Mies ei vienyt minua sairaalaan synnytyksen alkaessa edellisen päivän PIKKU RIIDAN TAKIA

Jos miehesi veli ei olisi ollut teillä, miehestäsi voitaisiin syyttää heitteillepanosta, siis ei auttanut vakavassa tilanteessa apua tarvitsevaa.

Miehesi on todella häiriintynyt. Jos oman vaimon synnytyksen alkaessa ei voi toimia kuten aikuiset vaan osoittaa mieltään aiemmasta pikkuriidasta, on todella sairas. Jätä se! Hänhän on aikapommi.

Vierailija kirjoitti:

Ei ole koskaan ollut noin uuno ennen. Kinastelun jälkeen taantunut pikkulapsen tasolle "No sä aloitit" muttei koskaan ole ollut noin vakavaa paikkaa kuin nyt. Esim. kun en ostanut hänen nimipäivänään lahjaa, annoin kortin, niin syntymäpäivänäni ei ostanut minulle mitään vaikka muisti sen, täräytti aamulla "Mulla ei ole mitään, nyt näet miltä musta silloin nimipäivänä tuntui"

En osaa sanoa jatkosta vielä mitään, pää ihan pyörällä tämän kaiken takia. Häntä en ainakaan juuri nyt siedä silmissäni joten onneksi olen pojan kanssa vielä sairaalassa.

Ap

Haistan vahvasti hullun. Onneksi olet sairaalassa ja onnea vauvasta! Lapsen kanssa kahdestaan on varmasti turvallisempaa jatkossa kuin tuollaisen "miehen".

Vierailija kirjoitti:

Mun mies olisi voinut myös tehdä noin. Hän on semmoinen vähän asperger-tyyppinen ja äärimmäisen helposti loukkaantuva ja itseensä ottava. Muuten kyllä oikein hyvä mies, mutta kyllä minä aina siitä lähden että kaikesta täytyy valmistautua itse selviämään, että mieheen ei välttämättä voi luottaa.

Mä en uskaltaisi tehdä lapsia miehen kanssa, johon ei voisi tuossa mielessä luottaa. Mutta eiväthän kaikki haluakaan.

On semmoinen sanonta, että hädässä ystävä tunnetaan. Itsekäs ihminen, joka ei välitä sinusta aidosti,  ei auta toista hädässä.

Meidän suvussa on myös sanonta, että vaikka miten keskenämme toisille vittuiltaisiin ja auottaisiin päätä, niin ketään ei jätetä tosi paikassa pulaan - eikä ole jätetty. (Kun minulla oli synnytyksessä voimat loppu, ukkoni vaatimalla vaati lääkärin paikalle kätilön jarrutteluista välittämättä - ja kiireellinen sektio tehtiin, kun vauva ei laskeutunut. Ahdas lantio. Imukuppisynnytys ei olisi tullut kysymykseenkään, sanoi lääkäri jälkikäteen. Ei minusta olisi ollut vaatimaan, ukosta oli)

Sinä huusit kivusta ja äijä vaan käänsi kylkeään. Jätti sinut tosipaikassa pulaan. Miettisin kyllä aika tarkkaan, olenko tuollaisen ihmisen kanssa enää. 

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

 

Sinun nalkuttamisesi siis aiheutti riidan.

Sitä saa mitä tilaa.

 

 

Pää kiinni ellet ole kokenut mitä on olla raskaana.

Eikö miehen huono tiskijälki aiheuttanut "riidan"?

Miten vain, vakavasti apua tarvitsevaa autetaan, vaikka mikä riita ja loukkaantuminen olisi takana!

23, ja muut onnitelleet, kiitos :) olen ikionnellinen, pitkään häntä yritettiin. Ensimmäinen lapsi, en tiedä selviänkö yksin vauva-ajasta. Ei hän kuitenkaan väkivaltainen ole mutta tuo temppu säikäytti, paljon.

ap

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

 

Mun mies olisi voinut myös tehdä noin. Hän on semmoinen vähän asperger-tyyppinen ja äärimmäisen helposti loukkaantuva ja itseensä ottava. Muuten kyllä oikein hyvä mies, mutta kyllä minä aina siitä lähden että kaikesta täytyy valmistautua itse selviämään, että mieheen ei välttämättä voi luottaa.

 

 

Mä en uskaltaisi tehdä lapsia miehen kanssa, johon ei voisi tuossa mielessä luottaa. Mutta eiväthän kaikki haluakaan.

