Vauva itkee kaiken hereilläoloaikansa

Vierailija

Onko kenelläkään ollut hyvin vaativaa vauvaa? Miten selvisitte, ja missä vaiheessa helpotti - vai helpottiko?

Elämästämme on tullut viime viikkoina ja kuukausina todella raskasta. Meillä on vauva, noin kuukauden ennenaikaisena ja hieman pienikokoisena syntynyt nyt 5,5 kk poika. Ekat 3 kk meni ihan kohtuullisesti, vaikka vauva ei oppinut imemään rinnasta tehokkaasti ja olen siksi joutunut pumppaamaan hänelle maidot pulloon. Vaikka yöllä vauva heräsi tuon 3-4 kk ajan 2-3 tunnin välein syömään, oli hän kuitenkin syöttöjen välit tyytyväinen. Nukkui tai pötkötti lattialla rauhallisena.

3 kk kun tuli täyteen niin alkoivat asiat pikku hiljaa vaikeutumaan. Vauva itkee valehtelematta KAIKEN valveillaoloaikansa. Mikään ei auta: ei syli, ei syöminen, ei vaipanvaihto, ei kantelu, ei rattaissa työntely, ei leikkiminen, ei sitteri. Rintarepussa saa raivarit. Tässä välissä yöt ehtivät pienen hetken olla hyviä, mikä tarkoitti, että vauva söi klo 23, 03 ja 06. Nyt viime viikot yötkin ovat olleet rikkonaisia. Herää monta kertaa tunnissa, mutta nälästä ei ole kyse, sillä jaksaa syödä vain klo 23 ja 03. Siinäkin kai yksi syöttö liikaa, koska aamulla ei jaksaisi syödä ollenkaan.

Syöminen onkin sitten muutenkin vaikeaa. Aloitimme kiinteät neuvolan ohjeiden ja oman mutun mukaan 4 kk iässä. Soseita, puuroa, velliä - kaikkia menee hyvin. Vaan mitään ei enää suostuisi juomaan. Luulin, että pisti vaan stopin äidinmaidolle, jota olen tarjonnut sekä tuoreena, pakastettuna, paljaaltaan ja soseella tuunattuna. Mutta ei. Myöskään velli tai korvike ei maistu - paitsi yöllä unissa.

Olen täysin uupunut! Päivällä ei pysty tekemään mitään vauvan ollessa hereillä, kun aina sama show alkaa. Mikään ei näytä tehoavan tyynnyttelyksi. Vauva huutaa, kunnes simahtaa. Ja ne unet kestävät max 45 min.

Neuvolan ja lastenlääkärin mukaan kyse on vain haastavasta temperamentista. Mitään merkkejä allergioista tai korvatulehduksista ei ole. Hampaita on tietysti varmaan pian tulossa, samoin pari päivää sitten saimme viitos-, pneumokokki ja rota-rokotteet. Nämä varmaan pahentavat tilannetta, mutta ongelman ydin on mielestäni vauvan jatkuva levottomuus. Ei osaa vielä kunnolla liikkua, ja se harmittaa.

Meillä on kotona ihan kauhea tunnelma koko ajan. Isoveli on myös uupunut itkuun. Onneksi hän on osan viikosta hoidossa. Sekin harmittaa: olisin halunnut pitää isoveljen kotona, mutta näin haastavan vauvan kanssa emme pysty tekemään isoveljen kanssa mitään tai juurikaan käymään missään. Aamut ovat pahimpia. Yleensä vauva ei suostu syömään, ja syömistä pitää kokeilla useampaan kertaan. Aamutoimet ovat rankkoja, koska vauva ei viihdy vaan huutaa omien aamutoimien sekä veljen ja minun valmistautuessa.En enää suoriudu yksin, vaan mies joutuu laittamaan isoveljen kuntoon, muuten joutuisin heräämään ennen kuutta, että ehtisimme hoitoon.

Olen yhden hieman temperamenttisen esikoisen vauva-ajasta selviytynyt ihan hyvin, samoin vauvan ensimmäiset kuukaudet olivat ihan tavallista vauva-arkea. Esikoinen on hieman sähikäinen, mutta osaamme käsitellä häntä niin, että arki on hänen kanssaan ihan normaalia. Eli kyse ei ole siitä, että olisimme tottuneet helppoon elämään liiaksi.

Nyt tunnen itseni ihan surkeaksi äidiksi kaikin tavoin: en osaa pitää vauvaa tyytyväisenä, ja kaikki energia menee vauvaan. En ehdi tai suoraan sanottuna enää jaksakaan puuhastella isomman kanssa. Koti on kaaoksessa, parisuhdeaikaa emme pysty tai jaksa ottaa. Synnytyksen jälkeen mielialat olivat ihan hyvät, nyt tilanne alkaa jo masentaakin. Mieheni joutuu keskittymään esikoiseen, jotta esikoinen saisi tarvitsemaansa huomiota. Eli olen vauvalle aika lailla yksinhuoltajana (sori yksinhuoltajat, tiedän, että te olette ihan aidosti yksin).

Tietysti rakastan myös kuopusta, mutta viime aikoina on käynyt mielessä, että oliko toinen lapsi virhe. En vaan osannut kuvitella, minkälaista arki olisi näin vaativan vauvan kanssa. Elämä on kuin koliikkivauvan kanssa, mutta sillä erotuksella, että koliikkiaika meillä jo meni ja tämä "koliikki" ei ilmeisesti helpota ajan kanssa. Pelottaa, että miten jaksamme, jos vauvasta kehittyy hyvin vaativa taapero ja lapsi.

Neuvolassa ei osata auttaa. Terkka vaan aina kauhistelee vauvan itkua, ja ihmettelee, että miten jaksan. Kysyivät tarvitsemmeko keskusteluapua tai kotiapua. Vaan eipä nekään tätä itkua pois vie.

Sivut

Kommentit (41)

Vierailija

Vierailija kirjoitti:

Onko niitä allergoita siis jotenkin selvitelty, kuin muuten "ei näy merkkejä"?

Sekä neuvola että lastenlääkäri olivat sitä mieltä, että allergioista tulisi selkeät merkit. Joko ripulia/ummetusta tai ihottumia. Niitä kumpaakaan ei ole tullut. Ja kun haastava käytös ei liity syömisen jälkeen. Esikoisella oli vatsavaivoja syömisestä, ja ne olivat ihan erilaisia.

-Ap

Vierailija

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko niitä allergoita siis jotenkin selvitelty, kuin muuten "ei näy merkkejä"?

Sekä neuvola että lastenlääkäri olivat sitä mieltä, että allergioista tulisi selkeät merkit. Joko ripulia/ummetusta tai ihottumia. Niitä kumpaakaan ei ole tullut. Ja kun haastava käytös ei liity syömisen jälkeen. Esikoisella oli vatsavaivoja syömisestä, ja ne olivat ihan erilaisia.

-Ap

Eilen olimme vauvojen itkuisuuden selvittelyyn erikoistuneella lääkärillä, ja hän oli sitä mieltä, että allergiat voi sulkea täysin pois. Ei nähnyt tarvetta kokeille.

-Ap

Vierailija

Neuvolan ohje oli, että vanhempien täytyy vain keksiä joku keino, jolla tästä selvitään järjissään. Että vauvan itkulle ei voi oikein mitään. Ottaisin niitäkin selviytymisvinkkejä mielellään vastaan jos jollain ollut samanlainen tilanne.

-Ap

Vierailija

Neuvola ja lastenlääkärikin voivat olla väärässä.

KUKAAN terve vauva ei itke koko aikaa. Jatkuvaan itkuun on olemassa jokin syy. Luultavasti syyllinen löytyy jostain mitä vauva syö.

Aloitko antamaan korviketta silloin 3kk iässä? 

Toinen vaihtoehto on sitten jokin muu kipua aiheuttava sairaus. Jo jännittyneet lihakset aiheuttavat kipua.

Vierailija

Voi vitsi kuulostaa kyllä rankalta!Neuvola ei nyt kyllä toimi kovin järkevästi!!

Täytyyhän syy selvittää..

Tietenkin hampaat tekevät jotain..kuulostaa minulle siltä että kiinteät ärsyttävät nyt jotenkin vauvan vatsaa ja siksi poruuttaa..ei nyky suositukset enää anna ohjeeksi sitä että annettaisiin kiinteitä vielä tuossa iässä..muutenkuin maisteltavaksi..

tuleeko sulta maitoa vielä?Jos koittaisit imettää?

Mielestäni ainoa vaihtoehto jos muu on suljettu pois on että vauvalla on nälkä!!

Vierailija

Miten refluksi? Vesin kyllä vauvan toisen, kokeneen lastenlääkärin tutkittavaksi. Minusta tuo ei todellakaan kuulosta normaalilta. Ensimmäisenä kyllä tulisi mieleen refluksin lisäksi suolisto-oireinen allergia, joka voi oireilla monta päivääkin allergisoivan ruoka-aineen syömisen jälkeen. Onko vauvan kakka tosiaankin täysin normaalia (ei esimerkiksi limaista tai vihertävän väristä)?

Suostuuko vauva juomaan vettä? Yksi mahdollisuus juomisesta kieltäytymiseen on se, että juomassa on jotain, jolle vauva on allerginen ja joka sen vuoksi kirvelee hänen suussaan (hän voi olla allerginen myös jollekin äidinmaidossa olevalle ainesosalle, joka on tullut sinun syömisistäsi).

Kolmen lapsen äiti

Vierailija

Miten vauva suhtautuu siihen, jos annat hänelle jotain "juotavaa" (esim. äidinmaitoa) lusikalla? Ajan tässä takaa sitä, hylkiikö vauva pullosta juomista vai itse sitä juotavaa ainetta.

8

Vierailija

Pari vinkkiä

Kokeile kipulääkettä, painon mukaiset maksimiannokset ekä panadol- että buranamikstuuraa, ainakin 2-3 päivää 8 tunnin välein.

Jätä maito pois kokonaan, sekä naudanliha. Anna korvikkeeksi vaikka kauramaitoa, ei se lapsi siihen 2vkon aikana kuole, lisää proteiinin määrää antamalla jotain muuta lihaa reilusti

Jos nämä eivät auta, niin jätä kaikki kotimaiset viljat pois. Vaihda siinä vaiheessa maidoksi joko vauvojen soijamaito, tai apteekin korvike.

LIsäksi vauvan voisi viedä vyöheterapeutille, vauvoihin erikoistuneelle osteopaatilla tms.. joka voisi selvittää sitä, onko vauva esim. todella jännittynyt ja siksi kivulias.

Jos olisi oma vauvani, niin vaatisin mm tarkat tutkimukset, sisäelinten ultrat, pään ultran yms. ettei ole mitään piilevää vammaa.

Saattaisin jättää d-vitamiinin hetkeksi pois. Luin joskus lapsesta joka itki jonkun kalsiumin kerääntymisen tms. takia, ja siihen auttoi kun jätti d-vitamiinin pois... tästä en muista tarkemmin, mutta voisi löytyä googlaamalla.

Vierailija

Mun lapsi oli aikailla samanlainen, tosin sillä erotuksella, että on esikoinen ja mulla ei oikeasti ollut minkäänlaista kokemusta vauvanhoidosta ja en ehkä osannut kokeilla kaikkia keinoja.

Tää ei nyt yhtään lohduta sua, mutta nyt poika on 1v5kk ja on todella vihainen, joka asiassa hankala ja kaikin puolin vaikeasti hoidettava lapsi. 

Kaikki tuon lapsen kanssa on ollut äärimmäisen tuskallista ja hankalaa ihan jo raskausmyrkytyksestä ja sektiosta lähtien. Tuntuu, että mikään ei saa häntä tyytyväiseksi ja uhmaikäkin alkoi jo 1-vuotiaana.

Neuvolasta on annettu syntymästä lähtien seuraavia neuvoja:  imetyksen yrittämisen lopettaminen, koita kestää huutoa, se on vain koliikkia (huuto jatkuu edelleen, tosin ei yhtä pahana, mutta yhtä selittämättömänä), lastensuojeluilmoituksen tekoa, jos en jaksa. Mutta ei mitään konkreettisia neuvoja siitä, miten toimia noin raivopäisen lapsen kanssa. 

Kyllä tässä on keinot ja voimat vähissä tuon kanssa. Sen vaan olen sanonut alusta asti, että tuo ei ole normaalia. Uskon, että koulun alkamiseen mennessä joku diagnoosi lätkäistään tuon käytöksen vuoksi, (ja ehkä sitten saa apua, terapiaa, lääkitystä tms) mutta näin pienen kanssa ei auta muuta kuin kestää.

Vierailija

8 jatkaa vielä: Minusta normaalin rajoissa olisi se, että vauva vaatisi jatkuvaa kanniskelua tai sylissä pitämistä, mutta pysyisi suhteellisen rauhallisena niin kauan, kun häntä esimerkiksi kanniskellaan. Jos vauva liioittelematta itkee koko hereilläoloajan, vaikka yritätte tehdä mitä, niin se ei selity vaativalla tempperamentilla. Se tarkoittaa sitä, että vauva kärsii kivusta. Tuo 10:n ehdottama kipulääkkeen kokeilu ei ole välttämättä huono idea. Se ei ole tietenkään mikään pysyvä ratkaisu, mutta jos kipulääke selvästi rauhoittaa vauvaa, niin silloin se kertoo nimenomaan taustalla olevasta kivusta, jonka syy täytyy löytää.

Allergioista kaikkein yleisin on lehmänmaitoallergia, joten lehmänmaidon välttämistä voi kokeilla muutaman päivän välein. Huomaa, että myös sinun on silloin oltava juomatta maitoa (etkä saa antaa vauvalle aikaisemmin pumppaamaasi maitoa), koska allergisoivat aineet todellakin voivat kulkeutua myös äidinmaidon mukana. Kannattaa myös katsoa sivu maitotauti.com ja kokeilla, olisiko homogenoidun maidon välttämisestä apua.

Vierailija

Meillä nuorimmainen lapsi oli samanlainen. Nukkui vain 45min kerrallaan ja huusi loppuajan. Alkoi n 5-6kk iässä. Siihen asti oli tyytyväinen ja ns helppo. Syy löytyi lopulta lehmänmaidosta. Sai soijakorviketta alkuun, nyt juo kauramaitoa.

Sivut

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat