Lue keskustelun säännöt.
Naisten kotiorjuus on saanut nimen = metatyö!
31.10.2015 |
Nyt tälle mun raatamiselle on nimi: metatyö! Tiedättehän tän, et sä periaatteessa teet kaiken himassa, mut sit kun töitä aletaan listata, niin näyttää kuin tekisitte miehen kans saman verran. Mies ehkä kokkaa, sä teet kaiken muun siihen liittyvän.
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/10/29/jenny-lehtinen-metatyo-kunniaan
Marja Hintikka shown Jenny Lehtinen kiteytti asian suorastaan nerokkaasti. Uimahallikohtaus oli suoraan mun elämästä.
Kommentit (292)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Antakaa niille miehillenne vastuuta ja hyväksykää, että asiat voi tehdä monella tapaa. Ja sietäkää se, että lopputulos voi olla erilainen ja erinäköinen kuin teidän tavallanne tehtynä, mutta silti homma on tullut hoidettua.
Kyllä miehetkin osallistuvat, jos kaikesta ei aina valiteta.
Mitä jos se "omalla tavallaan" tarkoittaa vaikka neuvola-aikojen varaamisen tai passien pakkaamisen unohtamista?
Eihän tässä puhuta käytännön työstä tai tavoista vaan siitä, että vastuu kokonaisuudesta ja "metatyöstä" (järjestäminen, kaiken muistaminen) jää yleensä äidille.Mä ainakin voin muistuttaa miehelle että lapselle pitäisi varata aika neuvolaan. Enkä koe sitä kovin rakkaaksi. Sitten sovitaan kumpi sen hoitaa varaamisen itselleen sopivaan aikaan ja käynnin. Aika merkitään kalenteriin enkä edelleenkään koe ylivoimaisen raskaaksi vaikka edellisenä iltana muistuttaa että Maijalla on muuten sitten huomenna se neuvola.
Tää on justiinsa sitä meta-työtä: Sinä mietit, miten toi homma tulee VARMASTI hoidettua. Ei minustakaan mitään 'rakettitiedettä' tai kuormittavaa, mutta duunia, jota mun mies ei vaan osaa...
Osaa se kyllä omassa esimiesasematyössään hommansa hoitaa ja organisoida, mutta vaikka meillä näkyvät kotityöt jakautuvat tasaisesti, ei tpi metatyöosuus kotona kolahda juurikaan miehen kontolle.
nimim. toinen, joka sai päiväkodista noottia, että voisiko lapsella olla säänmukainen varustus (mies hoitaa lapsen päiväkotiin viennin ja sille oltiin useampana päivänä päiväkodista asiasta huomautettu)
Let's face it. Miehet eivät uhraa energiaansa kotiasioihin metatasolla, koska niiden ajatteleminen ei kiinnosta. Edetään tyyliin "kunhan lapsilla nyt jotain on päällä", ja pohditaan samalla esim. niitä työasioita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta niihin liittyy myös metatyötä. Täytyy miettiä mitä saa tarjouksesta, mitä kannattaa ja voi ostaa varastoon, mahtuuko pakastimeen, mikä on vähissä, millaisia ateriakokonaisuuksia laittaa, miten vihannekset eivät ehdi pilaatua, entä kun tulee ruoka-aineallerginen vieras, miten lapsille on tarpeeksi sukkia, ovatko ne ehjiä, onko ulkovaatteetkin edustuskelpoisessa kunnossa ja mies sanoi, että täytyisi saada sitä ja tätä käyttöön jo keskiviikoksi. Pyykkihuoltoon liittyy uusia hankintoja ja vanhojen korjaamista. Paljo myös metatyötä! Kuka jaksaa kuunnella, kun lapset valittavat, että "taasko tätä samaa ruokaa, jota teit viimeviikollakin" vai uusiako perheen ruokalistaa ja kuulla sen jälkeenkin "en syö!"? Paljonko lapsen voi antaa laihtua? Tuleeko flunssat pian? (tulee viimevuotisten tilastojeni mukaan) Onko särkylääkkeitä vai täytyykö käydä apteekissa? Nenäliinoja varastoon jne.
huhuh... Ei ihme, jos uuvuttaa... Relaa vähän....
