Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Mitä pahaa teille on sattunut elämänne aikana?

Vierailija

Itse voisin listata: Paha koulukiusaaminen, perheväkivalta lapsuudenkodissa, sairaudet mitä on todettu (ei onneksi kovin pahoja), seksuaalinen ahdistelu, rajut riidat seurustelusuhteen alussa, lapsettomuus, keskenmeno, lapsettomuushoidot (no, niissä on hyvääkin koska niillä sain lapseni <3) Välillä tuntuukin että lapseni ja ystävät on ainoita hyviä asioita <3

Kommentit (14)

Vierailija

Miksi on pitänyt noin traumaattisten kokemusten jälkeen lapsia hankkia? Ja vielä hoidolla? Mietipä vielä mitkä noista tapahtuneista voisi olla itse aiheutettu.

Vierailija

Paljon pahaa mutta pahin on oman aikuisen nuoren luisuminen pahasti päihdeongelmaiseksi ja sen myötä myös mielenterveysongelmaiseksi.

Minun ja mieheni sekä sisaruksen sydän on aivan palasina.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:

Miksi on pitänyt noin traumaattisten kokemusten jälkeen lapsia hankkia? Ja vielä hoidolla? Mietipä vielä mitkä noista tapahtuneista voisi olla itse aiheutettu.

On omaakin vikaa. Koulukiusaaminen alkoi kun olin niin hiljainen ja passiivinen kuulovamman takia. Ja kotiolosuhteiden. Olisin voinut olla vastaanottavaisempi. Perheväkivallan aikana olisin voinut vaikka sopia jonkun aikuisen kanssa että kun soitan niin vie minut turvakotiin vaikka puhelin vietiinkin monesti. Ja tuo hyväksikäyttö, mikään ei pakottanut menemään sen miehen luo. Ja seurustelusuhteen alussa minussakin oli vikaa kun tuli riitoja. Ap.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:

Miksi on pitänyt noin traumaattisten kokemusten jälkeen lapsia hankkia? Ja vielä hoidolla? Mietipä vielä mitkä noista tapahtuneista voisi olla itse aiheutettu.

Siis mitkä ovat muka sellaisia, joihin olisi voinut itse vaikuttaa?

Katsotaanko saatana kun omalle kohdallesi käy asioita, joille et itse voinut mitään.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi on pitänyt noin traumaattisten kokemusten jälkeen lapsia hankkia? Ja vielä hoidolla? Mietipä vielä mitkä noista tapahtuneista voisi olla itse aiheutettu.

On omaakin vikaa. Koulukiusaaminen alkoi kun olin niin hiljainen ja passiivinen kuulovamman takia. Ja kotiolosuhteiden. Olisin voinut olla vastaanottavaisempi. Perheväkivallan aikana olisin voinut vaikka sopia jonkun aikuisen kanssa että kun soitan niin vie minut turvakotiin vaikka puhelin vietiinkin monesti. Ja tuo hyväksikäyttö, mikään ei pakottanut menemään sen miehen luo. Ja seurustelusuhteen alussa minussakin oli vikaa kun tuli riitoja. Ap.

lammas

Vierailija

Vierailija kirjoitti:

Miksi on pitänyt noin traumaattisten kokemusten jälkeen lapsia hankkia? Ja vielä hoidolla? Mietipä vielä mitkä noista tapahtuneista voisi olla itse aiheutettu.

Ihme palsta. Pitäisi olla vauva -palsta ja silti oli asia mikä asia koetetaan kaikin tavoin saada muut hylkämään ajatuskin vauvojen hankinnasta. Mitvit ihmiset? Jokainen päättää itse hankkiiko lapsia vai ei. 

Vierailija

seksuaalinen hyväksikäyttö lapsena, koulukiusaaminen, uskonnollisen yhteisön sisällä tapahtunut kiusaaminen ja muu henkinen väkivalta, perheväkivalta

Vierailija

Veli kuoli silnieni eteen kun olin 5 v. Äitini sai jonkin ajan kuluttua hermoromahduksen. Ja oli välillä " lepäämässä". Äiti ei koskaan täysin toipunut. Kun pääsin opiskelemaan äitini loukkaantui pahoin autokolarissa, ja jouduin auttamaan äitiä ja myös isää. Vuotta myöhemmin isä sairastui ja kuoli vajaa kaksi vuotta myöhemmin.  Hoidin häntä 5-6 kk ennen kuin joutui viimeiseksi kuulaudeksi sairaalaan. Myöhemmin miesystäväni kuoli yllättäin sydänkohtaukseen. Nyt olen kuiteskin onnellisesti naimisissa ja äiti.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:

Veli kuoli silnieni eteen kun olin 5 v. Äitini sai jonkin ajan kuluttua hermoromahduksen. Ja oli välillä " lepäämässä". Äiti ei koskaan täysin toipunut. Kun pääsin opiskelemaan äitini loukkaantui pahoin autokolarissa, ja jouduin auttamaan äitiä ja myös isää. Vuotta myöhemmin isä sairastui ja kuoli vajaa kaksi vuotta myöhemmin.  Hoidin häntä 5-6 kk ennen kuin joutui viimeiseksi kuulaudeksi sairaalaan. Myöhemmin miesystäväni kuoli yllättäin sydänkohtaukseen. Nyt olen kuiteskin onnellisesti naimisissa ja äiti.

Minunkin ensimmäinen mieheni kuoli yllättäen sydämen pettäessä. Nyt olen onnellisesti uusissa naimisissa ja äiti. 

m40v

Ei mulle mitään mainittavaa pahaa ole tapahtunut, joskus kännissä tapellut ym. Mutta kaikesta on selvitty mustelmilla ja naarmuilla, luitakaan ei ole ikinä katkennut, nyt vanhempana on tullut terveys ongelmia ja mulla on vähän paska fiilis kun itse ei oikein pysty niihin vaikuttamaan ja töissä on pakko käydä.

Vierailija

Otan osaa... Itselleni asia oli tosi vaikea, koska epäilin suhteemme mahdollisuukdia ja mietin eroa. Olimme olleet yhdessä vasta vuoden, ja opiskelujen takia asuimme eri paikkakunnilla. Syyllisyys ja suru.

Vierailija

Pahaa koulukiusaamista ja yksinäisyyttä, siitä seurasi syömishäiriö. Krooninen sairaus, jonka vuoksi monta vuotta ollut yhtä taistelua, aiheutti vakavan masennuksen. Työttömyyttä. Silti moni juttu on nyt paremmin ja vaikka lista on pitkä, pärjään ihmeen hyvin.

Vierailija

Sain lapsen kun olin vasta 19. Menin myös tuolloin naimisiin. Lapsi kuoli kun täytti 2, ja mieheni jätti tuon jälkeen. Löysin uuden miehen kun olin 27, mutta pian tuli selväksi ettemme pysty enää lapsia tekemään. Minulla on myös kohdunsyöpä.

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat