Olenko ainoa suurperheen äiti jolla vauvakuume ei mene ohi?
Meillä neljä lasta ja tuntuu ettei vieläkään ole perhe koossa!Vauvakuume on taas kova ja toisaalta estettä sille ei ole mutta terveys rupeaa renkkaamaan.Mikään vaiva ei ole sellainen mitä ei lääketiede pysty hoitamaan mutta kuitenkin tuntuu hassulta että voin uhrata oman vartaloni TÄYSIN sille että saan jälkikasvua.
Ollaanko ainoita joilla kaikki lapset vasitella hankittu?
Kommentit (74)
Vierailija kirjoitti:
Musta tuntuu, että nämä negatiiviset vastaajat kokevat syyllisyyttä siitä, että eivät ehkä jaksa edes yhtä tai kahta lasta. Ehkä kadehtivat äitejä, jotka oikeasti rakastavat lapsiaan ja jaksavat huolehtia isostakin perheestä. Kateus on aina tosi surullista, koska eihän kaikkien tarvitse olla samanlaisia. Monenlaisia perheitä mahtuu tähän maailmaan ja kaikki äidit ovat omille lapsilleen varmasti parhaita. Minun mielestäni suurpeheiden äidit jaksavat varmasti antaa lapsilleen huomiota, koska oikeasti ovat motivoituneita. Eihän uraäiti välttämättä pysty antamaan yhtään sen enempää huomiota lapsilleen tai jopa vähemmän. Eli ei se miten lapset perheessä voi ole kiinni siitä kuinka monta lasta perheessä on. Ehkä jos lapsia alkaa olemaan kymmenen ja sitä enemmän niin silloin voisi ajatella, että onkohan lapsia hieman liikaa... Mutta voihan joku äiti onnistua hyvän tukiverkoston avulla siitäkin.
Musta tuntuu, että he kokisivat syyllisyyttä, jos lisääntyisivät tähän ylikansoituksen aikaan perusteeena "koska mä haluun" piittaamatta siitä mitä maapallo haluaa ja voi oikeasti kestää. Itse saisin liian huonon omatunnon jo yhdestä, että voisin ryhtyä moiseen. Ja väistämättä tulee aina se ajatus, kun näkee paljon porsineen yksityisautoilemassa ja kuluttamassa minkä kerkiää, että siinä menee taas yksi ympäristörikollinen :(
Ymmärrän kyllä tuon ympäristö pointin, mutta toisaalta Suomalaisia ei lisäänny siinä määrin kuin jossain kehitysmaissa. Eihän 3-5 lasta ole vielä mikään jättiperhe. Ja Suomeen tarvitaan lisää nimen omaan suomalaisia eikä jotain pakolaisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Musta tuntuu, että nämä negatiiviset vastaajat kokevat syyllisyyttä siitä, että eivät ehkä jaksa edes yhtä tai kahta lasta. Ehkä kadehtivat äitejä, jotka oikeasti rakastavat lapsiaan ja jaksavat huolehtia isostakin perheestä. Kateus on aina tosi surullista, koska eihän kaikkien tarvitse olla samanlaisia. Monenlaisia perheitä mahtuu tähän maailmaan ja kaikki äidit ovat omille lapsilleen varmasti parhaita. Minun mielestäni suurpeheiden äidit jaksavat varmasti antaa lapsilleen huomiota, koska oikeasti ovat motivoituneita. Eihän uraäiti välttämättä pysty antamaan yhtään sen enempää huomiota lapsilleen tai jopa vähemmän. Eli ei se miten lapset perheessä voi ole kiinni siitä kuinka monta lasta perheessä on. Ehkä jos lapsia alkaa olemaan kymmenen ja sitä enemmän niin silloin voisi ajatella, että onkohan lapsia hieman liikaa... Mutta voihan joku äiti onnistua hyvän tukiverkoston avulla siitäkin.
Musta tuntuu, että he kokisivat syyllisyyttä, jos lisääntyisivät tähän ylikansoituksen aikaan perusteeena "koska mä haluun" piittaamatta siitä mitä maapallo haluaa ja voi oikeasti kestää. Itse saisin liian huonon omatunnon jo yhdestä, että voisin ryhtyä moiseen. Ja väistämättä tulee aina se ajatus, kun näkee paljon porsineen yksityisautoilemassa ja kuluttamassa minkä kerkiää, että siinä menee taas yksi ympäristörikollinen :(
milloin sun seuraava psykologiaika olikaan ? Hali ja pusuja <3
Suomalaiset perheet eivät todellakaan saa liikaa lapsia keskimäärin. Liikakansoitusta pitäisi hoitaa ihan muualla.