Tunnen tuollaisen mammatyypin, kuten tuossa edelle. Kukaan, etenkään aviomiehensä ei osaa tehdä juuri mitään (metatöitä?). Tai juuri kuten metamamma haluaa. Siispä usein raivoaa. Mutta ihan itse on tilaansa joutunut. Kiittäköön itseään!
Vierailija kirjoitti:
152 kommentoi vielä.
Luin muutaman sivun noita alkupään kommentteja. Monilla meni hiusten halkomiseksi. Mun mielestä tässä ei ole ollenkaan kyse vastakkainasettelusta hyvät naismarttyyrit vs. huonot miessiat. Eikä siitäkään, osaavatko lapset kuoria omat perunansa vai ei.
Lehtinen kirjoittaa siitä, miten paljon henkistä kapasiteettia, aivotyötä, valppautta, ennakointia, havainto- ja päättelykykyä arjen pyörittäminen vaatii. Jos märät uimakamppeet jäävät kassiin homehtumaan, jonkun pitää se huomata (mieluiten ennen seuraavaa uimakertaa), tutkia mahd. vauriot, päätellä kannattaako pestä ja miten (mitä aineita ja lämpötiloja uimapvut kestävät) ja sitten joko pestä ne tai heittää pois. Sen jälkeen pitää ostaa esim. kolmelle lapselle ja yhdelle aikuiselle uudet uimapuvut. Ja se on sitten ihan oma rumbansa. Lisäksi: mitä maksaa? Märkien uimakamppeiden ripustaminen kuivumaan heti kotiin tultua ei vie aivokapasiteettia ollenkaan eikä aikaakaan kuin pari minuuttia (vrt. uusien uimapukujen osto kolmelle lapselle). Tällaisista asioista ketjussa ja metatyössä mun mielestä on kyse.
Ehkä syynä on aivokurkiainen? Se kuljettaa informaatiota aivopuoliskosta toiseen ja on naisilla paksumpi kuin miehillä. Eli naisten kurkiaisen läpi kulkee kerralla enemmän informaatiota kuin miesten, mistä seuraa se populaarikäsitys, että naisilla on tippaleipä-aivot (= pystyy ajattelemaan ja käsittelemään monia asioita yhtä aikaa) ja miehellä putki-aivot.
152
No voiskohan se märän uimakassin huomaaja olla vaikka ihan se uimari itse? Mulla on kaksi jääkiekkoa harrastavaa poikaa eikö olisi tullut kyllä kuuloonkaan että vanhemmat oltaisiin ruvettu passaamaan ja huoltamaan kamoja paikoilleen. Pestään, mutta ei pureta teenikassia. Jos ei harrastaja itse jaksa sitä purkaa niin treenaa sitten seuraavan kerran kosteilla ja haisevilla kamoilla, ja muistaa varmaan laittaa ne vaataisuudessa kuivumaan.
Kaikki metstyöesmerkit, joita tässä ketjussa on tullut, on mun mielestä sellaisia joita äiti marttyyrimäisesti valitsee tehdä jonkun puolesta.
Toki arkiasioihin saa kulumaan aikaa ja myös siihen metatyöhön, mutta se on elämää. Tulee mieleen kotiäidit, jotka vaativat taannoin oikeaa palkkaa tekemästään työstä eli lasten hoidosta ja kotitöistä ja unohtavat sen, että työssäkäyvät äidit tekevät yhtä lailla ilmaiseksi kotityöt ja hoitavat lapset lukuunottamatta aikaa, jolloin ovat itse työssä.
Yhtä lailla ihmettelen muutaman miehen ajatuksia omista metatöistä eli laskujen maksamisesta, laina- ja vakuutusasioiden neuvotteluista ja sähkön kilpailuttamisesta. Meillä laskuja maksaa molemmat eikä siihen montaa minuuttia mene saati ajattelutyötä ja muita raha-asioita neuvotellaan ja kilpailutetaan huomattavasti harvemmin.
Mutta toisaalta jos tällaisen metatyöläisen vaimo tekee metatyötä joka kerta laittaessa pyykkiä pesukoneeseen (pitää tutkia onko rikkinäisiä vaatteita ja pohtia korjataanko vai ostetaanko uusia ja mistä ostetaan ja millä budjetilla vai saisiko jostain käytettynä vai odotetaanko alennusmyyntejä vai tarvitseeko tätä vaatetta enää korvata) niin ymmärrän kyllä. ;)
Miten tämä metatyö äitien tekemään duuniin liittyy? Ihan yhtälailla vaikka sinkutkin joutuvat miettimään arkeen liittyviä asioita (mitä asioita täällä nyt tuli esille...onko paidassa reikä ja korjataako se vai ostetaanko uusi, onko bussikortissa rahaa, riittääkö pesuaine, mitä halvasta tarjousruuasta saa tehtyä...). Kotiäiti joutuu varmaan miettimään lastensakin asiat, mutta kompensoitukoon se sillä että mies vastaavasti perheen elantoa tienatessaan joutuu miettimään kaikkea työnkuvaansa kuulumatontakin jotta saa työt hoidetuksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Antakaa niille miehillenne vastuuta ja hyväksykää, että asiat voi tehdä monella tapaa. Ja sietäkää se, että lopputulos voi olla erilainen ja erinäköinen kuin teidän tavallanne tehtynä, mutta silti homma on tullut hoidettua.
Kyllä miehetkin osallistuvat, jos kaikesta ei aina valiteta.
Mitä jos se "omalla tavallaan" tarkoittaa vaikka neuvola-aikojen varaamisen tai passien pakkaamisen unohtamista?
Eihän tässä puhuta käytännön työstä tai tavoista vaan siitä, että vastuu kokonaisuudesta ja "metatyöstä" (järjestäminen, kaiken muistaminen) jää yleensä äidille.Mä ainakin voin muistuttaa miehelle että lapselle pitäisi varata aika neuvolaan. Enkä koe sitä kovin rakkaaksi. Sitten sovitaan kumpi sen hoitaa varaamisen itselleen sopivaan aikaan ja käynnin. Aika merkitään kalenteriin enkä edelleenkään koe ylivoimaisen raskaaksi vaikka edellisenä iltana muistuttaa että Maijalla on muuten sitten huomenna se neuvola.
Tää on justiinsa sitä meta-työtä: Sinä mietit, miten toi homma tulee VARMASTI hoidettua. Ei minustakaan mitään 'rakettitiedettä' tai kuormittavaa, mutta duunia, jota mun mies ei vaan osaa...
Osaa se kyllä omassa esimiesasematyössään hommansa hoitaa ja organisoida, mutta vaikka meillä näkyvät kotityöt jakautuvat tasaisesti, ei tpi metatyöosuus kotona kolahda juurikaan miehen kontolle.
nimim. toinen, joka sai päiväkodista noottia, että voisiko lapsella olla säänmukainen varustus (mies hoitaa lapsen päiväkotiin viennin ja sille oltiin useampana päivänä päiväkodista asiasta huomautettu)
En mä sitä pohdintaa yksin tee enkä varsinkaan yksin ota vastuuta siitä että homma on varmasti hoidettu. Myönnän toki ettäuseimmin minulle tulee ekana mieleen että taas on se aika vuodesta kun neuvola aika pitäisi varata (tosin lapset on jo koululaisia joten tuota neuvolaa ei tarvi enää edes pohtia.
