Mikä hitto siinä on että ei voi naapuria / tuntematonta tervehtiä?!
Tulinpa kotiin ja kerrostalon sisäpihalle ja tervehdin erästä nuorta naista (en tiedä oliko naapuri vai kylässä jollain) reippaasti kaksi kertaa (koska ei vastannut ensimmäiseen, eikä sitten toiseenkaan) niin ei mitään kuulunut, pelkkää ivallista hymyilyä. Teki mieli sanoa, että miten juntin kuvan antaa itsestään. Ei siinä mitään menetä jos naapureita tai tuntemattomia tervehtii. Mikä suomalaisia vaivaa.. Onko tällaista muista maissa, kokemuksia?
Kommentit (50)
Niinno. Minusta on kohteliasta vastata tervehdykseen, mutta en itse tervehdi aivan outoja ihmisiä. Semmoinen uppotuntemattomien tervehtiminen ei ole kaupungissa tapana, ainakaan suomalaisessa kaupungissa.
Toisaalta kohteliasta on myös olla hermostumatta noin kovasti siitä, jos joku EI vastaa tervehdykseen. Ei se sinua satuta, ap, jos joku ujouttaan tai muuten vaan ei vastaa tervehdykseen. Anna moisten olla.
Kyllähän näissä tavoissa eroa on.
Nyt asun omakotitaloalueella ja täällä tervehdin saman kadun asukkaita, jotka tunnen ulkonäöltä ja useimpien kanssa olen myös jutellut.
Kun käyn lenkkelemässä maalla, niin siellä suunnilleen kaikki vastaantulijat tervehtii, vaikka eivät varmasti tunne tai tunnista. Myös autolla vastaan tulevat morjestaa.
Edellisessä asunnossa kerrostalossa, osa tervehti, osa ei. Jotku tervehtivät kaikkia rapussa tai pihalla tavatessaan, mutta luulen että se oli vähän sitä että haluttiin morjestaa naapureita, mutta kun kukaan ei tunne kaikkia talon asukkaita, niin tervehdittiin varmuuden vuoksi vieraammankin näköiset ihmiset.
Mä tervehdin sitkeästi kaikkia samassa talossa asuvia. On pari sellaista, jotka vastaa satunnaisesti. Ei haittaa mua, mä tykkään että kun samassa talossa asutaan niin voihan sitä nyt moikat sanoa. Ei mua niiden elämät muuten kiinnosta. Lenkkipolulla jos joku vastaantulija katsoo pidempään niin tervehdin, kumma miten sitten häkellytään siitä.
Te tervehdyksen vihaajat tulisitte varmaan hulluksi ulkomailla. Esimerkiksi saksalaisissa pikkukaupungeissa tervehditään vastaantulijoita.
Siitähän tässä on pohjimmiltaan kyse, että osa on niin junttia porukkaa, ettei kotona ole opetettu edes vastaamaan tervehdykseen. Samat tyypit pitävät päähineitä sisällä.
Mä ainakin sanon hymyillen hei/huomenta kaikille ketä kerrostalomme rappukäytävässä tulee vastaan. Yleensä siis naapurit, postimies tai siivooja. Mutta myös mahdollisille vieraille, sillä en voi olla varma onko henkilö vaikka uusi naapuri.
Mun mielestä on paljon helpompi tervehtiä, kuin luimia ja yrittää välttää katsekontaktia. Se on todella ahdistavaa!
Seinänaapurini vanhemman rouvan n. nelikymppinen poika käy äitinsä luona melkein joka päivä viemässä/hakemassa lapsiaan hoitoon. Tervehdin miestä aina, kun satutaan usein pienelle kerrokseni porrastasanteelle tai hissin samaan aikaan, mutta hän ei IKINÄ sano mitään. Tuijottaa vaan tai yrittää välttää katsekontaktia! Näen häntä niin usein, että luulin yli vuoden hänen asuvan seinänaapurissani. Miehen äiti kyllä tervehtii iloisesti. Meinaan jatkossakin jatkaa tervehtimistä, sillä miehellä on usein myös lapsensa mukana, ja tuntuisi aikuisena oudolta olla sanomatta hymyillen hei, kun lasten kanssa ollan samassa tilassa.
Tämä siis Kuopiossa, ja täällä ainakin kaikki muut tervehtivät ystävällisesti ja "lähimpien" naapureiden kanssa rupatellaan myös välillä, jos en ole kiireessä. Itse muualta muuttaneena nuorena naisena tuntuu turvalliselta, kun vähän tietää ketä ympärillä asuu. Ja tulee hyvä mieli, jos vaikka naapurin heikossa kunnossa oleva mummo saa iloa siitä, että saa silittää koiriani ja juttelemme hetken.
Minusta tuntemattomien tervehtiminen on häirintää. Siksi en tervehdin takaisin. Se ei ole huonoa käytöstä minulta, vaan haluan että muut kunnioittaa reviiriäni ja vastustan tervehtimisen pakottamista. Minä olen epäsosiaanen ja minulla on oikeus olla rauhassa.
Tietenkin pitää tervehtiä talon asukkaita. Muu on moukkamaista. Tulee mieleen jopa, onko henkilöllä jotain ongelmia.
Vierailija kirjoitti:
Toiset tervehtii, toiset ei. Turha siitä on kiihtyä. Mä tervehdin niitä naapureita, jotka tervehtii mua mutta en odota, että KAIKKI tervehtisivät mua. Ei ole mikään pakko.
Yleensäkin tervehdin niitä, joihin voisin haluta tutustua lähemminkin mutta sellaisia en oma-aloitteisesti tervehdi ollenkaan, joihin en haluaisi tutustua. Aloittajalle, hanki elämä, niin ei tarvitse joutavia murehtia.
Tämän takia minä en tervehdi, koska en halua tutustua mitenkään naapureihin. Älä loukkaannu, se ei ole henkilökohtaista. Haluan vain asustella ja elellä rauhassa introverttia elämääni.
Jossain taloyhtiöissä tervehtii kaikki kaikkia. Jopa minua, vaikka en edes asu siellä. Tervehdin tietysti iloisena takaisin, jota en todellakaan tekisi, jos asuisin siellä, koska en halua tutustua naapureihin.
Mä vastaan kyllä, jos mua tervehditään, mutta en tykkää koko jutusta. Oon epäsosiaalinen enkä pidä tuntemattomien kanssa puhumisesta. Samassa rapussa asuminen ei tee niistä tuttuja.