Taistelu syöpää vastaan

Minustakin nuo sotatermit on kummallisia syövän yhteydessä. Potiaana sitä vaan ottaa kaikki hoidot vastaan ja antaa lääkkeiden taistella. Joskus vaan tautia ei saada kukistetuksi, siinä ei omalla asenteella ole mitään tekemistä.

Niin. Harvapa tuossa vaiheessa vielä luovuttaa, etenkin kun ilmeisesti on ihan hyvät mahdollisuudet selvitä. Ja eiväthän kaikki luovuta koskaan. Tosin sen luovuttamisenkin voi nähdä tietynlaisena terveellisenä tulevan kuoleman hyväksymisenä siinä vaiheessa kun on fakta, ettei mitään ole tehtävissä ja keho alkaa jo purkaa itseään. 

Uskon että varmasti useimmilla syöpäpotilailla on alkuvaiheessa kova ns. henkinen taistelutahto. Se voi olla sisuuntumista, tulevaisuuden uudelleen suunnittelemista, elämänkatsomuksen uudelleenarviointia. Jokainen reagoi omalla tavallaan sairastumiseen.

Mutta mielestäni kaikista törkeintä on kun syöpään kuolleesta sanotaan että "Hävisi taistelun". 

Sairastuin tänä vuonna syöpään, joka on ja oli onneksi helposti hoidettavissa leikkauksilla. Henkisesti teki tiukkaa ja sitä ei yhtään helpottanut, että minun oli taisteltava saadakseni hoitoa. En olisi ikinä uskonut, että syöpään sairastuneen keski-ikäisen yliopistosairaalakaupungissa asuvan pitää itse tietää oikeutensa, ottaa selvää hoitosuosituksista ja kyettävä vaatimaan niitä itse. Ap ei varmasti tarkoittanut taistelulla tätä, mutta näin siis omalla kohdallani.

Ja moni luulee että jos elää terveellistä elämää ei sairastu syöpään. Korisevakin on hoikka,liikunnallinen, ei polta tupakka, ei varmasti paljoa alkoholia käytä silti sairastui syöpään. Elämäntavoilla ei pysty sitä estämään ettei johonkin sairauteen sairastuisi.

Vierailija kirjoitti:

Ja moni luulee että jos elää terveellistä elämää ei sairastu syöpään. Korisevakin on hoikka,liikunnallinen, ei polta tupakka, ei varmasti paljoa alkoholia käytä silti sairastui syöpään. Elämäntavoilla ei pysty sitä estämään ettei johonkin sairauteen sairastuisi.

Nimenomaan! Läheiseni, joista kerroin, elivät varsin terveellistä elämää. Ei tupakkaa, ei juurikaan alkoholia, ei ylipainoa jne. Elämäntavoilla ei valitettavasti voi juuri vaikuttaa siihen, sairastuuko syöpään vai ei. Vaikka kova sauhuttelu voi edesauttaa keuhkosyöpään sairastumista, ei se välttämättä tarkoita sitä, että kaikki sauhuttelijat sairastuisivat keuhkosyöpään. Itseasiassa tunsin myös erään savuttoman henkilön, joka sairastui keuhkosyöpään ja menehtyi. Hän ei ollut minulle kovin läheinen kylläkään.

Olen myös kolmosen kanssa samoilla linjoilla tuon "hävisi taistelun syöpää vastaan" fraasin törkeydestä. Valitettavan usein lausahdusta näkee silti käytettävän. 

Ja neloselle, pahoittelut sairastumisestasi ja onneksi sairautesi saatiin hoidettua (?). Ikävää, että jouduit taistelemaan saadaksesi kunnollista hoitoa. Myös isäni joutui "taistelemaan" tässä mielessä saadakseen kunnon tutkimukset ja hoitoa. Valitettavasti hän ei selvinnyt.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Jälleen kerran tuli mieleen tämä asia, kun luin uutisen Arja Korisevan sairastumisesta rintasyöpään.

