Tiesittekö, että parisuhdeseksi kehittyi vasta myöhään?

Esimerkiksi vaihdevuodet ovat ihmiselle uniikki tapahtuma. Tällä hetkellä arvioidaan, että vaihdevuosien tarkoitus on se, että isoäiti voi osallistua lastenlasten hoitoon eikä lisäänny itse, kuten muut eläinlajit lisääntyvät kuolemaansa saakka. Tässä valossa artikkeli tuntuu oudolle, samoin se, että promiskuiteetti lisääntyy monogamian kustannuksella.

Rautalangasta: mitä enemmän on parinvaihtajia, sitä vähemmän on lapsilla aitoja, rakastavia huoltajia. Seuraukset mielestäni alkavat jo näkyä yhteiskunnassa monella eri tavalla.

Resiprookkinen kirjoitti:

Esimerkiksi vaihdevuodet ovat ihmiselle uniikki tapahtuma. Tällä hetkellä arvioidaan, että vaihdevuosien tarkoitus on se, että isoäiti voi osallistua lastenlasten hoitoon eikä lisäänny itse, kuten muut eläinlajit lisääntyvät kuolemaansa saakka. Tässä valossa artikkeli tuntuu oudolle, samoin se, että promiskuiteetti lisääntyy monogamian kustannuksella.

Rautalangasta: mitä enemmän on parinvaihtajia, sitä vähemmän on lapsilla aitoja, rakastavia huoltajia. Seuraukset mielestäni alkavat jo näkyä yhteiskunnassa monella eri tavalla.

Noissa heimoissa, joissa seksi on yhteinen resurssi, on yleensä myös lastenhoito hoidettu yhteisöllisesti, joten niitä aitoja, rakastavia huoltajia on itseasiassa paljon enemmän kuin tyypillisessä suomalaisperheessä, jossa on isä, äiti ja ehkä muutaman kerran vuodess isovanhemmat. Ei ole mun lapsia ja sun lapsia, vaan on vaan lapsia. Se aikuinen joka sattuu olemaan lähimpänä hoitaa, opastaa, lohduttaa jne ja eräässä heimossa esimerkiksi syntymisen rituaaleihin kuuluu, että vastasyntynyt kiertää koko heimon sylistä syliin ja otetaan siten osaksi koko isoa 'perhettä' heti alusta lähtien.

Vierailija kirjoitti:

Toisaalta meidän ihmisten immuunijärjestelmä on samalla tavalla heikko kuin yksiavioisilla lajeilla, paljon heikompi kuin esimerkiksi simpansseilla. Ei siis kannata niin kauheasti ympäriinsä paneskella, ainakaan ilman tautien ehkäisyä. On varmaan ihan hyvä, että meille ihmisille on kehittynyt pidäkkeitä, jotka estävät meitä tekemästä ihan mitä sattuu. Sinänsä harmi, koska olisi mukava kokeilla paljon erilaisia seksikumppaneita.

Oleellinen kysymys on se, että onko immuunijärjestelmä heikko, koska olemme yksiavioisia, vai onko yksiavioisuuteen siirtymiseen vaikuttanut jo alunalkaenkin heikko immuunijärjestelmä. Periaatteessahan tuollaisessa yhteisössä jossa seksi on lähtökohtaisesti vapaata, immuunijärjestelmän voisi kuvitella vahvistuvan enemmän. Toisaalta taas pienehkö yhteisöjen koko ja vähemmät kontaktit yhteisöjen välillä taas saattavat vähentää vahvan immuunijärestelmän tarvetta.  Asia ei siis ole niin yksioikoinen, että modernin länsimaisen ihmisen immuunijärjestelmästä voitaisiin välttämättä päätellä mitään siitä, onko nykyinen malli parempi vai huonompi, tai luonnollisempi tai epäluonnollisempi.

Lisäksi ihmisurosten sperma on huonolaatuista: merkittävä osa siittiöistä on tavalla tai toisella epämuodostuneita. Ei kuitenkaan yhtä huonolaatuista kuin esimerkiksi gorilloilla, mutta paljon huonompaa kuin simpansseilla, joiden sperma myös muodostaa hyytymiä. Tämä tosiseikka viittaa siihen, ettei ole ihmislajille ominaista, että lisääntymismenestys määräytyisi spermakilpailulla.

Tässä on vähän sama ongelma kuin immuunijärjestelmänkin osalta. Nykyään spermanlaatu on heikko ja viime vuosikymmeninä se on heikentynyt rajusti entisestään, mutta se voi yhtä hyvin kertoa siitä, että  spermakilpailu ei enää nykyisin ole niin ratkaisevassa asemassa lisääntymismenestymisen kannalta. Onhan ihmisen biologisen evoluution fokus aikojen kuluessa muutenkin muuttunut mm. lääketieteen ja yhteiskunnallisen kehityksen myötä.