Parisuhde, ei yhteistä kieltä?

Joku laittomasti tullut turvapaikanhakija varmaankin... Jolla komeita sotakuvia instassa.

Arvostan itse älykkyyttä niin paljon, etten voisi mitenkään ihastua saati rakastua ihmiseen, jonka kanssa en voisi käydä keskustelua. En voisi kuulla ja arvostaa toisen mielipiteitä, nokkelaa argumentaatiota, syvällistä pohdintaa tai asioiden taidokasta analysointia. 

Absurdi ajatus, että ensin tulisi tarve viettää aikaa yhdessä ja vasta joskus sen jälkeen yhteinen kieli, jolla voisi kommunikoida. 

Vierailija kirjoitti:

Niin ja mies puhuu englantiakin niin vahvalla korostuksella, että se kuulostaa enemmän hänen omalta kieleltään... Välillä on siis siitäkin vaikea saada selvää. Pidän hänestä kuitenkin todella paljon ja en haluaisi että juttu kaatuu tähän.

Ap

Tässä juuri se pointti, johon itse olen törmännyt. Oma mieheni on länsimaalainen natiivi englanninkielinen, tuttavapiirissämme on monia kansallisuuksia. Olen huomannut, että tuon tyyppiset suhteet ovat hataralla pohjalla. Ethän edes tunne toista, mikäli ette voi kommunikoida selkeästi.  Monesti naiset ja miehet, jotka ovat yhdessä henkilön kanssa, joilla heikko yhteinen kieli, odottavat aika vähän suhteelta. Itse en kykenisi. Ei myöskään puolisoni. Kysynpä siis mihin pohjautuu tuo "pidän hänestä paljon"- ethän edes tiedä hänen ajatuksiaan. Riittääkö sinulle, että hän osaa ilmaista haluaako teetä vai kahvia....??

Vierailija kirjoitti:

En ole koskaan kunnolla ymmärtänyt, miten jotkut voivat ryhtyä tällaisiin suhteisiin, joissa kommunikointi ei toimi. Minulle melkein tärkeintä suhteessa on se, että voin kommunikoida puhumalla kumppanini kanssa ihan mistä aiheesta tahansa ja tulla ymmärretyksi (ja tietenkin päinvastoin).

Kokoonnumme muutaman ystäväni kanssa kerran kuussa ja keskustelemme mielenkiintoisista asioista. Olemme huomanneet, että vaikka me kaikki puhumme suomea, jotkut sanat ja sanonnat ymmärrämme erilailla. Saati sitten kun tunteet kuumenevat ja sanojen merkitykset itse kullakin hämärtyvät tai saavat vahvemman arvolatauksen. Haluaisinko siihen päälle toisen kulttuurin ja kielen merkitykset ja arvomaailmat?

En epäile, etteikö suhteen toimiminen ilman hyvää yhteistä kieltä olisi mahdollista, mutta ihan suomenkielisten kanssa väärinymmärryksiä on suhteissani ollut vaikka kuinka, niin omalta kohdaltani äänestän: ei kiitos.