Iloisia työllistymistarinoita

Vierailija

Täällä kun oikeasti on ollut monta ketjua ja aloitusta ahdistavasta nykytilanteesta, työllistymisen vaikeudesta jne, niin olisi kiva lukea vastapainoksi niitä onnistumistarinoita. En tarkoita nyt mitään kehuskelutarinoita omista mahtavista uraputkista välttämättä, mutta että potkujen jälkeen on saanut uusia työmahdollisuuksia jne. Tiedostan kyllä että nykytilanne on kurja, mutta positiiviset onnistumistarinat ( niitäkin kai sentään on ) loisivat vähän uskoa meille yt-neuvotteluissa tarpoville kansalaisille. Positiivisuus luo positiivisuutta jne. 😊

Sivut

Kommentit (34)

Vierailija

Joskus 1993 oman alani työntekijöistä oli puolet työttöminä.

Yritin opiskelijana saada töitä. Soitin koko puhelinluettelon läpi, kaikki oman alani yritykset joita oli satoja ja aina löytyi joku työpaikka, vaikka sijaisuus tms.

Muutama vuosi taantuman pohjalla oli vaikeaa, mutta sen jälkeen on 20 vuotta ollut hirveästi töitä...

Sisua vaan

Vierailija

Tarinani on simppeli: Sain kolme asiallista yhteydenottoa parjatun työkkärin netti-CV:n kautta, joista kaksi oli mielenkiintoisia, kolmas oli lähinnä linkki yrityksen omilla sivuilla avoinna olleeseen paikkaan. Kolmas olisi ollut muuten paras, mutta koin, että se homma on minulle jo liian vaativaa.

Yhteen vastasin ensin ja aika nopeasti tuli päätöskin, lisäkseni oli kaksi muuta potentiaalista, niin että jos minä sanon ei, sitten heidät kutsutaan haastatteluun. Työnantaja sanoi, että hakemukseni erottui ja heti ensimmäinen lause oli sellainen, joka sai hänet kiinnostumaan. Valitettavasti en voi sitä toistaa, koska siinä on heti tunnistettavia tietoja ja tästäkin jutusta jo joku tunnistaa muutenkin. Lause kuitenkin oli tämäntyylinen: Työnantaja, tässä sinulle tarjolla harvinainen "tutkintoyhdistelmäni" paketti, jolla on resursseja ja motiviivia todella monipuolisiin tehtäviin joko tekemään alan Z tai alan Y hommia, mutta voin tehdä vaikka molempia. Tutkintoni eivät ole harvinaisia, vaan se, että on kahden hyvin erilaisen alan tehtäviä, joita kuitenkin samoissa paikoissa usein on. Kohdallani voi sanoa suoraan, että kouluttautuminen kannatti. 

Vierailija

98 työllistyin keikkahommiin ja sit mut vakinaistettiin. Nyt olen ollut muutamia vuosia yrityksen johtoryhmässä. Vaihdoin toki pk seudulle opiskelupaikkakunnalta. 

Niin, tuolloin valmistuttuani oli lama

Vierailija

En ole saanut potkuja, mutta kahdesti olen saanut uuden työpaikan ihan ihmeellisellä onnella. 

Noin viisi vuotta sitten työttömänä näin työpaikkailmoituksen. Perhe haki kotiinsa lastenhoitajaa. Ilmoitus oli kiva ja olin aina halunnut hoitaa lapsia, mutta perhe asui 20 kilometrin päässä, minulla ei ollut autoa eikä julkinen liikenne kulkenut. Lisäksi olin juuri tiedustellut harjoittelupaikkaa minua kiinnostavasta yrityksestä ja odotin vastausta. En siis hakenut työpaikkaa.

Sain harjoittelupaikan 6 kuukaudeksi ja tämän aikana totesin, ettei ala ole minua varten. Puolen vuoden päästä olin siis uudelleen työtön. Maanantai-aamuna menin ilmoittautumaan te-toimistoon ja odotellessani näin miten taululle kiinnitettiin uutta ilmoitusta. Huomasin, että uusin ilmoitus oli samalta perheeltä, jossa taas haettiin lastenhoitajaa. Viimeisen puolen vuoden aikana olin suorittanut itselleni ajokortin, joten tällä kertaa päätin hakea paikkaa. 

