Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Pitäisi lenkittää koirat, mutten uskalla mennä ulos.
28.10.2015 |
Tämä on ihan älytöntä. Olen mielenterveysongelmainen, mutta psykoottisuutta ei ole ollut. Mutta nyt on tosi häiritsevä tilanne. En vaan uskalla mennä ulos, vaikka tiedostan olevani järjetön. Vaikka tiedostan, että tunteeni ei ole totta.
Viideltä heräsin päiväunilta, kun joku vaativasti soitti ovikelloa. En ikinä avaa ovikelloa, jos en tiedä kuka soittaa. Kuten en nytkään. Olen vain hiljaa ja huomaamatta.
Jos joku tuttu on joskus käynyt oven takana on yleensä yritetty soittaa tai jälkikäteen laitettu viestiä. Nyt ahdistaa mennä ulos. Tuntuu, että joku odottaa minua ulkona. Odottaa, että poistun asunnostani. En tiedä kuka.
Saattaa olla vaikka joku tuttukin, jota en halua nähdä. Pelkään joutuvani selittämään, miksi en avannut ovea. Pelkään, että hän haluaa sisään tai yöksi tai jotain ja mulla ei ole tekosyytä kieltäytyä. En halua tuttujakaan päästää, koska täällä on ihan karmea siivo.
Tai sitten siellä on joku tuntematon. Tai joku viranomainen. Joku haluaa pahaa. Tai joku haluaa viedä mut pois kotoa. Joku joka kyttää. Joku jolle voin paljastua.
Äsken vasta uskalsin laittaa vähän valoja tänne, ettei ne näe mun olevan kotona.
Koirat pitäisi lenkittää, mutta ahdistaa vaan mennä ulos. Vaikka tiedän mun kuvittelevan. Vaikka tiedän, ettei kukaan odota mua yli kolmea tuntia ulkona. Mutta en mahda mitään.
Auttakaa. Takokaa muhun järkeä.
Kommentit (37)
Vierailija kirjoitti:
Oot kai sää jossain hoidossa? Se, että tietää järjellä, ei auta vittuakaan, kun pelko ottaa vallan. Tarvitset kyllä apua. Hyvä, että sulla on ne rauhoittavat ensiapuna kuitenkin ja uskalsit mennä käyttämään koirat! Ja paljon tsemppiä, toivottavasti olosi paranee tuosta!
Olen hoidon piirissä kyllä. Tämä vainoharhaisuus on vaan jotain uutta. Jotain pientä ennenkin, mutta järki on ollut voitolla ja ei ole ollut vaikutusta tekemisiini.
Nyt tuntuu, että ehkä rauhoittava auttaa. Ainakin fyysinen puoli alkaa laueta, vaikka ajatuksia on päässä. Jotenkin en ole kovin usein tälle lääkkeelle käyttöä keksinyt. Pahimmassa ahdistuksessa ottanut, mutta silloin lähinnä väsyttänyt. En olisi varmaan tajunnut ottaa ilman jonkun ehdotusta, vaikka se tyhmältä kuulostaakin.
Toivotaan, että tämä oli vaan joku yhden illan vajoaminen. Ettei musta nyt tule vainoharhaistakin.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No mutta hyvä että asia selvisi! Eli se oli ollut joku joka oli tullut kauppaamaan jotain mainoksia. Eli ei syytä huoleen :) Muista kuitenkin hakea hoitoa jos tuota jatkuu vielä ei meinaan kuulosta kovin hyvältä.
Sulla on ne koirat ja ne on sun aistit, jotka tietävät, jos joku olisi jossain. LUOTA niihin. Tsemppiä, että saat selätettyä tuon hommelin heti alkuunsa.
En nyt sano, että tuo sun juttu johtuisi näistä pakolaisjutuista, mutta kyllä mun omaan jaksamiseen ja tulevaisuudenuskoon on vaikuttanut ihan älyttömän paljon tämä Suomen turvallisuustilanteen muuttuminen radikaalisti. Turvallisuudella tarkoitan sitä, että ekaa kertaa elämässä maahan saa lampsia kuka vaan, hallitus sekoilee urakalla, tulevista kustannuksista ei tiedä kukaan jne. Kyllä tässä kohta voi alkaa mielenterveys järkkyä yhdeltä jos toiselta eikä se ole mikään ihme.
Koirat aistii pieniäkin juttuja, jos ne on rauhallisia ja rentoja, sulla ei oo mitään hätää! Vaikka sen järjellä tiedätkin, niin silti se on ihan hyvä muistutus. :) Koita keskittyä pieniin hyviin, reaaliasioihin ja rentoudu, juo vaikka kuppi teetä. Jos käyt terapiassa, ota tuo puheeksi ensi kerralla ja käykää läpi joitain harjoituksia jne, ettei seuraava kerta pääse yhtä hurjaksi. Tsemppiä!
Ap olet nyt saanut hetkesi julkisuudessa. Ole hyvä, olet kuuluisa koiran kusettaja, onneksi olkoon.
Tätä on sitten sun kiva muistella kiikkustuolissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oletko paljon sisällä ja yksin? Se saattaa pahentaa tai aiheuttaa ahdistusta.
Vierailija kirjoitti:
Koirat aistii pieniäkin juttuja, jos ne on rauhallisia ja rentoja, sulla ei oo mitään hätää! Vaikka sen järjellä tiedätkin, niin silti se on ihan hyvä muistutus. :) Koita keskittyä pieniin hyviin, reaaliasioihin ja rentoudu, juo vaikka kuppi teetä. Jos käyt terapiassa, ota tuo puheeksi ensi kerralla ja käykää läpi joitain harjoituksia jne, ettei seuraava kerta pääse yhtä hurjaksi. Tsemppiä!
Kiitos. Olo alkaa olla vähän rauhallisempi. Söin jotain ja voisin tosiaan keittää teetä. Valojakin uskalsin laittaa enemmän päälle.
Huomenna tapaan terapeuttiani. Pitää yrittää ottaa asia esille, vaikka hävettääkin tämä oma käytös.
Koiriin luotan kyllä. Koirat ovat herkkiä. Ne on mun "kuudes aisti".
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oletko paljon sisällä ja yksin? Se saattaa pahentaa tai aiheuttaa ahdistusta.
Kyllä olen suurimman osan ajasta sisällä ja yksin. Olet varmasti oikeassa. Koirien kanssa ulkoilen, ostoksilla käyn ja hoitohenkilökuntaa tapaan. Siinä lähes se.
Ap
Pari viikkoa sitten ovikelloani soitettiin klo 22:02. Rappukäytävässä ei näkynyt ketään. Aiemmin päivällä 16-18 aikaan oli myös soitettu en mennyt katsomaan kuka ovella. Nyt päätin mennä koska en odottanut ketään. Ovisilmästä ei näkynyt ketään vaan käytävässä oli valot. Mietin mitä ihmettä. Askeliakaan ei kuulunut käytävästä. Seuraavana tuli mieleen että joku on woltannut ja lähetti tuonut ruuat väärän oven taakse. Tiedostan että nyt on jotain outoa ja kello on jo myöhä. Valmistaudun avaamaan oven hieman raolleen katsoakseni onko wolt kuski tuonut väärälle ovelle ruuat. Puristan kahvaa hyvin voimakkaasti ja raotan ovea 5-15cm. Huomaan kuinka seinän vierestä 1-2m päässä ovestani hahmo hyökkää oven rakoa kohti. Vedän hätääntyneenä oven kiinni alle sekunnissa. Katson ovisilmästä kuinka harhainen noin 180cm suomalainen mies liikkuu oven ohi ilmeettömänä näyttäen olevan huumeiden tai lääkkeiden vaikutuksen alaisena/harhainen. Mies ei sano tapahtuneen aika mitään eikä huuda oven läpi/tai soita ovikelloa uudestaan. Soitan välittömästi häkeen ja poliisit saapuvat noin 25min kuluttua ja tarkastavat rakennuksen käytävät. Mitään ei löydy. Henkilöllä ei ollut myöskään ulkovaatteita vaan huppari+college housut. Tulen siihen päätelmään että hän on ollut talon asukas joka harhoissaan tai tunkeutumis/raiskausmielessä yrittänyt tunkeutua naapurin asuntoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On nuo mielenterveysongelmat "jänniä". Vaikka miten kokisi elämänsä kurjaksi ja jopa toivoo omaa kuolemaa, silti pelkää eniten sitä, että joku tulee ja tappaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko sinulla lähiaikoina muutettu lääkitystä? Ettei vaan olisi lääkkeen sivuvaikutusta nuo harhat? Kun kuitenkin tiedostat niiden olevan harhoja.
