Toisesta ketjusta tuli mieleen... Arvostatteko perinteitä vai oletteko oman tienne kulkijoita?

Vierailija

Itse olen huomannut, etten annan perinteille oikein mitään arvoa. Poimien sieltä täältä ideoita elämääni sen mukaan, mikä minua kiinnostaa, mutta en tee asioita tavan vuoksi tai siksi että kokisin perinteiden jatkamisen itsessään tärkeäksi. Ja tämä pätee sekä juhlapyhiin että myös perinteisiin käsityksiin avioliitosta, työelämästä ja yleisestä elämänmenosta.

Kommentit (5)

Vierailija

Sekä että.

Joitain juhlapyhäperinteitä noudatellaan ihan vain lapsen vuoksi. Joulu olisi varmaan aivan toisenlainen ellei olisi perhettä.

Sitten taas vien edelleen äitienpäiväkukat ja pyhäinpäivän havut mummon haudalle, vaikka mummo kuoli jo 35v sitten, asialla ei ole minulle merkitystä, mutta vanhalle tädilleni on. Muuten taas en sukulaisista piittaa, enkä heitä juuri tapaa.

Seurustelusuhteet, avoliitto, työelämä.... melko epätavallisiakin polkuja olen kulkenut. Elämäni on omannäköistä.

Vierailija

Veikkaan että "epäperinteiset" ihmiset ovat yliedustettuina nettipalstoilla. Näin siksi, että tietyt muut yliedustetut ryhmät (esimerkiksi persoonallisuustyyppi INTJ) ovat tyypillisesti perinteiden vieroksujia. -ap

Vierailija

Olen erittäin oman tieni kulkija (persoonallisuustyyppi INFJ). Olen valinnut lapsettoman ja miehettömän elämän, naisille harvinaisen ammatin, ihmissuhteettomuuden ja harrastamattomuuden, monta asiaa joita ihmiset pitäisivät outoina jos tietäisivät. Juhlapyhiä en vietä, ne on minulle vain vapaapäiviä. Asunnon omistaminen tai kesämökki ei kiinnosta, samoin ei omaisuuden haaliminen muutenkaan. 

Vierailija

Suomessa on kyllä kiitettävästi vapaapäiviä uskonnon takia. Vähän hyvitystä niistä kaikista julmuuksista, vainoista, konservatismista ja ahdistuksesta, jota ne ovat aiheuttaneet. ;)

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat