Lue keskustelun säännöt.
Miksi tasosta puhuminen on ihmissuhteissa väärin?
29.10.2015 |
Minä olen elämässäni epäonnistunut mies: mielenterveysongelmainen, yksinäinen, työtön ja köyhä. Minulla on akateeminen koulutus ja pystyn keskustelemaan aiheista, jotka naisia kiinnostavat, mutta tiedostan hyvin, ettei minusta todennäköisesti ole päämäärätietoisen akateemisen naisen kanssa suhteeseen, koska akateemiset naiset yleensä odottavat kumppaniltaan vähintään työpaikkaa, mieluummin jonkinlaista uraakin, eivätkä he kumppaninsa henkistä tasapainoisuuttakaan pahakseen laita.
Kun tapaan mukavan akateemisen naisen, lähtökohta on minulle selvä. Voimme ehkä harrastaa seksiä ja jutella mukavia, mutta ei minusta hänelle kumppaniksi ole, koska en hänen kriteereitään täytä.
Miksi ihmissuhteisiin ei saisi suhtautua tällä tavalla? Pitäisikö asia esittää jotenkin hienovaraisemmin? Eikö saisi käyttää sanoja luuseri ja uranainen? Pitäisikö puhua elämäänsä etsivästä ja arvojen eroavuudesta?
Kommentit (81)
Vierailija kirjoitti:
Esim. voisit kertoa, millaisen työpaikan haluaisit tai mihin tähtäät.
Sehän se, että en enää tähtää mihinkään. Olen luopunut ajatuksesta, että pystyisin koskaan enää selviämään sossun ulkopuolella. Sen verran olen yrittänyt ja aloittanut alusta monta kertaa uudestaan, etten enää usko onnistumiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä sitten vaikka puhuisikin itse mielellään ylipainosta, jos ei koskaan tapaa ketään toista, joka haluaa nähdä asian myös niin, vaan jokainen lähelle pyrkivä ihminen haluaa puhua kaameista läskeistäsi?
Mitä se AUTTAA, vaikka itse olisin sitä mieltä, että tämä on ylipainoa?
Enkä itse todellakaan tajua mitä väliä termillä loppujenlopuksi on, jos läski vain yksinkertaisesti on rumaa. (Kuten mt-potilaan käytös usein on jne.)
Anteeksi, en ymmärtänyt tätä kommenttia. Termeillä ja sanoilla on ihan älyttömän paljon väliä viestinnässä, etenkin tässä mikä perustuu vain näkemiimme sanoihin ruudulla. Suorassa kommunikoinnissa tulee sitten ääni ja eleet vielä mukaan.
No siis se minun kehumiseni tulisi MUIDEN IHMISTEN aloittaa. Jos kerran olen tasaveroinen muiden kanssa. Yksikään ei enää kutsu mua läskiksi, okei? Ei yksikään. Sitten voin ehkä itsekin ajatella, että okei, en ole läski, vaan olen ylipainoinen.
Koska MINÄ en ole keksinyt kutsua itseäni läskiksi, vaan MUUT. Siksi MUUT aloittavat korjaamalla tekemänsä vahingon. Tai tapan itseni.
N42
Vierailija kirjoitti:
Ja mielenterveysongelmia on loppujen lopuksi aika vähän. Masennus ei ole mielenterverysongelma. Asperger on vitsi.
Et ole varmaan koskaan tavannut masentunutta tai aspergeria.
Minun veljeni oli masentunut, kävi monta kertaa osastolla ja lopulta tappoi itsensä. Masennuksen vaikeimmissa vaiheissa ihminen ei pääse edes sängystä pois. Jos hänet jättää kotiinsa, hän ei syö, ei juo, vaan makaa sängyssä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä sitten vaikka puhuisikin itse mielellään ylipainosta, jos ei koskaan tapaa ketään toista, joka haluaa nähdä asian myös niin, vaan jokainen lähelle pyrkivä ihminen haluaa puhua kaameista läskeistäsi?
Mitä se AUTTAA, vaikka itse olisin sitä mieltä, että tämä on ylipainoa?
Enkä itse todellakaan tajua mitä väliä termillä loppujenlopuksi on, jos läski vain yksinkertaisesti on rumaa. (Kuten mt-potilaan käytös usein on jne.)