Minulla yksi mielialalääke aiheutti harhoja, joista koko ajan tiesin, että ne eivät ole totta. Harhat alkoivat, kun lääkkeen annosta nostettiin.
On todella ymmärrettävää, että tällaisessa tilanteessa tuntuu pelottavalta ja sekavalta. Mielenterveysongelmista huolimatta ei tarvitse olla psykoottinen, että voi kokea tällaista ahdistusta ja pelkoa. Se ei ole sinun syysi, ja on tärkeää, että olet tietoinen siitä, mitä koet, vaikka se saattaa tuntua täysin todelta sillä hetkellä.
Puhut siitä, että tiedostat, etteivät tunteesi ole totta, mutta silti ne tuntuvat todella vahvoilta. Tämä on ihan yleistä silloin, kun ahdistus tai pelko vie vallan. On kuitenkin tärkeää muistaa, että tunteet voivat olla harhaanjohtavia, mutta se ei tee niitä vähemmän todellisiksi siinä hetkessä.
Voit kokeilla pienillä askelilla lähestyä tilannetta. Esimerkiksi, jos koirat tarvitsevat lenkitystä, voisi olla hyödyllistä aloittaa jollain pienellä askelluksella, vaikka vain muutaman metrin päästä kotiovesta. Voit myös miettiä, mitä pientä voi tehdä, jotta olisit ulkona vain sen verran, että koirat saavat tarvitsemansa liikunnan, mutta et vie itseäsi liian pitkälle oman ahdistuksen rajoilla.
Voit myös miettiä, onko joku tuttu, jonka kanssa voisit puhua tästä pelosta tai joka voisi tukea sinua hetkellisesti. Jos et jaksa lähteä yksin, vaikka lyhyellekin lenkille, niin ehkä joku voi olla kanssasi, tai soittaa ja keskustella kanssasi, kun menet ulos. Älä jää yksin ajatustesi kanssa, vaikka se tuntuisikin vaikealta.
Tärkeintä on olla armollinen itsellesi ja hyväksyä, että näin voi käydä silloin, kun mieli on kovin ahdistunut. Jos pelko ei mene ohi, voi olla hyvä idea hakea ammattilaisapua, joka voi auttaa sinua työskentelemään näiden tunteiden kanssa ja löytämään keinoja hallita niitä.
Voitko kuvitella itsesi lähtemään ulos vaikkapa niin, että ensin hengität syvään ja keskityt rauhoittamaan mieltäsi, ennen kuin astut ovesta ulos? Tai ehkä joku muu voisi tulla käymään luonasi, jos se tuntuu helpommalta?
Sinä et ole yksin tämän kanssa, ja on ihan ok pyytää apua tai ottaa pieniä askeleita.
Alue: Aihe vapaa
Oot kai sää jossain hoidossa? Se, että tietää järjellä, ei auta vittuakaan, kun pelko ottaa vallan. Tarvitset kyllä apua. Hyvä, että sulla on ne rauhoittavat ensiapuna kuitenkin ja uskalsit mennä käyttämään koirat! Ja paljon tsemppiä, toivottavasti olosi paranee tuosta!