Minä ihastuin tavallaan juuri miehen outouteen, nörttimäisyyteen ja erikoisuuteen ja siihen ettei välitä hittojakaan mitä muut hänestä ajattelee. Tajusin kyllä ottaessani miehen, että saan kyllä huippuälykkään ja inspiroivan tyypin, mutta myös sellaisen ettei välttämättä tukea kannata aina odottaa. Mutta olen aina ollut itsekseni pärjäävä luonne, joten valitsin tietoisesti näin. Synnyttämään olen molemmat kerrat ajanut itse, mies on ollut työmatkoilla. 

Mikäli suhteenne jostain kumman syystä jatkuu, lasta EI voi jättää kahden miehen kanssa. Tiedä, minkä riidan itkevä vauva tuon niljakkeen mielestä "aloittaa" ja miten vauvalle on siksi annettava samalla mitalla takaisin.

Vierailija kirjoitti:

Sinun nalkuttamisesi siis aiheutti riidan.

Sitä saa mitä tilaa.

Et sitten lukenut viestiä. Riidan aiheutti se että mies tunkee likaisia astioita kaappeihin kun ei viitsi pestä niitä kunnolla.

Minullakin oli nuorena samanlainen avokki. Mukapesi astioita, ja aina niissä oli ruokatahroja, ties mitä kokkareita niistä löytyi. Ällöttävää kun kaapissa on puhtaiden joukossa ties kuinka paskaisia astioita. Yök.

Tämä avokki oli muutenkin yhtä ihana kuin ap:n, ainakin empatiakyvyltään. Siksi hän onkin ex. Lapsia meille ei onneksi ehtinyt tulla, mutta sama olisi voinut sattua kuin ap:lle jos olisi lapsia tullut. Yksi hyvä esimerkki empatiakyvystään oli se, kun migreenin kourissa pyysin miestä hakemaan apteekista särkylääkettä, niin tämä käski minua olemaan hiljaa että hän saa nukkua >:( Aivan käsittämätön urpo. Ja ero tuli hänelle yllätyksenä. Ei voinut millään käsittää miksi lähdin niin hyvästä suhteesta ö.Ö

Onneksi löysin kunnollisen miehen seuraavalla yrittämällä.

Onpa lapsellinen mies, alkaisin katsomaan uutta asuntoa. Voitko mennä sinun vanhemmille laitokselta. Enpä haluaisi mennä kotiin hänen kanssa. Kun miehesi kysyy tuleeko hakemaan sairaalasta, sanot että vanhemmat tulevat hakemaan ja menet sinne. Noin törkeästi ei tehdä, pienen sanailun jälkeen. Kertoo vaan miten se tulee olemaan lapsen kanssa, jos lapsi kiukuttelee, niin myöskin mies alkaa kiukuttelemaan.

Miksi ihmeessä et viitsinyt anopin kuullen puhua asiasta? Miten kuvittelet asian ratkeavan? Varmaan sanomattakin selvää, että älä hyvä ihminen tehtaile enää yhden yhtä kersaa tämän miehen kanssa. Heti töihin äitiysloman jälkeen, ja oma itsenäisyys ja rahankäyttö haltuun välittömästi, vaikka miehen kanssa jatkaisittekin perhe-elämää.

Eihän tää oo totta? Ei voi olla.

Vierailija kirjoitti:

Eihän tää oo totta? Ei voi olla.

Porvoossa kaikki on mahdollista.

Vauvan kanssa pärjää paremmin yksin, kun on ihan oikeasti yksin. Vittumaisinta on se että perheessä on toinen aikuinen joka osallistuu kun/jos jaksaa, mutta äitinä olet periaatteessa yh.

Vierailija kirjoitti:

Riita, tai oikeastaan kina koski sitä kun sanoin että tiskaan tästedes aina itse, koska hän laittaa likaisia astioita kaappiin, muovikulhot rasvassa ja lasien reunoissa vanhat piimät yms.

Riita oli torstaina ja pe-aamuyöstä synnytykseni alkoi. Huusin kuin tapettava kivusta että nyt lähdetään sairaalaan, mies käänsi kylkeään ja sanoi "Kai sinne pääset ilman minun apuanikin kun teet kaiken muutenkin kuulemma itse ja paremmin"

Onneksi, siis onneksi miehen veli oli meillä yötä kun tekee meillä remppaa ja hänellä oli sen verran enemmän järkeä päässä että auttoi minut autoon ja syöksyimme sairaalaan.

Ei voi ihan oikeasti olla totta, että 40-vuotias mies käyttäytyy vakavassa tilanteessa noin. No nyt synnytys on ohi ja terve poika tuli vaikkakin 2vk etuajassa.

Mies ei ole edes pyytänyt anteeksi ja en anopin kuullen viitsinyt alkaa sairaalassa huutaa hänelle. Ihan kuin olisi 5-vuotias.

Huutaa ei pidä eikä tarvitse, mutta aivan hyvin olisit voinut sanoa anopin kuullen, että teit törkeän tempun ja nyt mietit, aiotko enää jatkaa miehen kanssa. Ulkopuolisen perspektiivi ja julkinen nolaaminen saattaa olla tarpeen asioissa, joissa aivan tahalleen toimitaan väärin ja kuvitellaan, ettei siitä seuraa mitään. Nuo ikäjutut ja lapseksi väittämiset voit myös lopettaa - yritä keskustella asioista. Kuulostat aika lapselliselta ja naiivilta itsekin.

(Tuntuiko hyvältä? Ei tuntunut. Älä tee muillekaan.)

No pelkään yli kaiken että kiukuttelisi noin vauvallekin takaisin :( En ikinä antaisi itselleni anteeksi jos jotakin sattuisi. Isäni on jo kuollut ja äiti vanhainkodissa, eli joudun selviytymään itse.

ap

Miehesi on kyllä uskomattoman urpo. Kehotan vakavasti pohtimaan, voiko tai kannattaako noin typerällä tavalla käyttäytyvän miehen kanssa kasvattaa lasta. Lapsen kanssa varmasti pärjäät kaksinkin.

Mutta mitä tulee näihin "leikkii lapsen hengellä" kommentteihin, en ihan ymmärrä. Monet naiset joutuvat tilaamaan ambulanssin/taksin synnytyksen käynnistyessä ihan itse, kun mies on töissä tai miestä ei ole.

Taksillakin pääsee.
Itse ottanut taksin numeron ylös sillä en luota että mies on ajokunnossa, mistä ollaan käyty muutamat riidat.
Mutta olkoot jos ei kerta kiinnosta.

Yksi yö myös harkitsin että en edes ilmoita lähdöstäni mitään, kun mies oli yöllä lähtenyt mitään ilmottamatta baariin tai jonnekkin.

Olin hereillä kun tuli kotio aamuyöstä ja jän oli kuvitellut ettei jäisi kiinni.
Yleensä hän juo kotona.

Vierailija kirjoitti:

23, ja muut onnitelleet, kiitos :) olen ikionnellinen, pitkään häntä yritettiin. Ensimmäinen lapsi, en tiedä selviänkö yksin vauva-ajasta. Ei hän kuitenkaan väkivaltainen ole mutta tuo temppu säikäytti, paljon.

ap

Ei ole väkivaltainen, mutta on valmis edesauttamaan jopa oman kauan odotetun lapsensa kuolemaa. Sinä ja lapsenne ette selvästikään ole hänelle tärkeitä. Hän valitsee mieluummin koston kuin perheensä.

Pärjäät paremmin vauvan kanssa yksin. Raskaampaa on jakaa arki sellaisen kanssa, johon ei voi luottaa. Ajattelet ehkä, että vauva-aikaa helpottaa se, että voi jakaa hommat jonkun kanssa, esimerkiksi päästä itse välillä vaikka lenkille, shoppailemaan tai kaverin luo ilman vauvaa. Et kuitenkaan voi jättää vauvaa tuollaiselle "isälle" - jos hän haluaisi vähän näpäyttää tai antaa vauvalle tai äidille taas opetuksen. Ei hän ole teidän tukenanne. Varmaan paremmin tukea voisi saada esimerkiksi omalta perheeltäsi tai ehkä anopilta ja muuten miehen perheeltä.

Nyt pyydät apua joltain ystävältä tai siskolta tai ihan keneltä vaan. On kyllä törppö mies, jättää näkemättä oman lapsen syntymän, sen takia että on loukkaantunut jostain tiskeistä.

Onko mies jo kysellyt kotiin tulosta? Kuinka kauan sinun pitää olla sairaalassa? Onko edes ollut mukana sairaalassa yhtään? Jos ei ole, niin sinulla on vastaus selvänä. Etsi itselleen uusi asunto mahd.pian. Mene jollekin kaverille, mutta älä mene kotiin.