Anteeksi, en ymmärtänyt tätä kommenttia. Termeillä ja sanoilla on ihan älyttömän paljon väliä viestinnässä, etenkin tässä mikä perustuu vain näkemiimme sanoihin ruudulla. Suorassa kommunikoinnissa tulee sitten ääni ja eleet vielä mukaan.
No siis se minun kehumiseni tulisi MUIDEN IHMISTEN aloittaa. Jos kerran olen tasaveroinen muiden kanssa. Yksikään ei enää kutsu mua läskiksi, okei? Ei yksikään. Sitten voin ehkä itsekin ajatella, että okei, en ole läski, vaan olen ylipainoinen.
Koska MINÄ en ole keksinyt kutsua itseäni läskiksi, vaan MUUT. Siksi MUUT aloittavat korjaamalla tekemänsä vahingon. Tai tapan itseni.
N42
Nyt ymmärrän vielä vähemmän mitä tarkoitat. Harmi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
J a onko siinäkään nyt sitten loppujenlopuksi mitään järkeä, että toisen ylipaino hyväksytään? Sehän on terveysriski jne. Sama asia mt-ongelmissa. Siis jos toinen sanoo, että saat olla tuollainen seko, eikä ennemmin että "minä autan sinua paranemaan", niin en ainakaan itse haluaisi olla sellaisen ihmisen kanssa, koska olen pahimmillani aika paha. Minun pitäisi saada parantua toisen kanssa ja itse koen, että nimenomaan joku ONNITUNUT ihminen voisi siinä auttaa, ei toinen joka on yhtä pihalla ja epäonnistunut kuin minäkin.
Tekee samoja virheitä ehkä kuin minä, eikä kumpikaan huomaa, missä vika. Mutta eivät onnistujat halua olla sellaisten kanssa, joilla on kaikki mennyt pieleen. Niin se vain on.
N42
Maailma ei pyöri painoindeksin ympärillä ja tauteja tulee muillekin. Lisäksi eri ihmisiltä vaaditaan ihan erilaisia asioita painon ylläpitämiseksi (joiltakin ei niin yhtään mitään). Kansantaloudessa kusipäisyys ja syrjäytyminen on paljon suurempi miinusmerkki, kuin ylipaino.
Ja mielenterveysongelmia on loppujen lopuksi aika vähän. Masennus ei ole mielenterverysongelma. Asperger on vitsi.
Tuleeko mieleen, että ap ja minä saatamme olla kusipäitä? Kuka rakastaisi meitä? Itse jos olen kusipää, en osaa olla muunkaanlainen. Minulle sopii siis kusipään tasoinen ihminen kumppaniksi. Vai väitätkö, ettei tasoeroja ole ja joku kiltti ja kiva ihminen haluaa uhrautua?
Itseasiassa kun kuuntelee ihmisiä, niin kusipäät ovat kovinkin usein päätyneet ihmisten puolisoiksi.
Ja kyllä masennus on mt-ongelma. Ja aspergerin syndrooma on olemassa, tosin en suoranaisesti ymmärrä, mitä viimeksi mainittu kuuluu tähän keskusteluun. Onko joku sanonut sinua assiksi?
N42
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä sitten vaikka puhuisikin itse mielellään ylipainosta, jos ei koskaan tapaa ketään toista, joka haluaa nähdä asian myös niin, vaan jokainen lähelle pyrkivä ihminen haluaa puhua kaameista läskeistäsi?
Mitä se AUTTAA, vaikka itse olisin sitä mieltä, että tämä on ylipainoa?
Enkä itse todellakaan tajua mitä väliä termillä loppujenlopuksi on, jos läski vain yksinkertaisesti on rumaa. (Kuten mt-potilaan käytös usein on jne.)
Anteeksi, en ymmärtänyt tätä kommenttia. Termeillä ja sanoilla on ihan älyttömän paljon väliä viestinnässä, etenkin tässä mikä perustuu vain näkemiimme sanoihin ruudulla. Suorassa kommunikoinnissa tulee sitten ääni ja eleet vielä mukaan.
No siis se minun kehumiseni tulisi MUIDEN IHMISTEN aloittaa. Jos kerran olen tasaveroinen muiden kanssa. Yksikään ei enää kutsu mua läskiksi, okei? Ei yksikään. Sitten voin ehkä itsekin ajatella, että okei, en ole läski, vaan olen ylipainoinen.
Koska MINÄ en ole keksinyt kutsua itseäni läskiksi, vaan MUUT. Siksi MUUT aloittavat korjaamalla tekemänsä vahingon. Tai tapan itseni.
N42
Nyt ymmärrän vielä vähemmän mitä tarkoitat. Harmi.
Aivan, eli et ymmärrä, mistä aloittaja puhuu. Ja silti piti tulla pätemään tähän ketjuun, vaikket edes tajua, mistä puhutaan. Oletpa sä NIIN viisas! Not. Opettele ensin ymmärtämään toisia ihmisiä, ja tule sitten vasta jakelemaan muka "hyvää tarkoittavia" "neuvojasi". Neuvoja, my ass!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Esim. voisit kertoa, millaisen työpaikan haluaisit tai mihin tähtäät.
Sehän se, että en enää tähtää mihinkään. Olen luopunut ajatuksesta, että pystyisin koskaan enää selviämään sossun ulkopuolella. Sen verran olen yrittänyt ja aloittanut alusta monta kertaa uudestaan, etten enää usko onnistumiseen.
No, en ala selittämään mitään ympäripyöreää työllistymisestä tai vastaavasta, mutta vaikka olisitkin työttömänä loppuelämäsi, niin kai sinulla on jotain harrastuksia? Tai voisit keksiä jotain uusia harrastuksia? Kirjastosta saa kirjoja ja elokuvia lainaan aivan ilmaiseksi. Ruoanlaitto on myös hyvä harrastus ja sopii pienibudjettiselle. Tai oletko kenties musikaalinen tai muuten taiteellisesti lahjakas? Netti on pullollaan erilaisia palstoja, joissa voi jutella samanhenkisten kanssa, ja jotkut foorumit järjestävät myös livetapaamisia. Kirjastoissa on usein myös jonkinlaista lukupiiritoimintaa. Ulkoilu on niin ikään ilmaista ja monesti siitä tulee myös parempi mieli :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja mielenterveysongelmia on loppujen lopuksi aika vähän. Masennus ei ole mielenterverysongelma. Asperger on vitsi.
Et ole varmaan koskaan tavannut masentunutta tai aspergeria.
Minun veljeni oli masentunut, kävi monta kertaa osastolla ja lopulta tappoi itsensä. Masennuksen vaikeimmissa vaiheissa ihminen ei pääse edes sängystä pois. Jos hänet jättää kotiinsa, hän ei syö, ei juo, vaan makaa sängyssä.
Veljesi ei ollut masentunut. Aspergereista on puhuttu edelliset 5 vuotta. Kukaan ei ole masentunut, eikä asperger.
Sen sijaan neurologistyyppisiä mielenterveysongelmia on. Ja on tyhmiä ihmisiä.
Se, että kumppanisi lähtee pois tai haukkuu sut täyspaskaksi ja vajoat siitä 15 vuodeksi. Se ei ole mielenterveysongelma.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:Esim. voisit kertoa, millaisen työpaikan haluaisit tai mihin tähtäät.
Sehän se, että en enää tähtää mihinkään. Olen luopunut ajatuksesta, että pystyisin koskaan enää selviämään sossun ulkopuolella. Sen verran olen yrittänyt ja aloittanut alusta monta kertaa uudestaan, etten enää usko onnistumiseen.
No, en ala selittämään mitään ympäripyöreää työllistymisestä tai vastaavasta, mutta vaikka olisitkin työttömänä loppuelämäsi, niin kai sinulla on jotain harrastuksia? Tai voisit keksiä jotain uusia harrastuksia? Kirjastosta saa kirjoja ja elokuvia lainaan aivan ilmaiseksi. Ruoanlaitto on myös hyvä harrastus ja sopii pienibudjettiselle. Tai oletko kenties musikaalinen tai muuten taiteellisesti lahjakas? Netti on pullollaan erilaisia palstoja, joissa voi jutella samanhenkisten kanssa, ja jotkut foorumit järjestävät myös livetapaamisia. Kirjastoissa on usein myös jonkinlaista lukupiiritoimintaa. Ulkoilu on niin ikään ilmaista ja monesti siitä tulee myös parempi mieli :)
Joo, ja naisa niin mielettömästi kiinnostaakin kuvailemasi kaltainen mies!
Tai no, ehkä jotain aneemista naista vois kiinnostaa.
N42
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
J a onko siinäkään nyt sitten loppujenlopuksi mitään järkeä, että toisen ylipaino hyväksytään? Sehän on terveysriski jne. Sama asia mt-ongelmissa. Siis jos toinen sanoo, että saat olla tuollainen seko, eikä ennemmin että "minä autan sinua paranemaan", niin en ainakaan itse haluaisi olla sellaisen ihmisen kanssa, koska olen pahimmillani aika paha. Minun pitäisi saada parantua toisen kanssa ja itse koen, että nimenomaan joku ONNITUNUT ihminen voisi siinä auttaa, ei toinen joka on yhtä pihalla ja epäonnistunut kuin minäkin.
Tekee samoja virheitä ehkä kuin minä, eikä kumpikaan huomaa, missä vika. Mutta eivät onnistujat halua olla sellaisten kanssa, joilla on kaikki mennyt pieleen. Niin se vain on.
N42
Maailma ei pyöri painoindeksin ympärillä ja tauteja tulee muillekin. Lisäksi eri ihmisiltä vaaditaan ihan erilaisia asioita painon ylläpitämiseksi (joiltakin ei niin yhtään mitään). Kansantaloudessa kusipäisyys ja syrjäytyminen on paljon suurempi miinusmerkki, kuin ylipaino.
Ja mielenterveysongelmia on loppujen lopuksi aika vähän. Masennus ei ole mielenterverysongelma. Asperger on vitsi.
Tuleeko mieleen, että ap ja minä saatamme olla kusipäitä? Kuka rakastaisi meitä? Itse jos olen kusipää, en osaa olla muunkaanlainen. Minulle sopii siis kusipään tasoinen ihminen kumppaniksi. Vai väitätkö, ettei tasoeroja ole ja joku kiltti ja kiva ihminen haluaa uhrautua?
Itseasiassa kun kuuntelee ihmisiä, niin kusipäät ovat kovinkin usein päätyneet ihmisten puolisoiksi.
Ja kyllä masennus on mt-ongelma. Ja aspergerin syndrooma on olemassa, tosin en suoranaisesti ymmärrä, mitä viimeksi mainittu kuuluu tähän keskusteluun. Onko joku sanonut sinua assiksi?
N42
No olet kova ja kylmä ihminen. Se on kusipäisyyttä ja sitä että uskoo aseteollisuuteen. Ei kusipäisyys, eikä masennus ole mielenterverysongelmia.
Aspergerin syndroomaa ei ole olemassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:Ja mielenterveysongelmia on loppujen lopuksi aika vähän. Masennus ei ole mielenterverysongelma. Asperger on vitsi.
Et ole varmaan koskaan tavannut masentunutta tai aspergeria.
Minun veljeni oli masentunut, kävi monta kertaa osastolla ja lopulta tappoi itsensä. Masennuksen vaikeimmissa vaiheissa ihminen ei pääse edes sängystä pois. Jos hänet jättää kotiinsa, hän ei syö, ei juo, vaan makaa sängyssä.
Veljesi ei ollut masentunut. Aspergereista on puhuttu edelliset 5 vuotta. Kukaan ei ole masentunut, eikä asperger.
Sen sijaan neurologistyyppisiä mielenterveysongelmia on. Ja on tyhmiä ihmisiä.
Se, että kumppanisi lähtee pois tai haukkuu sut täyspaskaksi ja vajoat siitä 15 vuodeksi. Se ei ole mielenterveysongelma.
Okei... Eli meitä saapui neuvomaan aito kunnon psykopaatti!
N42
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä sitten vaikka puhuisikin itse mielellään ylipainosta, jos ei koskaan tapaa ketään toista, joka haluaa nähdä asian myös niin, vaan jokainen lähelle pyrkivä ihminen haluaa puhua kaameista läskeistäsi?