Suunnittelua tehdään yhdessä. Lapsille pitäisi olla nyt talvivaatteet, isä osallistuu sen miettimiseen sopiiko edellisvuotiset ja jos ei miten toimitaan. Kirppareja hän kiertää harvemmin kuin minä mutta oikeastaa useammin on ostanut sieltäkin niitä ulkovaatteita kuin minä. Minä taas helpommin pohdin useammin onko tää takki oikean värinen, entä jos se jää käyttämättä, pitäisikö sitä sittenkin kokeilla... samassa ajassa mies on jo tehnyt ostoksen vähemmällä suunnittelulla
Vierailija kirjoitti:
Miten tämä metatyö äitien tekemään duuniin liittyy? Ihan yhtälailla vaikka sinkutkin joutuvat miettimään arkeen liittyviä asioita (mitä asioita täällä nyt tuli esille...onko paidassa reikä ja korjataako se vai ostetaanko uusi, onko bussikortissa rahaa, riittääkö pesuaine, mitä halvasta tarjousruuasta saa tehtyä...). Kotiäiti joutuu varmaan miettimään lastensakin asiat, mutta kompensoitukoon se sillä että mies vastaavasti perheen elantoa tienatessaan joutuu miettimään kaikkea työnkuvaansa kuulumatontakin jotta saa työt hoidetuksi.
Kotiäitien osalta ehkä enemmän kompensoituukin, mutta läheskään kaikki äidit ei ole kotiäitejä varsinkaan koko sitä aika kuin lapsista on velvollisuus huolehtia, myös äidit miettii usein työasioita... ehkä enemmän kuitenkin siellä töissä kuin vetovat siihen että se häiritsee vastuunottamista kotona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten tämä metatyö äitien tekemään duuniin liittyy? Ihan yhtälailla vaikka sinkutkin joutuvat miettimään arkeen liittyviä asioita (mitä asioita täällä nyt tuli esille...onko paidassa reikä ja korjataako se vai ostetaanko uusi, onko bussikortissa rahaa, riittääkö pesuaine, mitä halvasta tarjousruuasta saa tehtyä...). Kotiäiti joutuu varmaan miettimään lastensakin asiat, mutta kompensoitukoon se sillä että mies vastaavasti perheen elantoa tienatessaan joutuu miettimään kaikkea työnkuvaansa kuulumatontakin jotta saa työt hoidetuksi.
Kotiäitien osalta ehkä enemmän kompensoituukin, mutta läheskään kaikki äidit ei ole kotiäitejä varsinkaan koko sitä aika kuin lapsista on velvollisuus huolehtia, myös äidit miettii usein työasioita... ehkä enemmän kuitenkin siellä töissä kuin vetovat siihen että se häiritsee vastuunottamista kotona.
No se on äidin ihan oma valinta ottaa täysi vetovastuu kodin ja arjen hoitamisesta.
No vittu (anteeks), naiset, älkää olko orjia! Jättäkää tekemättä osa hommista, käskekää miestä ja lapsia tekemään yhtä paljon kotitöitä. Mä lakkasin hinkkaamasta kotia esim vieraita varten. Meillä on sit sotkuista, jos tulee kyläläisiä mutta so what? Ei ne taloa tule katsomaan vaan meitä. Jos täällä ei muutkaan valmistaudu vieraisiin, niin ei munkaan tarvitse. Lakatkaa tekemästä juttuja valmiiksi muille! Jos reissua varten ei ole pakattu kaikkea, niin sitten se hommataan reissun päällä - kyllä se mies pikkuhiljaa oppii. Aina ei pelkkä puhe auta!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No se on äidin ihan oma valinta ottaa täysi vetovastuu kodin ja arjen hoitamisesta.
Mä luulen että useinkaan se ei ole tietoinen valinta vaan tilanteeseen enemmän ajaudutaan. Tietoisesti voi kyllä jakaa sitä vastuuta toiselle vanhemmalla (ja/tai myös lapsille).
Vierailija kirjoitti:
Miten tämä metatyö äitien tekemään duuniin liittyy? Ihan yhtälailla vaikka sinkutkin joutuvat miettimään arkeen liittyviä asioita (mitä asioita täällä nyt tuli esille...onko paidassa reikä ja korjataako se vai ostetaanko uusi, onko bussikortissa rahaa, riittääkö pesuaine, mitä halvasta tarjousruuasta saa tehtyä...). Kotiäiti joutuu varmaan miettimään lastensakin asiat, mutta kompensoitukoon se sillä että mies vastaavasti perheen elantoa tienatessaan joutuu miettimään kaikkea työnkuvaansa kuulumatontakin jotta saa työt hoidetuksi.
Tässä onkin se ero: mies uppoutuu niihin työelämän meta-asioihin, naisen pitää hoitaa molemmat. Siksi johtavassa asemassa olevat naiset usein pyytelevätkin anteeksi lehtihaastatteluissa sitä, että lapset ovat joutuneet syömään Saarioisten maksalaatikkoa sen sijaan että äiti olisi valmistanut ruoan itse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kotiäiti joutuu varmaan miettimään lastensakin asiat, mutta kompensoitukoon se sillä että mies vastaavasti perheen elantoa tienatessaan joutuu miettimään kaikkea työnkuvaansa kuulumatontakin jotta saa työt hoidetuksi.
Usein myös töissä pystyy vähentämään metatyötä voisiko sitä vähentää jotta aikaa jää myös vastuunottoon kotona. "... Lähdemme ideariiheen viikonlopuksi Leville (koska se on hauskaa), vaikka päivä lähiseudun kokouskartanossa ajaisi saman asian." http://eioototta.fi/metatyo-nykyajan-vitsaus/
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kotiäiti joutuu varmaan miettimään lastensakin asiat, mutta kompensoitukoon se sillä että mies vastaavasti perheen elantoa tienatessaan joutuu miettimään kaikkea työnkuvaansa kuulumatontakin jotta saa työt hoidetuksi.
Usein myös töissä pystyy vähentämään metatyötä voisiko sitä vähentää jotta aikaa jää myös vastuunottoon kotona. "... Lähdemme ideariiheen viikonlopuksi Leville (koska se on hauskaa), vaikka päivä lähiseudun kokouskartanossa ajaisi saman asian." http://eioototta.fi/metatyo-nykyajan-vitsaus/
No ihan sama juttu pätee siihen kotona tehtyyn metatyöhön. Paljon voisi siitäkin jättää tekemättä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No ihan sama juttu pätee siihen kotona tehtyyn metatyöhön. Paljon voisi siitäkin jättää tekemättä.
Voi toki ja loputkin vastuun voi niin halutessaan jättää usein toisen vanhemman vastuulle.
Tehkää hyvät naiset kokeilu: jättäkää suunnittelematta ensi viikon asiat metatasolla ja katsokaa miten perhe reagoi, kun kukaan ei ole suunnitellut sitä, miten arki rullaa.
Mitäköhän perhe siihen sanoisi?
Vierailija kirjoitti:
Tehkää hyvät naiset kokeilu: jättäkää suunnittelematta ensi viikon asiat metatasolla ja katsokaa miten perhe reagoi, kun kukaan ei ole suunnitellut sitä, miten arki rullaa.
Mitäköhän perhe siihen sanoisi?
Metatasolla kukaan perheessä tuskin huomaa asiaa viikossa, koska en tee sitä nytkään yksin. Jos tekisin pelkästään sen metatyö osuuden mies luultavasti huomaisi asia paremmin.
Mua pelottaa tää, koska huomaan jo nyt tästä merkkejä, vaikka lapsia ei vielä ole. Suorittava työ jakautuu ihan reilusti, mutta tuntuu, että minä ajaudun organisoimaan melkein kaiken. Matkat, pyykit, siivoukset, yhteiset menot, jne. Ja se uuvuttaa kyllä. Jollakin tavalla sisäistän, että avain ratkaisuun on omassa toiminnassa. Pitäisi pystyä luopumaan kontrollista aina välillä ja luottaa siihen, että asia hoituu sen toisenkin toimesta ja jos ei hoidu niin siitähän oppii. Se on vaan niin vaikeaa, ja vielä vaikeammaksi varmasti muuttuu kun on lapsi siinä myös kärsimässä, jos homma menee perseelleen.
Apua! En halua olla mikään meidän perheen projektipäällikkö. Huomaan tuota ilmiötä myös kavereideni perheissä enkä halua sitä! Onko kenelläkään vinkkejä, miten voin välttää ansan, vai pitäisikö mennä terapiaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Antakaa niille miehillenne vastuuta ja hyväksykää, että asiat voi tehdä monella tapaa. Ja sietäkää se, että lopputulos voi olla erilainen ja erinäköinen kuin teidän tavallanne tehtynä, mutta silti homma on tullut hoidettua.
Kyllä miehetkin osallistuvat, jos kaikesta ei aina valiteta.
Ja tämäkin on taas naisten syytä.
Niin, mitäs kaappasivat järjestelypäällikön tehtävät?
Kuinka ihmeessä ne yksinäiset miehet pärjäävät?
Tunnen muutaman, joiden kodit ultrasiistejä ja muutenkin paidat ojennuksessa. Ilmeisesti eivät kelpuuta mitään keskivertomammaa sotkemaan järjestyksiään.
Vai onko niin, että parisuhde vie useimmiten miehiltä aloitekyvyn kotihommissa? Ja mistä se mahdollisesti johtuu?
Kehoitankin jokaista nuorta miestä asumaan omillaan ainakin muutaman vuoden. Se kummasti jalostaa kotitaitoja.
[/quot
Nyt oli kyse toisista huolehtimisesta ja vastuunotosta. Jos hankkii perheen, ei enää riitä että kykenee huolehtimaan itsestään. Munkin mies hoiti hyvin kotinsa silloin sinkkuaikoina. Nyt kun on lapsia, palikoita on ilmeisesti liikaa järjestettäväksi, eikä enää kykene siihen. Omat asiansa kykenee edelleen itse huolehtimaan.
152 kommentoi vielä.
Luin muutaman sivun noita alkupään kommentteja. Monilla meni hiusten halkomiseksi. Mun mielestä tässä ei ole ollenkaan kyse vastakkainasettelusta hyvät naismarttyyrit vs. huonot miessiat. Eikä siitäkään, osaavatko lapset kuoria omat perunansa vai ei.
Lehtinen kirjoittaa siitä, miten paljon henkistä kapasiteettia, aivotyötä, valppautta, ennakointia, havainto- ja päättelykykyä arjen pyörittäminen vaatii. Jos märät uimakamppeet jäävät kassiin homehtumaan, jonkun pitää se huomata (mieluiten ennen seuraavaa uimakertaa), tutkia mahd. vauriot, päätellä kannattaako pestä ja miten (mitä aineita ja lämpötiloja uimapvut kestävät) ja sitten joko pestä ne tai heittää pois. Sen jälkeen pitää ostaa esim. kolmelle lapselle ja yhdelle aikuiselle uudet uimapuvut. Ja se on sitten ihan oma rumbansa. Lisäksi: mitä maksaa? Märkien uimakamppeiden ripustaminen kuivumaan heti kotiin tultua ei vie aivokapasiteettia ollenkaan eikä aikaakaan kuin pari minuuttia (vrt. uusien uimapukujen osto kolmelle lapselle). Tällaisista asioista ketjussa ja metatyössä mun mielestä on kyse.
Ehkä syynä on aivokurkiainen? Se kuljettaa informaatiota aivopuoliskosta toiseen ja on naisilla paksumpi kuin miehillä. Eli naisten kurkiaisen läpi kulkee kerralla enemmän informaatiota kuin miesten, mistä seuraa se populaarikäsitys, että naisilla on tippaleipä-aivot (= pystyy ajattelemaan ja käsittelemään monia asioita yhtä aikaa) ja miehellä putki-aivot.
152