Arja, kuten aina kaikki vastaavassa tilanteessa olevat, sanoi taistelevansa syöpää vastaan. Sairastunut sanoo "taistelen syöpää vastaan!". Sairastuneelle sanotaan "taistele syöpää vastaan!". Sanotaan, että asenteella on merkitystä, positiivinen mieli ja oikeanlainen taistelutahto kyllä häätävät syövän!

Ikävä sanoa, mutta asiahan ei todellakaan ole näin ja voi kuulostaa typerältä, mutta pahoitan mieleni joka kerta kuullessani sanat taistelusta ja positiivisesta asenteesta syöpään liittyen.

Olen menettänyt kolme erittäin läheistä ihmistä syövälle. Kaikki todellakin "taistelivat" syöpää vastaan, tekivät kaikkensa! Asenteissa ei kellään heistä ollut vikaa, kaikki heistä halusi elää! Kukin heistä uskoi vakaasti "selättävänsä" syövän ja teki myös kaikkensa sen eteen. Mutta ei sillä ollut mitään merkitystä. Kaikki he (nuoret ihmiset) menehtyivät syöpään. Syöpä voitti. 

Todellakin toivon jaksamista ja lähetän voimia niin Arjalle kuin muillekin syöpään sairastuneille (ja heidän läheisilleen). Halusin kuitenkin muistuttaa, että asenteella ja taistelutahdolla ei ole mitään tekemistä syövästä parantumisen kanssa. Kuka selviää kuka ei, se riippuu täysin syövän tyypistä, sijainnista, pahalaatuisuudesta, levinneisyydestä, havaitsemisajankohdasta, käytetyistä hoitomenetelmistä ja ennen kaikkea menetelmien tehosta ko syöpää vastaan.

Positiivinen asenne ja taistelutahto eivät paranna ketään, vaikka toki niistä voi ammentaa voimaa jaksaa läpi vaikeiden ja rankkojen hoitojen. Tsemppiä kaikille teille, jotka olette joutuneet kohtaamaan tuon paholaisen nimeltään syöpä.

Oletko itse sairastanut syövän? Jos et, et tajua pointtia.  Se taistelu ei liity mitenkään positiiviseen ajatteluun tai taistelutahtoon vaan siihen että kroppa tosissaan lääkehoidon kanssa pyrkii eroon syövästä.  Siinä joko onnistutaan tai sitten ei. Hoitojen kestäminen  on kanssa haastavaa, koska ne voi aiheuttaa voimakkaita sivuvaikutuksia ja vakavia myöhäishaittoja. Mutta kyllä minusta syövän sairastaminen oli rankkaa ja yhtä taistelua kestää hoidot. Mielentila ei vaikuta ennusteeseen mitenkään. 

Luonto on siitä viisas että yleensä syöpään sairastuu juuri ne jotka jaksaa taistella ja harvemmin masentuneet joilta sellaista ei voi vaatia

Vierailija kirjoitti:

Luonto on siitä viisas että yleensä syöpään sairastuu juuri ne jotka jaksaa taistella ja harvemmin masentuneet joilta sellaista ei voi vaatia

Tuo nyt oli sellaista puppua, jota en olisi odottanut kuulevani vielä vuonna 2015.

Olen ihan samaa miieltä! Syöpä on sairaus, joka voidaan hoitaa tai sitten ei. Ei se ole mikään "taistelu", tuo on kauhean loukkaava ilmaisu. Ja toinen on tuo "positiivisesti asiaan suhtautuvat paranevat todennäköisemmin". WTF? On aika paljon vaadittu, että mahdollisesti parantumattomasti, vakavasti sairaan ihmisen pitäisi vielä positiivinenkin olla.

No mun koiralta on hoidettu syöpä. Mitenhän se osasi taistella, kun pahimmillaan hoidot varmaan vei koko elämänhalun.