Mitä se AUTTAA, vaikka itse olisin sitä mieltä, että tämä on ylipainoa?
Enkä itse todellakaan tajua mitä väliä termillä loppujenlopuksi on, jos läski vain yksinkertaisesti on rumaa. (Kuten mt-potilaan käytös usein on jne.)
Anteeksi, en ymmärtänyt tätä kommenttia. Termeillä ja sanoilla on ihan älyttömän paljon väliä viestinnässä, etenkin tässä mikä perustuu vain näkemiimme sanoihin ruudulla. Suorassa kommunikoinnissa tulee sitten ääni ja eleet vielä mukaan.
No siis se minun kehumiseni tulisi MUIDEN IHMISTEN aloittaa. Jos kerran olen tasaveroinen muiden kanssa. Yksikään ei enää kutsu mua läskiksi, okei? Ei yksikään. Sitten voin ehkä itsekin ajatella, että okei, en ole läski, vaan olen ylipainoinen.
Koska MINÄ en ole keksinyt kutsua itseäni läskiksi, vaan MUUT. Siksi MUUT aloittavat korjaamalla tekemänsä vahingon. Tai tapan itseni.
N42
Nyt ymmärrän vielä vähemmän mitä tarkoitat. Harmi.
Aivan, eli et ymmärrä, mistä aloittaja puhuu. Ja silti piti tulla pätemään tähän ketjuun, vaikket edes tajua, mistä puhutaan. Oletpa sä NIIN viisas! Not. Opettele ensin ymmärtämään toisia ihmisiä, ja tule sitten vasta jakelemaan muka "hyvää tarkoittavia" "neuvojasi". Neuvoja, my ass!
No anteeksi, ap. En pyydä anteeksi sinulta, koska sinulla ei ole tapoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
J a onko siinäkään nyt sitten loppujenlopuksi mitään järkeä, että toisen ylipaino hyväksytään? Sehän on terveysriski jne. Sama asia mt-ongelmissa. Siis jos toinen sanoo, että saat olla tuollainen seko, eikä ennemmin että "minä autan sinua paranemaan", niin en ainakaan itse haluaisi olla sellaisen ihmisen kanssa, koska olen pahimmillani aika paha. Minun pitäisi saada parantua toisen kanssa ja itse koen, että nimenomaan joku ONNITUNUT ihminen voisi siinä auttaa, ei toinen joka on yhtä pihalla ja epäonnistunut kuin minäkin.
Tekee samoja virheitä ehkä kuin minä, eikä kumpikaan huomaa, missä vika. Mutta eivät onnistujat halua olla sellaisten kanssa, joilla on kaikki mennyt pieleen. Niin se vain on.
N42
Maailma ei pyöri painoindeksin ympärillä ja tauteja tulee muillekin. Lisäksi eri ihmisiltä vaaditaan ihan erilaisia asioita painon ylläpitämiseksi (joiltakin ei niin yhtään mitään). Kansantaloudessa kusipäisyys ja syrjäytyminen on paljon suurempi miinusmerkki, kuin ylipaino.
Ja mielenterveysongelmia on loppujen lopuksi aika vähän. Masennus ei ole mielenterverysongelma. Asperger on vitsi.
Tuleeko mieleen, että ap ja minä saatamme olla kusipäitä? Kuka rakastaisi meitä? Itse jos olen kusipää, en osaa olla muunkaanlainen. Minulle sopii siis kusipään tasoinen ihminen kumppaniksi. Vai väitätkö, ettei tasoeroja ole ja joku kiltti ja kiva ihminen haluaa uhrautua?
Itseasiassa kun kuuntelee ihmisiä, niin kusipäät ovat kovinkin usein päätyneet ihmisten puolisoiksi.
Ja kyllä masennus on mt-ongelma. Ja aspergerin syndrooma on olemassa, tosin en suoranaisesti ymmärrä, mitä viimeksi mainittu kuuluu tähän keskusteluun. Onko joku sanonut sinua assiksi?
N42
No olet kova ja kylmä ihminen. Se on kusipäisyyttä ja sitä että uskoo aseteollisuuteen. Ei kusipäisyys, eikä masennus ole mielenterverysongelmia.
Aspergerin syndroomaa ei ole olemassa.
En ole väittänytkään, että kusipäisyys olisi mt-ongelma. Mutta siitä usein seuraa mt-ongelmia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä sitten vaikka puhuisikin itse mielellään ylipainosta, jos ei koskaan tapaa ketään toista, joka haluaa nähdä asian myös niin, vaan jokainen lähelle pyrkivä ihminen haluaa puhua kaameista läskeistäsi?
Mitä se AUTTAA, vaikka itse olisin sitä mieltä, että tämä on ylipainoa?
Enkä itse todellakaan tajua mitä väliä termillä loppujenlopuksi on, jos läski vain yksinkertaisesti on rumaa. (Kuten mt-potilaan käytös usein on jne.)
Anteeksi, en ymmärtänyt tätä kommenttia. Termeillä ja sanoilla on ihan älyttömän paljon väliä viestinnässä, etenkin tässä mikä perustuu vain näkemiimme sanoihin ruudulla. Suorassa kommunikoinnissa tulee sitten ääni ja eleet vielä mukaan.
No siis se minun kehumiseni tulisi MUIDEN IHMISTEN aloittaa. Jos kerran olen tasaveroinen muiden kanssa. Yksikään ei enää kutsu mua läskiksi, okei? Ei yksikään. Sitten voin ehkä itsekin ajatella, että okei, en ole läski, vaan olen ylipainoinen.
Koska MINÄ en ole keksinyt kutsua itseäni läskiksi, vaan MUUT. Siksi MUUT aloittavat korjaamalla tekemänsä vahingon. Tai tapan itseni.
N42
Nyt ymmärrän vielä vähemmän mitä tarkoitat. Harmi.
Aivan, eli et ymmärrä, mistä aloittaja puhuu. Ja silti piti tulla pätemään tähän ketjuun, vaikket edes tajua, mistä puhutaan. Oletpa sä NIIN viisas! Not. Opettele ensin ymmärtämään toisia ihmisiä, ja tule sitten vasta jakelemaan muka "hyvää tarkoittavia" "neuvojasi". Neuvoja, my ass!
No anteeksi, ap. En pyydä anteeksi sinulta, koska sinulla ei ole tapoja.
Joo, ei tarvitsekaan, koska et kykene.
N42
Mistä vetoa, että tällä psykopaatillamme ei ole (enää eikä tällä hetkellä) parisuhdetta? Elää mielellään yksin, mutta kuvittelee silti osaavansa auttaa aloittajaa.
N42
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
J a onko siinäkään nyt sitten loppujenlopuksi mitään järkeä, että toisen ylipaino hyväksytään? Sehän on terveysriski jne. Sama asia mt-ongelmissa. Siis jos toinen sanoo, että saat olla tuollainen seko, eikä ennemmin että "minä autan sinua paranemaan", niin en ainakaan itse haluaisi olla sellaisen ihmisen kanssa, koska olen pahimmillani aika paha. Minun pitäisi saada parantua toisen kanssa ja itse koen, että nimenomaan joku ONNITUNUT ihminen voisi siinä auttaa, ei toinen joka on yhtä pihalla ja epäonnistunut kuin minäkin.
Tekee samoja virheitä ehkä kuin minä, eikä kumpikaan huomaa, missä vika. Mutta eivät onnistujat halua olla sellaisten kanssa, joilla on kaikki mennyt pieleen. Niin se vain on.
N42
Maailma ei pyöri painoindeksin ympärillä ja tauteja tulee muillekin. Lisäksi eri ihmisiltä vaaditaan ihan erilaisia asioita painon ylläpitämiseksi (joiltakin ei niin yhtään mitään). Kansantaloudessa kusipäisyys ja syrjäytyminen on paljon suurempi miinusmerkki, kuin ylipaino.
Ja mielenterveysongelmia on loppujen lopuksi aika vähän. Masennus ei ole mielenterverysongelma. Asperger on vitsi.
Tuleeko mieleen, että ap ja minä saatamme olla kusipäitä? Kuka rakastaisi meitä? Itse jos olen kusipää, en osaa olla muunkaanlainen. Minulle sopii siis kusipään tasoinen ihminen kumppaniksi. Vai väitätkö, ettei tasoeroja ole ja joku kiltti ja kiva ihminen haluaa uhrautua?
Itseasiassa kun kuuntelee ihmisiä, niin kusipäät ovat kovinkin usein päätyneet ihmisten puolisoiksi.
Ja kyllä masennus on mt-ongelma. Ja aspergerin syndrooma on olemassa, tosin en suoranaisesti ymmärrä, mitä viimeksi mainittu kuuluu tähän keskusteluun. Onko joku sanonut sinua assiksi?
N42
No olet kova ja kylmä ihminen. Se on kusipäisyyttä ja sitä että uskoo aseteollisuuteen. Ei kusipäisyys, eikä masennus ole mielenterverysongelmia.
Aspergerin syndroomaa ei ole olemassa.
En ole väittänytkään, että kusipäisyys olisi mt-ongelma. Mutta siitä usein seuraa mt-ongelmia.
Kusipäisyys on aseteollisuuteen liittyvää höttöä. Tarvitaan kunnon mulkkuja, että maailma saadaan pidettyä edes jonkinlaisena sotatantereena. Kaikki lähtee ruohonjuuritasolta, eli ihmisten jokapäiväisestä elämästä.
Siitä ei seuraa mielenterveysongelmia. Haittoja kyllä, miljardien tappiot jokaiseen lääniin ja kaupunkiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:Esim. voisit kertoa, millaisen työpaikan haluaisit tai mihin tähtäät.
Sehän se, että en enää tähtää mihinkään. Olen luopunut ajatuksesta, että pystyisin koskaan enää selviämään sossun ulkopuolella. Sen verran olen yrittänyt ja aloittanut alusta monta kertaa uudestaan, etten enää usko onnistumiseen.
No, en ala selittämään mitään ympäripyöreää työllistymisestä tai vastaavasta, mutta vaikka olisitkin työttömänä loppuelämäsi, niin kai sinulla on jotain harrastuksia? Tai voisit keksiä jotain uusia harrastuksia? Kirjastosta saa kirjoja ja elokuvia lainaan aivan ilmaiseksi. Ruoanlaitto on myös hyvä harrastus ja sopii pienibudjettiselle. Tai oletko kenties musikaalinen tai muuten taiteellisesti lahjakas? Netti on pullollaan erilaisia palstoja, joissa voi jutella samanhenkisten kanssa, ja jotkut foorumit järjestävät myös livetapaamisia. Kirjastoissa on usein myös jonkinlaista lukupiiritoimintaa. Ulkoilu on niin ikään ilmaista ja monesti siitä tulee myös parempi mieli :)
Joo, ja naisa niin mielettömästi kiinnostaakin kuvailemasi kaltainen mies!
Tai no, ehkä jotain aneemista naista vois kiinnostaa.
N42
Ei kenenkään miehen tarvitse olla kiinnostava jokaisen maailman naisen silmissä. Tai edes suurimman osan.
Vierailija kirjoitti:
Mistä vetoa, että tällä psykopaatillamme ei ole (enää eikä tällä hetkellä) parisuhdetta? Elää mielellään yksin, mutta kuvittelee silti osaavansa auttaa aloittajaa.
N42
En ole psykopaatti, vaikka on lievän psykopaatin paperit. En harrasta parisuhteita. Ne on länsimaista höttöä. Lasten touhua. Vaikka en minä nyt sinänsä sukupuolivalistusta vastaan ole.
Kyllä kusipäisyys on aivan muuta kuin mitään aseteollisuuteen liittyvää. Taitaa olla psykopaattimme oikea the kusipää, kun ei tunnista kusipäisyyttä kuin aseteollisuudessa.
Maailma ei pyöri painoindeksin ympärillä ja tauteja tulee muillekin. Lisäksi eri ihmisiltä vaaditaan ihan erilaisia asioita painon ylläpitämiseksi (joiltakin ei niin yhtään mitään). Kansantaloudessa kusipäisyys ja syrjäytyminen on paljon suurempi miinusmerkki, kuin ylipaino.
Ja mielenterveysongelmia on loppujen lopuksi aika vähän. Masennus ei ole mielenterverysongelma. Asperger on vitsi.