Vierailija kirjoitti:
Musta tuntuu että julistaudun vanhaksi ja elämä on ohi jos päätän että nyt riittää.Tuntuu että elämä alkaa aina alusta kun tulee ihana pieni vauva jolla silmissään se elämän kipinä!:)
Minä tunnen jotenkin tähän tapaan. Lapsia on kolme, ikää 35+. Olen kipuillut tämän tunteen kanssa paljon. Tuntuu, että naiseudestani leikkautuu jotakin pois, jos en enää synnytä. Vaikea selittää ihan täsmällisesti. Järki sanoo, että perhe on tässä, ja niin se luultavasti tulee olemaankin. En kuitenkaan pysty rehellisesti sanomaan, että olisin sinut sen kanssa, ettei meillä enää koskaan ole pientä vauvaa. Vauvavuodet ovat olleet elämäni parhaita, vaikka olen kokenut elämässäni paljon muutakin "suurta" ja minulla on ihan kunnon koulutus ja urakin. Aina, kun kuulen joltakin vauvauutisia, sydämessäni kaihertaa.
Olen vaan aina luullut, ettei kenestäkään muusta tunnu samalta. Kaikki muut tuntuvat olevan vain helpottuneita, kun lapsiluku on täynnä.
Vierailija kirjoitti:
Suomalaiset perheet eivät todellakaan saa liikaa lapsia keskimäärin. Liikakansoitusta pitäisi hoitaa ihan muualla.
Suomalainen perhe kuluttaa luonnonvaroja afrikkalais kylän verran, joten todellakin juuri täällä sitä hillitöntä sikiämistä pitäisi hillitä. Eikä tuo "mutku me tarvitaan suomalaisia!!" poista sitä faktaa että tällä pallolla ihmisillä on kohta entistä tukalammat oltavat kansallisuudesta riippumatta.
Apua mitä vastauksia! Meillä on neljä lasta ja aikaa riittää todellakin kaikille, koska me vanhemmat ei juosta harrastuksissamme vaan ollaan lähes kaikki vapaa-aika lasten kanssa ja tehdään vähemmän töitä :-) Huonoja vanhempia on olemassa, he voivat olla yhden, kahden tai kymmenen lapsen vanhempia. Joillakin yhden lapsen vanhemmilla ei riitä aikaa edes sille ainokaiselle kun on niin kiire ja yhden saa helposti hoitoonkin. No neljää ei saa eikä edes yritetä :-) Jokainen lapsi harmittelee aikuisena jotain: yks kaipaa isoveljeä ja toinen pikkusiskoa, kolmas vihasi huoneensa jakamista ja neljäs muistaa että vanhemmat oli pihejä eikä vienyt lintsille. Ne lapset kun ovat jokainen omia yksilöitään eikä ne välttämättä halua elää juuri samanlaista elämää kuin vanhempansa. Näistä pienistä murheista lapset kuitenkin selviää jos he ovat kuitenkin kasvaneet rakastavassa perheessä, vaikka villasukat olikin väärää väriä ;-)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Musta tuntuu, että nämä negatiiviset vastaajat kokevat syyllisyyttä siitä, että eivät ehkä jaksa edes yhtä tai kahta lasta. Ehkä kadehtivat äitejä, jotka oikeasti rakastavat lapsiaan ja jaksavat huolehtia isostakin perheestä. Kateus on aina tosi surullista, koska eihän kaikkien tarvitse olla samanlaisia. Monenlaisia perheitä mahtuu tähän maailmaan ja kaikki äidit ovat omille lapsilleen varmasti parhaita. Minun mielestäni suurpeheiden äidit jaksavat varmasti antaa lapsilleen huomiota, koska oikeasti ovat motivoituneita. Eihän uraäiti välttämättä pysty antamaan yhtään sen enempää huomiota lapsilleen tai jopa vähemmän. Eli ei se miten lapset perheessä voi ole kiinni siitä kuinka monta lasta perheessä on. Ehkä jos lapsia alkaa olemaan kymmenen ja sitä enemmän niin silloin voisi ajatella, että onkohan lapsia hieman liikaa... Mutta voihan joku äiti onnistua hyvän tukiverkoston avulla siitäkin.
Musta tuntuu, että he kokisivat syyllisyyttä, jos lisääntyisivät tähän ylikansoituksen aikaan perusteeena "koska mä haluun" piittaamatta siitä mitä maapallo haluaa ja voi oikeasti kestää. Itse saisin liian huonon omatunnon jo yhdestä, että voisin ryhtyä moiseen. Ja väistämättä tulee aina se ajatus, kun näkee paljon porsineen yksityisautoilemassa ja kuluttamassa minkä kerkiää, että siinä menee taas yksi ympäristörikollinen :(
milloin sun seuraava psykologiaika olikaan ? Hali ja pusuja <3
Onpa yllättävää, että tämmöinen kommentti ilmestyy silloin, kun mitään argumenttia ei asiaan kykene muodostamaan. Haleja sinne, pikkuinen. Pus! <3
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalaiset perheet eivät todellakaan saa liikaa lapsia keskimäärin. Liikakansoitusta pitäisi hoitaa ihan muualla.
