Pulassa kisaanpennun kanssa!

Vierailija

Meillä on kerrostalossa 7 kk- ikäinen kissanpentu, joka on ihan täystuho. Leluja on hommattu vaikka kuinka, kiipeilypuita ja vaikka mitä, mutta kissa tiputtelee pöydiltä kaikki tavarat ja hyppii pitkin seiniä. Kyseessä tyttökissa. En usko, että jaksetaan enää sen kanssa, jos ei se oikeasti muutu kasvettuaan. Leikitään sen kanssa ihan hirveästi ja saa tarpeeksi lämpöä, ruokaa ja hellyyttä, mutta mikään ei tunnu riittävän.

Neuvoja?

Sivut

Kommentit (20)

Vierailija

Meillä on ihan saman ikäinen kissanpentu ja ihan yhtä villi sekin on. Meidän nykyään 8-vuotias kissa oli ihan erilainen pentuna ja se on nykyäänkin tosi rauhallinen kissa. Eli varmasti tämä nuorempi kissa tulee olemaan aikuisenakin paljon vilkkaampi kuin tämä vanhempi kissa. Mutta uskon, että tuosta 7 kk iän villiydestä kissa varmasti rauhoittuu edes jonkin verran, koska tuo ikä on juuri sitä villeintä ikää kissalla! Minulla ei ole käynyt mielessäkään luopua kissastamme, vaikka se onkin kauhea riiviö.

Eli odottakaa nyt, että se kissa kasvaa aikuiseksi eli, että se on ainakin yli vuoden ikäinen :) Ja jos luovutte niin älkää lopettako vaan antakaa jollekin hyvään kotiin! Oletteko leikanneet sitä? Minä leikkautin viime viikolla ja odottelen, että tapahtuisiko se rauhoittuminen kohta mitä sanotaan sterilisaatiosta seuraavan monelle kissalle.

Vierailija

Ylläolevat kaksi ensimmäistä vastaajaa ovat oikeassa, kuuluu nuoren kissan normaaliin käyttäytymiseen. Toki luonteissakin voi olla eroja, eli jotkut ovat villimpiä luonnostaan ja jotkut rauhallisia jo nuorina. Luultavasti suurin leikkisyys häviää parissa vuodessa, ja myös leikkauttaminen saattaa vähentää kissan aktiivisuutta. Sama juttu kuin koiran tai ihmisenkin vauvoilla, siirtäkää särkyvät esineet yms pois esiltä ;)

Vierailija

Ai niin ja lisään, että kokeilkaa säännönmukaisesti komentaa kissaa kun se riehuu. Meillä molemmat kissat tietää mitä saa tehdä ja mitä ei (mutta tämä pentu vielä kokeilee rajoja, eli täytyy jatkaa koulutusta varmaan vielä jonkin aikaa). Me käytetään tämän pennun kanssa vesipulloa, eli jos ilkeilee, niin suihkaisen vettä kissan päälle ja sanon matalalla äänenpainolla EI. Yleensä kehoon eli en naamaan, koska se tuntuu jotenkin raa'alta. Toimii! Tätä toistettiin monta kuukautta ja nyt riittää pelkkä EI samalla äänenpainolla, eli veden pystyi jättämään pois.

Kissoja voi kouluttaa, mutta se vaatii vain paaaaljon enemmän aikaa ja toistoja kuin koiran kouluttaminen. Meillä esimerkiksi nuo kissat tietää nyt, että tietokonehuoneeseen saa mennä vain kun siellä on ihminen paikalla. Jos pidetään ovi auki eikä siellä ole ketään, niin ne jää nykyään katsomaan vain oven suusta huoneeseen eikä mene sinne :) Eli kyllä niillä älliä riittää jos vain jaksaa kouluttaa...

T. sama kuin viestissä nro 3

Vierailija

Ette hirveästi tainneet kissoista tietää ennen pennun hankkimista? Tuntuu naurettavalta että heti pennun villeyden takia ollaan valmiita luopumaan _perheenjäsenestä_. 

