Lue keskustelun säännöt.
Mikä saa ihmiset hylkäämään urbaanin elämäntavan ja tyytymään arkeen peltolähiössä?
22.10.2015 |
Toisessa ketjussa kommentoija nosti esiin kiinnostavan pointin:
[quote=Vierailija]
[ei] juuri kukaan 20+ kaupungin keskustassa asuva aio koskaan muuttaa korpeen tai edes rivariin "jos johonkin lähden niin nyciin, lontooseen, berliiniin..." ja kuitenkin kymmenen vuoden kuluttua on se perinnetalo peltolähiössä, josta valehdellaan itselle että on ainutlaatuinen vaikka ainoa ero valmispakettiin on joku väliseinä tai lisäovi.
[/quote]
Itse olin parikymppisenä sitä mieltä, että olen sydämeltäni kaupunkilainen ja tuollaiseen peltolähiöön en koskaan muuta. No, kolmikymppisenä olen edelleen samaa mieltä, ja niin tulen olemaan vastaisuudessakin. Mikä teidän mielestänne saa ihmisen kääntämään kelkkansa tässä asiassa niin jyrkästi ja vaihtamaan kaupunkikulttuurin sovinnaiseen elämään?
Kommentit (97)
Keskusta on ylipäätään aika vaikea edes löytää asuntoja, joissa olisi enemmän kuin kolme makuuhuonetta. Jos löytyy niin se maksaa maltaita ja vastike on mansikoita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun mielestä on ihan normaalia, että ihmisen haaveet ja mieltymykset muuttuvat iän ja elämänkokemuksen kertymisen myötä. Voihan noita syitä yrittää etsiä ja peltolähiöitä haukkua, mutta tuskin koskaan pystyy tyhjentävästi luetteloimaan toisen ihmisen päätöksiin/mieltymyksiin johtavia syitä. Itse muutin 19-vuotiaana omakotitalosta parvekkeettomaan kaksioon ja ajattelin hyvän sijainnin korvaavan oman (pienenkään) ulkotilan puuttumisen. Nyt lähes 30-vuotiaana en enää ottaisi pienellä parvekkeella varustettua asuntoa, vaan tähtään jo pihalliseen kotiin. Tätä mieleni muuttumista voi kuka tahansa vapaasti pohtia ja kummastella - ei se multa pois ole. Pitäkää hauskaa. :D
Kuulostaa siltä, että ap tiedostamattaan haluaisi asua peltolähiössä, mutta etsii täältä tukea sille,miksi kannattaa jäädä keskustakoppiin häpeämään.:D Kylä maalla on mukavaa!!!!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapset, autot ja niihin uppoavat rahat ovat varmaan se konkreettisin selitys. Ikäselitykseen en usko. Tuskin kahdenkymmenenviiden ja kolmenkymmenenviiden ikävuoden välissä tapahtuu mitään sellaista herkistymistä melulle, joka ajaisi vilpittömästi antakaupunkiasumisesta nauttivan ihmisen lähiöihin. -ap
Et usko ikäselitykseen? Mikäs sinä olet epäilemään tai hyväksymään muiden ihmisten selityksiä maallemmuton syistä.
Minulle yksi iso syy muuttaa maalle oli että pääsi eroon tuollaisista puusilmäisistä ylemmyydentuntoisista tärkeilijöistä kuin ap.
Luehan ap uudestaan mitä ihan itse vastasit "ikäselitykseen". Et puhu istään 40-60-vuotiaista vaan et usko että 25-35 ikävuoden välissä voi herkistyä melulle.
Sinä kysyit syitä miksi nuorehko väki muuttaa kaupungista maalle ja kun vastauksia saat et usko niitä ja selität että koska omat kaverisi muuttavat lapsineen kaupunkiin on se kaikenlaisille ihmisille sopiva asuinpaikka.
Mikä sinun perimmäinen ongelmasi on? Julistaa kaupungissa ja vain siellä asumisen ilosanomaa?
Olen pahoillani, että viestini närkästytti sinut. :) Kokeilepa juoda toinen kupillinen kahvia. Itsekin aion tehdä niin. -ap
Ilmeisesti lähes kaikki mitä suustasi päästät on typerää. "Huumoriin" verhottu yläpuolelle asettuminen ei paranna kuvaa jonka itsestäsi olet antanut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei, huomatkaa, hyvät kommentoijat, ettei tässä ketjussa keskustella eri asumismuotojen paremmuudesta vaan siitä, mikä saa ihmisen asenteissa aikaan tällaisen muutoksen, johon lainaamani kommentti viittaa. -ap
Oman kokemukseni mukaan se menee niin, että siinä vaiheessa kun kaverit perheellistyvät, he alkavat muuttaa täältä kantakaupungista lähiöihin. Usein syyksi sanotaan, että lähiö on parempi paikka kasvattaa lapsia, mutta todellinen syy on melkein aina raha. Perheasunnot keskustassa maksavat kuitenkin puolesta miljoonasta ylöspäin.
Raha on varmasti syy nro 1, mutta kyllä se asuminen muutenkin on lapsiperhelle mukavampaa ja turvallisempaa "peltolähiössä". Lapset voivat turvallisesti oleilla pihalla, ei ole samalla tavalla vaaraa talon nurkissa maleksivien juoppojen päähänpistoista tai liikenteestä, kuin keskustassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap viestissä 41 et itse mitenkään selittänyt ontuvia perustelujasi vaan halvalla keinolla yritit olla nokkela ja muka aikuisempi kuin se jolle vastasit.
Ehkä sinun tosiaan pitäisi muuttaa maalle rentoutumaan, olet ollut liian kauan kaupungin ärsykkeissä ja siksi kireä ja ajatuksiltasi jumittunut.
En tajunnut, että tämä aihe menisi niin monelle tunteisiin. En tainnut ottaa riittävästi huomioon palstan demografiaa. Mea culpa.
Mutta jos teillä on niin mukavaa niissä peltolähiöissänne, miksi teitä häiritsee niin paljon, mitä joku tyyppi netissä siitä ajattelee? -ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikuttaa ärsyttämismielessä tekaistulta trollilsta. Tuleeko aika pitkäksi kun ei ole mitään tekemistä siellä kantakaupungin kopperossa?
Kerroit, että kaupunki sopii ystäviesi mielestä hyvin lapsiperheidenkin asuinpaikaksi. Jos nyt oletetaan, että puhut Helsingin keskustasta, niin missä päin kaupunkia lapsiperhe voi hankkia siedettävän hintaisen (mutta hyväkuntoisen) 4 huoneen asunnon, jossa on tarpeeksi pihaa leikkimistä varten? Mielellään myös luontoa lähellä. Ja Kallio ei sitten käy, sinne en veisi lapsiani asumaan vaikka maksettais.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse päädyin muuttamaan kerrostalosta omakotitaloon ensisijaisesti pihan takia. Toinen tärkeä seikka oli, ettei ole seinänaapureita. Lapsia ei ole, joten he eivät vaikuttaneet päätökseen.
Vierailija kirjoitti:
En tajunnut, että tämä aihe menisi niin monelle tunteisiin. En tainnut ottaa riittävästi huomioon palstan demografiaa. Mea culpa.
Mutta jos teillä on niin mukavaa niissä peltolähiöissänne, miksi teitä häiritsee niin paljon, mitä joku tyyppi netissä siitä ajattelee? -ap
Etkö oikeasti tajua? Ei sillä ole väliä mitä joku ajattelee peltolähiössä/maaseudella asumisesta vaan se että sinä olet olevinasi joku auktoriteetti joka joko hyväksyy tai hylkää syyt miksi ihmiset haluavat asua niin. Sinulle itsellesi on kova paikka kun kaikki eivät halua asua urbaanisti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En tajunnut, että tämä aihe menisi niin monelle tunteisiin. En tainnut ottaa riittävästi huomioon palstan demografiaa. Mea culpa.
Mutta jos teillä on niin mukavaa niissä peltolähiöissänne, miksi teitä häiritsee niin paljon, mitä joku tyyppi netissä siitä ajattelee? -ap
Ketään ei kiinnosta mitä sinä ajattelet. Ei se ole minulta pois, että et ymmärrä muiden tarpeita.
Kun reissaa työkseen pitkin poikin palloa ja asuu hotelleissa näissä +5M kaupungeissa (tai sitten komennuksilla 1-3 kk), niin kummasti kotomaan maaseudun ja urbaanin rajalla sijaitseva kämppä ("savipellon" nurkassa, takapihasta alkaa 5 km metsäkaistale...) on kiehtova paikka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ensimmäisenä voistit määritellä "urbaanin elämäntavan" ja "elämän peltolähiössä".
Minä kysyisin ennemin että mikä saa ihmisen tyytymään elämään betonihelvetissä ja hylkäämään itsenäisen elämäntavan omakotitalossa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapset, autot ja niihin uppoavat rahat ovat varmaan se konkreettisin selitys. Ikäselitykseen en usko. Tuskin kahdenkymmenenviiden ja kolmenkymmenenviiden ikävuoden välissä tapahtuu mitään sellaista herkistymistä melulle, joka ajaisi vilpittömästi antakaupunkiasumisesta nauttivan ihmisen lähiöihin. -ap
Mulla kyllä tapahtui. Alkoi ihmisvilinä ja melu ahdistaa enemmän ja enemmän. Lisäksi kun ei tehnyt mitään sillä keskustan läheisyydellä enää, koska ei siellä ollut mitään mitä haluaisi tehdä, missä käydä. Kotihiirenä riittää lähi-Prisma ja työpaikka kohteiksi joissa kodin lisäksi käy. Muutin sitten 32-vuotiaana mummonmökkiin maalle, vaikka olin syntynyt ja asunut koko ikäni kaupungeissa.
Me ihmiset vaan ollaan erilaisia, siitä kai tämä johtuu. Minä olen introvertti ja luontoihminen, joten nautin tilasta, rauhasta ja luonnon katselusta. Jotkut on toisenlaisia ja kaipaavat enemmän virikkeitä, joita saa kaupungista.
Niin kävin minullekin. Alkoi vaikuttamaan jo terveyteenkin pahasti, vaikka olen vasta kolmekymppinen. Sain pahoja stressin oireita, jotka pahenivat vuosien myötä. Nyt asun pikkupaikkakunnalla ja paljon parempi ja rauhallisempi olo.
Vierailija kirjoitti:
Kerroit, että kaupunki sopii ystäviesi mielestä hyvin lapsiperheidenkin asuinpaikaksi. Jos nyt oletetaan, että puhut Helsingin keskustasta, niin missä päin kaupunkia lapsiperhe voi hankkia siedettävän hintaisen (mutta hyväkuntoisen) 4 huoneen asunnon, jossa on tarpeeksi pihaa leikkimistä varten? Mielellään myös luontoa lähellä. Ja Kallio ei sitten käy, sinne en veisi lapsiani asumaan vaikka maksettais.
En puhu erityisesti Helsingin kantakaupungista. Tuntemani helsinkiläiset lapsiperheet asuvat Käpylässä, Itä-Pasilassa, Kaivarissa ja Oulunylässä. -ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tajunnut, että tämä aihe menisi niin monelle tunteisiin. En tainnut ottaa riittävästi huomioon palstan demografiaa. Mea culpa.
Mutta jos teillä on niin mukavaa niissä peltolähiöissänne, miksi teitä häiritsee niin paljon, mitä joku tyyppi netissä siitä ajattelee? -ap
Etkö oikeasti tajua? Ei sillä ole väliä mitä joku ajattelee peltolähiössä/maaseudella asumisesta vaan se että sinä olet olevinasi joku auktoriteetti joka joko hyväksyy tai hylkää syyt miksi ihmiset haluavat asua niin. Sinulle itsellesi on kova paikka kun kaikki eivät halua asua urbaanisti.
Ei se minua liikuta, että ihmiset muuttavat lähiöihin. Itse asiassa on vain hyvä, etteivät kaikki halua asua kaupunkimaisesti. Hintataso ja sosiaaliset ongelmat kasvaisivat liikaa. Ilmeisesti sinulle on mahdoton ajatus, että asiat voivat kiinnostaa ihan uteliaisuudesta, ilman suurta tunteilua.
Riittää muuten, että kirjoitat kommentin kertaalleen. Useampana kirjoittajana esiintyminen ei tuo viesteillesi yhtään enempää painoarvoa. -ap
Vierailija kirjoitti:
Ketään ei kiinnosta mitä sinä ajattelet.
No olisit voinut huijata minua. Montakohan viestiä jaksat kirjoittaa, kun viestittelet jonkun kanssa, jonka ajatukset sinua todella kiinnostavat. ;) -ap
Parempi vaan, että perheelliset asuvat vähän kauempana kaupungin hälystä. On turvallisempaa, tilavampaa, halvempaa. Jäävät ne pienet asunnot sitten opiskelijoiden ja lapsettomien käyttöön, meluhaitatkin vähenevät. Itse kasvoin maalla, juurikin peltojen ja metsän ympäröimänä. Nykyään asun kaupungissa, enkä kyllä kerrostalossa haluaisi lasta kasvattaa. Oli se vaan niin hienoa juosta ympäri pihaa ja touhuta ilman pelkoa siitä, että häiritsis naapureita tai naapurit häiritsisivät sinua. Lapsiperheet eivät ehkä tarvitse niitä taidenäyttelyitä tai baareja ja rientoja joita nuoret kaipaavat, vaan ovat ennemmin puistojen ja sellaisten lähellä.
Olen pahoillani, että viestini närkästytti sinut. :) Kokeilepa juoda toinen kupillinen kahvia. Itsekin aion tehdä niin. -ap