Suomalainen perhe kuluttaa luonnonvaroja afrikkalais kylän verran, joten todellakin juuri täällä sitä hillitöntä sikiämistä pitäisi hillitä. Eikä tuo "mutku me tarvitaan suomalaisia!!" poista sitä faktaa että tällä pallolla ihmisillä on kohta entistä tukalammat oltavat kansallisuudesta riippumatta.
Tämä! Kuinka paljon valoisampi tulevaisuus olisikaan jos valtaosa tajuaisi tämän eikä ajattelisi niin kuin tuo lainaamasi. Mutta tällä hetkellä iso osa selittää asian parhain päin täysin aivottomasti siten kuin se on itselle mieluisinta.
Vierailija kirjoitti:
Kuten sanoin ei mitään sellaista vaivaa mitä lääketiede ei voisi hoitaa..esim.napatyrä eli ei mitään mikä uhkaisi henkeä.
Ja minusta se on vain ihanaa että pirtti on täynnä lapsia jotka leikkivät ja mekastavat keskenään!Ja vauvaa on aina ihana hoitaa.Meillä ei ole ikinä ollut ongelmaa huomioida kaikkia lapsia ja antaa heille rakkautta..ja rahaa onneksi riittää.
Meillä kaikki lapset helppoja ja onnellisen oloisia!
Ja miehen kanssa ollaan edelleen onnellisia ja rakastuneita!
no jos itse kerran kykenet jaksavasi ja antavasi kaikille lapsille tasapuolisesti kaiken eikä talouskaan ole epävarma niin anna mennä vaan.=)
Ap, minusta teidän perheenne kuulostaa ihanalta. Tee vaan lisää lapsia niin paljon kuin rakkautta ja jaksamista riittää! Suomalaisten syntyvyys pitää saada nousuun ja siksi kannustan kaikkia suurperheellisiä.
Täällä palstalla on kyllä paljon kitkeriä ja ilkeitä ihmisiä, mikähän niitä vaivaa? Toivottavasti löytävät valoa elämäänsä.
Itse olen reilu nelikymppinen 3 lapsen äiti, nuorin jo yli 10-vuotias. Jos saisin aikaa kääntää taaksepäin tekisin vielä ne pari lasta lisää enää tässä iässä en viitsi hommaan ryhtyä. Kaikkein suurin rikkaus on iso, ihana ja läheinen perhe. Yksi lapsista asuu jo pois kotoa ja käy tyttöystävänsä kanssa päivittäin kotona. Nautin kun saan tehdä hyvää ruokaa ja pöydässä on väkeä ja hälinää. Kaikilla lapsilla on hyvät välit toisiinsa . Tee ap lisää lapsia jos siltä tuntuu ettei jälkeenpäin kaduta.
Naurattaa nää liikakansoitus viestit. Ihan kun aikuisten oikeesti meidän suomalaisten tilanne siihen vaikuttaisi mitenkään. Tärkeää on vaikuttaa siihen, ettei ne lapset lähde mukaan tähän nykymaailman kulutushulluuteen.
Musta tuntuu, että nämä negatiiviset vastaajat kokevat syyllisyyttä siitä, että eivät ehkä jaksa edes yhtä tai kahta lasta. Ehkä kadehtivat äitejä, jotka oikeasti rakastavat lapsiaan ja jaksavat huolehtia isostakin perheestä. Kateus on aina tosi surullista, koska eihän kaikkien tarvitse olla samanlaisia. Monenlaisia perheitä mahtuu tähän maailmaan ja kaikki äidit ovat omille lapsilleen varmasti parhaita. Minun mielestäni suurpeheiden äidit jaksavat varmasti antaa lapsilleen huomiota, koska oikeasti ovat motivoituneita. Eihän uraäiti välttämättä pysty antamaan yhtään sen enempää huomiota lapsilleen tai jopa vähemmän. Eli ei se miten lapset perheessä voi ole kiinni siitä kuinka monta lasta perheessä on. Ehkä jos lapsia alkaa olemaan kymmenen ja sitä enemmän niin silloin voisi ajatella, että onkohan lapsia hieman liikaa... Mutta voihan joku äiti onnistua hyvän tukiverkoston avulla siitäkin.