Vierailija

Kaikki kissat ei sovi sisäkissoiksi. Jotkut on liian villejä, eikä ne siitä rauhoitu. Kissoissa on samalla lailla luonne-eroja kuin eri koiraroduilla, maatiaiskissoista ei vaan näe päälle päin minkälainen se luonne on. Sisäkissaksi suosittelisin itse rotukissaa, jolloin voi edes vähän valita sitä luonnetta.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:

Ette hirveästi tainneet kissoista tietää ennen pennun hankkimista? Tuntuu naurettavalta että heti pennun villeyden takia ollaan valmiita luopumaan _perheenjäsenestä_. 

Ajattelin samaa. Pennut ovat villejä, ylläri.

Vierailija

Ensimmäisen kiiman jälkeen leikkaus ja sitten n. parin vuoden sisällä se "aikuistuu" ja rauhoittuu.

7kk on vielä pentu, eli sen käyttäytyminen on ihan normaalia.

Vierailija

Ihan normaali pentukissa:)  Kyllä se siitä rauhoittuu ajan kanssa, edellyttäen, että ap osaatte toimia oikein.

Kissalle EI rähjätä, sitä Ei läpsitä, eikä sille huudeta. Kissaan toimii määrätietoiset toistot(pois nostamiset) rauhallisine kieltoineen, aivan kuten uhmaikäiseen lapseenkin.

Kissat pyrkivät aina sellaisille vähän korkeammille tasoille, se on lajityypillistä käytöstä. Paras kissakoti onkin sellainen, jossa ne pääsevät tekemään niin, kuljeksimaan lattiatasoa korkeammalla.

Se tarkoittaa joskus koriste-esineiden siirtämistä varastoon. Tai voi tehdä kuten me, kaikki tasoilla olevat esineet on "kiinnitetty" pohjastaan alustaansa sellaisella oranssilla pakkausteipillä tai sinitarralla (tavarat on helppo nostaa pois pölyjä pyyhittäessä ja taas takaisin, teipin ja sinitarran joutuu joskus uusimaan, aika pieni vaiva). Auttaa aika paljon, ainakin vähän vanhempien kissojen kanssa.

Kissat myös mielellään puskevat itseään esim. maljakon reunoihin vanhempanakin, joten meillä ainakin nämä varotoimet ovat toimineet.

Ap, vielä tulee sekin aika, jolloin hymyillen muistelet kissasi nykyistä riehumista. Nauttikaa pentuajasta, se kun ei kauaa kestä, kuten ei ihmisten lapsuusaikakaan:)

Vierailija

Kyllä se rauhoittuu. Itselläni aika sama tilanne. Aina ennen pennut ovat olleet kilttejä ja nyt tämän hetkiset ovat aivan tuholaisia :D toivottavasti rauhoittuvat pian. 

Vierailija

Voi kun soma... Meidän parivuotias enää toisinaan silleen vaivihkaa siirtelee tavaroita pöydän reunalle, ja siitä lattialle. Tietää kyllä, ettei saisi, ja tottelee jos sille sanoo ei, mutta se räiskähdys niin houkuttelisi.

Ja eilen kun käytiin puistossa, tämä oli innoissaan sukeltelemassa lehtikasoihin, ihan kuin pentuna. Häntä heilui villisti, ja kohta pisti päänsä esiin lehtien alta.

Ei voi olla kuin iloinen kun toinen tuli pennuksi jälleen. Sitten kotiin tultiin rauhallisesti kuin ison kissan kanssa aina ikään.

Vierailija

Mielestäni kissa yksin kerrostaloasunnossa on lähtökohtaisesti eläinrääkkäystä. Ei pitäisi tuollaista elukkaa koskaan ottaa kärsimään. Kaverin kissa oli lopulta ihan hullu, sen näki jo päällepäin että henkisesti sairas kissa. Lopulta kaveri vei sen vanhemmilleen maalle jossa se sai elää eläinarvoisen loppuelämän.

Sivut

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat