maksan sen. Hylly maksoi yli 2500 euroa ja meillä on paljon kirjoja. No, mieskin on ollut tukevaan seinän kokoiseen hyllyyn tyytyväinen ja kaivanut kuvettaan. Että puoliksi meni.

Seuraavaksi listalla on kylppäriremppa ja kattoremppa, ne mennee puoliksi tai saattaa olla, että minä maksan kylppärin ja kattorempan tarvikkeet. (Kun mies maksoi ne autot.)

Ei riidellä rahasta.

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

 

A) mies maksaa

Se maksaa muutenkin suurimman osan menoista, kun tulot ovat suuremmat. Välillä sitä ärsyttää isompi taloudellinen vastuu, mutta kirkkaina hetkinä ymmärtää, että se ei olisi siellä missä nyt on ilman mua. Eikä tämä tarkoita vaan sitä, että hoidan lapset ja kodin, vaan ollaan oltu yhdessä 20 vuotta. Autoin läpi pääsykokeista, opinnoista ja istuin vieressä tekemässä lopputyötä. Kirjoitin työhakemukset, kuuntelin työpaikka kätinät, puhtaaksikirjoitin työmeilejä jne. 

 

 

Saanko kysyä miksi? Sullahan näyttäisi olevan itselläkin älykkyyttä olla siellä missä mies on paitsi jos sulla onkin niin paljon älykkyyttä, että olet junaillut kaiken niin, että sinäkin olet siellä missä eniten haluat (kotona ilmeisesti). Toivottavasti olet turvannut myös eläkkeesi.

Ehkä sen takia, että (tässä tarkemmin avaamatta) suhde kääntyi aika nopeasti epätasapainoiseksi. Minä huolehdin miehestä oman jaksamisen kustannuksella. Lisäksi miehellä on aina ollut intohimo tiettyy asiaan ja minä taas olen enemmän haahuilija. On ollut järkevää panostaa siihen ihmiseen, joka tietää mitä on tekemässä ja voi saada sillä rahaa. 

Olen ollut suurimman osan aikaa itsekin työelämässä, mutta selvästi pienemmillä tuloilla. Niin, että totta kai se olin minä joka jäi hoitovapaalle ja kotiin kun lapset sairastivat. Eläkkeestä olen huolehtinut omistetaan puoliksi asunto, jonka mies käytänössä maksanut kokonaan. 

Alkuperäinenkin vastaa :)

Meillä käytännössä oli eilen käytössä tuo A, eli mies maksoi, mutta tosiasiassa F.

Omat tilit, mutta yhteiset rahat. Ollaan aika tuore pari, eli vain pari vuotta yhteiseloa takana, mutta missään vaiheessa ei olla jaettu mitään laskuja tai edes keskusteltu kuka maksaa ja mitä. Tai molemmat maksavat ne laskut, jotka omalla nimellä tulee (tosin niitäkin voi tarvittaessa maksella ristiin), muuten maksaa se, joka jaksaa.

Niin ja tokalla kierroksella ollaan, molemmilla on lapsi / lapsia edellisestä suhteesta, mutta ei niidenkään kustannuksia mitenkään sen kummemmin jaeta. Tai mies maksaa elatusmaksut omasta pussistaan (itselläni ei elatusmaksut liiku suuntaan eikä toiseen), mutta normaaliin elämiseen liittyvät kulut maksaa se, joka sattuu kaupassa silloin lompakon kanssa olemaan. Toki siis jos tulee jotain isompia lapsien kuluja, niin molemmat "hoitaa" omansa.

Hyvin tuntuu siis tämä malli meillä toimivan. Enkä usko, että mies nyt ajattelee, että hänellä on uusi pesukone.  Veikkaan, että ei siihen kuitenkaan kovin paljoa koske :)

Nauroin tuolle että naisen pitäisi maksaa pyykkikone koska hän pyykkää koko perheen vaatteet :D No, kai se toimii jos sitten muuten tasapainotetaan, esim. mies ostaa ruohonleikkurin ja leikkaa ruohon, maksaa kaiken autoon liittyvän ja kuskaa perhettä yms.

 Meillä tällä hetkellä minä (nainen) maksaisin koska mulla on yli kaksinkertaiset nettotulot miehen tuloihin nähden. Silloin kun oli tasaisemmat tulot niin riippui vähän laitteesta - yhteiseen hyötykäyttöön tulevat, kuten pesukone, menivät puoliksi, jos taas halusi jotain ekstraa jota toinen ei halua tai voi käyttää (esim. miehelle uusi tietokone) niin se meni omista.