Maistraatissa pikaisesti naimisiin, kertokaa omista!

Me kävimme rouvan kanssa jokseenkin ruokatunnilla pikaisesti "naimassa". Todistajina velipoika ja joku maistraatin kätyri. Sen jälkeen McDonaldsiin sapuskalle.

Tarkoitus oli vain nollata tuon "virallisen" naimisilmoittautumispäivän arvo. Seuraavana päivänä oli sitten kirkkoteatteri sukulaisille. Tosin pippaloiden jälkeen hän sanoi että olisi voinut kuunnella minua. Meikäläisen ehdotelma kun oli kirkkoilujen väliinjättö, sen sijaan joku maatilasauna tms ja paikalle 20-30 lähintä ystävää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siksi ei vanhempia paikalle, koska halusimme vain kaverimme. Vanhempien kanssa ihan hyvät välit, mutta kavereiden kanssa oli kivempaa mennä syömään ja bilettämään illalla. Vanhempien kanssa olisi joutunut juomaan kakkukahvit ja istumaan jossain ruokaravintolassa tylsästi. Meidän häät ja meidän juhlat.

Niille sun vanhemmille ne juhlat oisi ehkä voineet olla kaikista tärkeimmät, sun kavereille ne oli vaan yhdet ryyppybileet muiden joukossa. Mutta kyllä tottakai tärkeintä on että Te saatte just sellaset ryyppyjuhlat kuin haluatte, kun on itsellä juhlat niin voi keskittyä oman napansa ympärillä pyöriskelyyn, ihanaaaaa eikös?

Luulisi, että vanhemmille on tärkeämpää että lapsi on läsnä ja viettää aikaa heidän kanssaan aikuisenakin sekä on onnellinen. Avioliitto on vain juridinen sopimus, hassua ajatella, että vanhemmat kokisivat tärkeäksi nähdä sen kun kaksi ihmistä vetää nimen paperiin ja ovat sitten naimisissa.


Itse haluaisin myös tuollaisen pelkän maistraattikäynnin sitten jos joskus naimisiin menen. En halua sormuksia enkä vaihda sukunimeä. Avomieheni haluaisi isot häät, mutta tiedän että niiden järjestäminen jäisi täysin minun kontolleni eikä minua juuri kiinnosta, joten pysytellään avoliitossa, näinkin on hyvä olla.

Vierailija kirjoitti:

Tulee surullinen olo näistä viesteistä. Minkälaisella pohjalla on suhde missä mennään salaa naimisiin jossain virastossa eikä kehdata edes omille vanhemmille kertoa? No ei tarvitse ihmetellä erotilastoja ...

Kyllä se vaan niin on, että suhteen kestävyyden kannalta tärkeintä on, että morsiamella on kunnon kermakakkupuku ja rusetti vielä perseen päällä kuin milläkin lahjapaketilla.

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

 

Tulee surullinen olo näistä viesteistä. Minkälaisella pohjalla on suhde missä mennään salaa naimisiin jossain virastossa eikä kehdata edes omille vanhemmille kertoa? No ei tarvitse ihmetellä erotilastoja ...

 

 

Kyllä se vaan niin on, että suhteen kestävyyden kannalta tärkeintä on, että morsiamella on kunnon kermakakkupuku ja rusetti vielä perseen päällä kuin milläkin lahjapaketilla.

Ja isä saattaa lahjapaketin ja omaisuutensa miehelle ja luovuttaa hänet miehen omistukseen. Siitä on hyvä ja kestävä avioliitto tehty. Mieheltä miehelle luovutus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siksi ei vanhempia paikalle, koska halusimme vain kaverimme. Vanhempien kanssa ihan hyvät välit, mutta kavereiden kanssa oli kivempaa mennä syömään ja bilettämään illalla. Vanhempien kanssa olisi joutunut juomaan kakkukahvit ja istumaan jossain ruokaravintolassa tylsästi. Meidän häät ja meidän juhlat.

Niille sun vanhemmille ne juhlat oisi ehkä voineet olla kaikista tärkeimmät, sun kavereille ne oli vaan yhdet ryyppybileet muiden joukossa. Mutta kyllä tottakai tärkeintä on että Te saatte just sellaset ryyppyjuhlat kuin haluatte, kun on itsellä juhlat niin voi keskittyä oman napansa ympärillä pyöriskelyyn, ihanaaaaa eikös?

Luulisi, että vanhemmille on tärkeämpää että lapsi on läsnä ja viettää aikaa heidän kanssaan aikuisenakin sekä on onnellinen. Avioliitto on vain juridinen sopimus, hassua ajatella, että vanhemmat kokisivat tärkeäksi nähdä sen kun kaksi ihmistä vetää nimen paperiin ja ovat sitten naimisissa.



Itse haluaisin myös tuollaisen pelkän maistraattikäynnin sitten jos joskus naimisiin menen. En halua sormuksia enkä vaihda sukunimeä. Avomieheni haluaisi isot häät, mutta tiedän että niiden järjestäminen jäisi täysin minun kontolleni eikä minua juuri kiinnosta, joten pysytellään avoliitossa, näinkin on hyvä olla.

Mutta tämä kirjoittajahan juuri on halunnut juhlia avioliittoaan. Ryyppyjuhlin kavereidensa kanssa. Vanhempien kanssa olisi ollut iha tylsää, niin he eivät kelvanneet näihin "Meidän Häihin".

Me mentiin maistraatista huoltamolle kahveille ÷)

Meillä oli maistraattivihkiminen, ja enää en koskaan lähde siihen. Avioliitto on toki juridinen toimi mutta myös ehdottomasti juhlimisen arvoinen asia. Kohdallani olisin välttynyt todennäköisesti psykopaatilta, jos olisin tajunnut puolison motiivit 'salaiselta ja pikaiselta riitiltä '.

On se vähän surullista jos ei haluta omia vanhempia edes vihkimiseen tai pieniäkään juhlia järjestää. Kuinka monet synttärit vanhemmat on järjestäneet lapselleen? Rippijuhlat ja ylioppilasjuhlat jne. 
Eipä hekään silloin sanoneet varmaan: järjestä itse sun juhlat ne on, ei meitä kiinnosta mitä sinä haluaisit.