Vierailija kirjoitti:

Olen ihan samaa miieltä! Syöpä on sairaus, joka voidaan hoitaa tai sitten ei. Ei se ole mikään "taistelu", tuo on kauhean loukkaava ilmaisu. Ja toinen on tuo "positiivisesti asiaan suhtautuvat paranevat todennäköisemmin". WTF? On aika paljon vaadittu, että mahdollisesti parantumattomasti, vakavasti sairaan ihmisen pitäisi vielä positiivinenkin olla.

aika hyvä on sanoa jos ei itse ole syöpää sairastanut. Ei ole minusta loukkaava Ilmaisu siihen nähden mitä olen joutunut kokemaan. Minua enemmän loukkaa se, miten vähättelevästi täällä suhtaudutaan syöpää sairastaviin ja sen kokemiseen. Miksi syöpäsairas ei saa  kokea taistelevansa sairautta vastaan vain koska se loukkaa TERVEITÄ ihmisiä?

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

 

Olen ihan samaa miieltä! Syöpä on sairaus, joka voidaan hoitaa tai sitten ei. Ei se ole mikään "taistelu", tuo on kauhean loukkaava ilmaisu. Ja toinen on tuo "positiivisesti asiaan suhtautuvat paranevat todennäköisemmin". WTF? On aika paljon vaadittu, että mahdollisesti parantumattomasti, vakavasti sairaan ihmisen pitäisi vielä positiivinenkin olla.

 

 

aika hyvä on sanoa jos ei itse ole syöpää sairastanut. Ei ole minusta loukkaava Ilmaisu siihen nähden mitä olen joutunut kokemaan. Minua enemmän loukkaa se, miten vähättelevästi täällä suhtaudutaan syöpää sairastaviin ja sen kokemiseen. Miksi syöpäsairas ei saa  kokea taistelevansa sairautta vastaan vain koska se loukkaa TERVEITÄ ihmisiä?

Toki saa mielikuvaharjoitella taistelevansa. Mutta vastustajan voittaminen ei ole siitä kiinni. Se joko paranee tai ei. Et sinäkään halua kuulla taistelleesi huonosti siinä vaiheessa, kun kuolema kolkuttaa ovella.

Puhu ap ihan vain omasta puolestasi. Taistelu on sitä, että jaksat rankat hoidot, sitä, että jaksat aamuisin nousta hoitamaan velvollisuutesi, ja että jaksat kaiken tämän mahdollisesti saadaksesi vain muutaman kk lisää. Jos et jaksa tätä, syöpä vie sinut lähes varmasti, jos jaksat, etkä luovuta, mahdollisesti paranet. Syövän ja muidenkin sairauksien hoidossa tärkeässä asemassa on halu elää. Aina se ei riitä.

Vierailija kirjoitti:

Ja moni luulee että jos elää terveellistä elämää ei sairastu syöpään. Korisevakin on hoikka,liikunnallinen, ei polta tupakka, ei varmasti paljoa alkoholia käytä silti sairastui syöpään. Elämäntavoilla ei pysty sitä estämään ettei johonkin sairauteen sairastuisi.

Ei me kaikkia hänen elämäntapojaan tiedetä. Esimerkiksi näkkileipä on hyvin syöpää aiheuttavaa. Kemikaaleissa ja esim. vaatteiden käsittelyaineissa voi olla syöpää. Ei kannata ruiskutella lakkaa hiuksiin ja värjäillä tukkaa, kannattaa miettiä minkälaisilla shampoilla pesee, minkälaisia voiteita käyttää, suihkutteleeko kotona suoja-aineita huonekaluille ja kengille, onko kotona paljon sitä epäterveelliseksi todettua muovia ja esim. radonia ilmassa, tupakoiko joku läheinen tai jopa naapuri tauotta vaikkei itse tupakoisikaan, pitääkö kännykkää tai muuta säteilevää laitetta  liian lähellä kehoa, asuuko voimalinjojen lähellä tai lähellä saastuttavia tehtaita tai valtateitä, syökö hormonaalisia tuotteita ehkäisyyn tai vaihdevuosiin, vuotaako keittiön mikroaaltouuni jne. Valintoja on paljon, tietoakin alkaa olemaan. Tosin Arjan nuoruudessa tietoa ei vielä ollut niin paljon.

Vierailija kirjoitti:

Et sinäkään halua kuulla taistelleesi huonosti siinä vaiheessa, kun kuolema kolkuttaa ovella.

Mistä sinä tiedät?

Kuka sinä olet määräämään, mitä termejä kukin saa käyttää?

ohis

Minäkin näen punaista tuosta taistelusta. Ihmistä ei tarvitse syyllistää siinä tilanteessa kaivamalla esiin noita sotatermejä. Siinä taistelussa keinot ovat lääkäreillä pääosin.

Vierailija kirjoitti:

Syövän ja muidenkin sairauksien hoidossa tärkeässä asemassa on halu elää. Aina se ei riitä.

Minä sanoisin, että usein se ei riitä. Onhan näitä tapauksia, joissa syöpä on ns. voitettu, mutta muutaman vuoden kuluttua se uusiutuu, joko samassa paikassa tai sitten aivan eri paikassa kuin aluksi. Halu on ollut elää ja se on ollut mukana syöpähoitojen osana "voittamassa", mutta siltikään se ei riitä. Syöpäsolujen "halu" voittaa ihmisen oman mielen.

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

 

Olen ihan samaa miieltä! Syöpä on sairaus, joka voidaan hoitaa tai sitten ei. Ei se ole mikään "taistelu", tuo on kauhean loukkaava ilmaisu. Ja toinen on tuo "positiivisesti asiaan suhtautuvat paranevat todennäköisemmin". WTF? On aika paljon vaadittu, että mahdollisesti parantumattomasti, vakavasti sairaan ihmisen pitäisi vielä positiivinenkin olla.

 

 

aika hyvä on sanoa jos ei itse ole syöpää sairastanut. Ei ole minusta loukkaava Ilmaisu siihen nähden mitä olen joutunut kokemaan. Minua enemmän loukkaa se, miten vähättelevästi täällä suhtaudutaan syöpää sairastaviin ja sen kokemiseen. Miksi syöpäsairas ei saa  kokea taistelevansa sairautta vastaan vain koska se loukkaa TERVEITÄ ihmisiä?

En ole onneksi syöpää sairastanut. Mutta olen saattohoitanut haimasyöpään sairastuneen äitini, joka piti näitä ilmaisuja erityisen loukkaavina. Hän "hävisi taistelun" eikä jaksanut aina niin positiivinenkaan olla :(

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

 

Ja moni luulee että jos elää terveellistä elämää ei sairastu syöpään. Korisevakin on hoikka,liikunnallinen, ei polta tupakka, ei varmasti paljoa alkoholia käytä silti sairastui syöpään. Elämäntavoilla ei pysty sitä estämään ettei johonkin sairauteen sairastuisi.

 

 

Ei me kaikkia hänen elämäntapojaan tiedetä. Esimerkiksi näkkileipä on hyvin syöpää aiheuttavaa. Kemikaaleissa ja esim. vaatteiden käsittelyaineissa voi olla syöpää. Ei kannata ruiskutella lakkaa hiuksiin ja värjäillä tukkaa, kannattaa miettiä minkälaisilla shampoilla pesee, minkälaisia voiteita käyttää, suihkutteleeko kotona suoja-aineita huonekaluille ja kengille, onko kotona paljon sitä epäterveelliseksi todettua muovia ja esim. radonia ilmassa, tupakoiko joku läheinen tai jopa naapuri tauotta vaikkei itse tupakoisikaan, pitääkö kännykkää tai muuta säteilevää laitetta  liian lähellä kehoa, asuuko voimalinjojen lähellä tai lähellä saastuttavia tehtaita tai valtateitä, syökö hormonaalisia tuotteita ehkäisyyn tai vaihdevuosiin, vuotaako keittiön mikroaaltouuni jne. Valintoja on paljon, tietoakin alkaa olemaan. Tosin Arjan nuoruudessa tietoa ei vielä ollut niin paljon.

Ei meillä myöskään ole tietoa ja luetteloa siitä, söikö Arja usein valmisruokia, säilykkeitä, virvoitusjuomia, karkkia jne. Säilytysaineita, väriaineita. Sen lisäksi jokin muu tai useampi altistus sekä geneettinen taipumus, niin. Uudet sukupolvet voivat yllättyä vanhempina, miten paljon tämä älylaitteiden säteily saattaa vaikuttaa. Eihän se heti näy lapsissa ja nuorissa, välttämättä.