Taistelu syöpää vastaan
Jälleen kerran tuli mieleen tämä asia, kun luin uutisen Arja Korisevan sairastumisesta rintasyöpään.
Arja, kuten aina kaikki vastaavassa tilanteessa olevat, sanoi taistelevansa syöpää vastaan. Sairastunut sanoo "taistelen syöpää vastaan!". Sairastuneelle sanotaan "taistele syöpää vastaan!". Sanotaan, että asenteella on merkitystä, positiivinen mieli ja oikeanlainen taistelutahto kyllä häätävät syövän!
Ikävä sanoa, mutta asiahan ei todellakaan ole näin ja voi kuulostaa typerältä, mutta pahoitan mieleni joka kerta kuullessani sanat taistelusta ja positiivisesta asenteesta syöpään liittyen.
Olen menettänyt kolme erittäin läheistä ihmistä syövälle. Kaikki todellakin "taistelivat" syöpää vastaan, tekivät kaikkensa! Asenteissa ei kellään heistä ollut vikaa, kaikki heistä halusi elää! Kukin heistä uskoi vakaasti "selättävänsä" syövän ja teki myös kaikkensa sen eteen. Mutta ei sillä ollut mitään merkitystä. Kaikki he (nuoret ihmiset) menehtyivät syöpään. Syöpä voitti.
Todellakin toivon jaksamista ja lähetän voimia niin Arjalle kuin muillekin syöpään sairastuneille (ja heidän läheisilleen). Halusin kuitenkin muistuttaa, että asenteella ja taistelutahdolla ei ole mitään tekemistä syövästä parantumisen kanssa. Kuka selviää kuka ei, se riippuu täysin syövän tyypistä, sijainnista, pahalaatuisuudesta, levinneisyydestä, havaitsemisajankohdasta, käytetyistä hoitomenetelmistä ja ennen kaikkea menetelmien tehosta ko syöpää vastaan.
Positiivinen asenne ja taistelutahto eivät paranna ketään, vaikka toki niistä voi ammentaa voimaa jaksaa läpi vaikeiden ja rankkojen hoitojen. Tsemppiä kaikille teille, jotka olette joutuneet kohtaamaan tuon paholaisen nimeltään syöpä.
Kommentit (27)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja moni luulee että jos elää terveellistä elämää ei sairastu syöpään. Korisevakin on hoikka,liikunnallinen, ei polta tupakka, ei varmasti paljoa alkoholia käytä silti sairastui syöpään. Elämäntavoilla ei pysty sitä estämään ettei johonkin sairauteen sairastuisi.
Ei me kaikkia hänen elämäntapojaan tiedetä. Esimerkiksi näkkileipä on hyvin syöpää aiheuttavaa. Kemikaaleissa ja esim. vaatteiden käsittelyaineissa voi olla syöpää. Ei kannata ruiskutella lakkaa hiuksiin ja värjäillä tukkaa, kannattaa miettiä minkälaisilla shampoilla pesee, minkälaisia voiteita käyttää, suihkutteleeko kotona suoja-aineita huonekaluille ja kengille, onko kotona paljon sitä epäterveelliseksi todettua muovia ja esim. radonia ilmassa, tupakoiko joku läheinen tai jopa naapuri tauotta vaikkei itse tupakoisikaan, pitääkö kännykkää tai muuta säteilevää laitetta liian lähellä kehoa, asuuko voimalinjojen lähellä tai lähellä saastuttavia tehtaita tai valtateitä, syökö hormonaalisia tuotteita ehkäisyyn tai vaihdevuosiin, vuotaako keittiön mikroaaltouuni jne. Valintoja on paljon, tietoakin alkaa olemaan. Tosin Arjan nuoruudessa tietoa ei vielä ollut niin paljon.
Ei meillä myöskään ole tietoa ja luetteloa siitä, söikö Arja usein valmisruokia, säilykkeitä, virvoitusjuomia, karkkia jne. Säilytysaineita, väriaineita. Sen lisäksi jokin muu tai useampi altistus sekä geneettinen taipumus, niin. Uudet sukupolvet voivat yllättyä vanhempina, miten paljon tämä älylaitteiden säteily saattaa vaikuttaa. Eihän se heti näy lapsissa ja nuorissa, välttämättä.
Pesuaineet ja huuhteluaineet, siinä myös yksi kemikaalilähde muiden joukkoon. Elämme kaikenlaisen sairastuttavan keskellä, vaikka yleisesti ottaen eläisimmekin ns. terveellisesti. Olen sitä mieltä, ettei positiivinen asenne ja taistelutahto taida todellisuudessa auttaa. Toinen paranee ja toinen ei, toisella on paranemisennuste 0,01 prosenttia ja toisella 50 prosenttia. Taudin aste määrittää paljon, mutta oma tahto ei valitettavasti kovinkaan paljoa kummassakaan tapauksessa.
Lisään kuitenkin, että oma tahto vaikuttaa siinä mielessä toki positiivisesti, että se ohjaa ottamaan selvää erilaisista hoitomuodoista ja mahdollisuuksista, joita sairaalassa ei ehkä tarjota. Samoin se auttaa kestämään vaikeat hoidot ja tekemään paranemisesta tai loppuajasta sellaista, että on hyväksynyt mitä sitten tapahtuukaan. Joskus joku paranee, joskus ei. Vaikka taistelutahtoa olisi yhtä paljon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ihan samaa miieltä! Syöpä on sairaus, joka voidaan hoitaa tai sitten ei. Ei se ole mikään "taistelu", tuo on kauhean loukkaava ilmaisu. Ja toinen on tuo "positiivisesti asiaan suhtautuvat paranevat todennäköisemmin". WTF? On aika paljon vaadittu, että mahdollisesti parantumattomasti, vakavasti sairaan ihmisen pitäisi vielä positiivinenkin olla.
aika hyvä on sanoa jos ei itse ole syöpää sairastanut. Ei ole minusta loukkaava Ilmaisu siihen nähden mitä olen joutunut kokemaan. Minua enemmän loukkaa se, miten vähättelevästi täällä suhtaudutaan syöpää sairastaviin ja sen kokemiseen. Miksi syöpäsairas ei saa kokea taistelevansa sairautta vastaan vain koska se loukkaa TERVEITÄ ihmisiä?
En ole onneksi syöpää sairastanut. Mutta olen saattohoitanut haimasyöpään sairastuneen äitini, joka piti näitä ilmaisuja erityisen loukkaavina. Hän "hävisi taistelun" eikä jaksanut aina niin positiivinenkaan olla :(
Niinpä. Kun on haimasyövästä kysymys, niin sitä taistelua ei kukaan ole vielä tietääkseni voittanut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luonto on siitä viisas että yleensä syöpään sairastuu juuri ne jotka jaksaa taistella ja harvemmin masentuneet joilta sellaista ei voi vaatia
Tuo nyt oli sellaista puppua, jota en olisi odottanut kuulevani vielä vuonna 2015.
Oletko joskus kuullut ihmisestä joka sanoo ettei jaksa taistella
Täällä myös yksi syöpäpotilaiden omainen, joka kokee taisteluterminologian loukkaavana. Miksi syöpäpotilailta erityisesti peräänkuulutetaan taistelutahtoa ja positiivista ajattelua? Oletteko joskus lukeneet sydäntautia sairastavasta, joka "taisteli" itsensä terveeksi tahdonvoimalla ja myönteisellä ajattelulla?
Siinä kyllä vaaditaan taistelua potilaalta ja omaisilta, että potilas saa asianmukaisen hoidon, mutta paraneminen ei nyt vaan ole kiinni positiivisista ajatuksista vaan hoitotoimista, niiden ajoituksesta ja elimistön toiminnasta.
Pirullinen tauti tuo syöpä, kun se voi uusia vuosienkin päässä. Mikään vähättely tai taistelun tai yrittämisen ylikorostaminen ei auta, mutta syöpä voi onneksi myös parantua. Tulevaisuudessa syöpiä tulee olemaan vielä valtavasti enemmän kun suuret ikäluokat vielä vanhenevat. Pelkään jo sitä, että osa jätetään ilman kalliita syöpähoitaja ja jätetään saattohoitoon. Pidän sitä jopa erittäin todennäköisenä. Ehkä kohta kaikkien pitää alkaa maksaa ylsityistä sairaskuluvakuutusta pakollisesti.
Termit "taistelu syöpää vastaan" ja "syövän voittaminen" ovat erittäin loukkaavia niitä ihmisiä kohtaan, jotka kuolevat syöpään. Ei kukaan syöpää voita, vaan syövästä voi parantua. Samoin kuin kukaan ei "häviä taistelua syöpää vastaan", vaan syöpä voi tappaa.
Pesuaineet ja huuhteluaineet, siinä myös yksi kemikaalilähde muiden joukkoon. Elämme kaikenlaisen sairastuttavan keskellä, vaikka yleisesti ottaen eläisimmekin ns. terveellisesti. Olen sitä mieltä, ettei positiivinen asenne ja taistelutahto taida todellisuudessa auttaa. Toinen paranee ja toinen ei, toisella on paranemisennuste 0,01 prosenttia ja toisella 50 prosenttia. Taudin aste määrittää paljon, mutta oma tahto ei valitettavasti kovinkaan paljoa kummassakaan tapauksessa.