Saman viikon keskiviikkona minut kutsuttiin perheen kotiin haastatteluun. Haastattelu oli torstaina puolilta päivin ja vaikka menikin mielestäni hyvin, lähdin sieltä varmana siitä, ettei minua kokemuksen puutteesta johtuen palkata. Viitisen tuntia myöhemmin he soittivat minulle ja pyysivätkin aloittamaan työt. Heti seuraavalla viikolla. Oli ihanaa soittaa perjantaina työkkäriin ja ilmoittaa työpaikasta.

Perhe oli todella mukava, pidin työstäni ja palkkakin oli hyvä. Lapset kuitenkin kasvoivat ja sovimme yhdessä työn loppumisesta tämän kesän jälkeen. Olin ollut yhteydessä kuntani päivähoitotoimistoon ja kysellyt mahdollisuutta aloittaa perhepäivähoitajana. Vastaus oli poliittisesti positiivinen, "olemme kiinnostuneita, mutta tällä hetkellä emme voi luvata mitään, sillä alueella ei ole hoidon tarpeessa olevia lapsia".

En siis ollut turhan optimistinen ja orientoiduin ajatukseen, että jäisin kesälomani jälkeen työttömäksi. Ehdin taas ilmoittautua te-toimistoon, tällä kertaa netissä ja etukäteen, kun viimeisellä kesälomaviikolla minulle soitettiin ja tarjottiin hoitolapsia. He aloittaisit seuraavalla viikolla. Tasan samana päivänä, kun olimme sopineet kesäloman loppuvan. Ilmoitin siis työkkäriin taas muuttuneesta tilanteesta. 

Mielenkiintoista mielestäni on se, miten samalla tavalla molemmilla kerroilla kävi. Olen realistinen ihminen, lasini on lapsuudesta asti ollut puolillaan, ei puoliksi täysi tai puoliksi tyhjä. En siis ole odottanut mitään, mitä ei ole luvattu. Ja onnekseni molemmilla kerroilla olen kuitenkin saanut sen,  mitä toivoin. 

Vierailija

Olen lisensiaatin tutkinnon suorittanut luonnontieteilijä ja olin pitkään työttömänä. Sain lopulta töitä puhelinmyyjänä. Teen töitä 40 tuntia viikossa ja tienaan myynnistä riippuen n. 1200-1700e/kk. Kyllä sillä jo jotenkin elelee.

Vierailija

Olin työkkärissä työnhakijana ja kävin kaikenmaailman työllistäviä koulutuksia. Ammattikouluunkin hain, mutta en päässyt sille linjalle mille halusin. Sanoin, että en opiskele sitä mitä en halua. Kerroin, että voin tehdä esim. siivoustyötä välissä. Ei käy, kun tarvitsen kuulemma koulutuksen.

Eräänä iltana otin hommat täysin omiin käsiini, unohdin kaiken työkkärin kanssa sopimani ja laitoin avoimia hakemuksia muutamiin siivousfirmoihin... kaikista pyydettiin haastatteluun, ensimmäiseen kun menin, ei edes haastateltu, vaan suoraan töihin:D
Nyt olen firmassa kouluttautunut oppisopimuksella eteenpäin.

Vierailija

Sairastuin, enkä voinut jatkaa aikaisemmassa työssäni. Kouluttauduin aikuisiällä täysin toiselle alalle ja valmistuin juuri kun uutisista alkoi tulvia pelkkiä yt-uutisia.

Sain ilmoituksen työkkäristä pian alkavasta rekrykoulutuksesta. Pistin hakemuksen ja tulin valituksi 300 hakijan joukosta. Puolen vuoden koulutuksen jälkeen sain vakituisen paikan. Sillä tiellä olen edelleen.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:

Tarinani on simppeli: Sain kolme asiallista yhteydenottoa parjatun työkkärin netti-CV:n kautta, joista kaksi oli mielenkiintoisia, kolmas oli lähinnä linkki yrityksen omilla sivuilla avoinna olleeseen paikkaan. Kolmas olisi ollut muuten paras, mutta koin, että se homma on minulle jo liian vaativaa.

Yhteen vastasin ensin ja aika nopeasti tuli päätöskin, lisäkseni oli kaksi muuta potentiaalista, niin että jos minä sanon ei, sitten heidät kutsutaan haastatteluun. Työnantaja sanoi, että hakemukseni erottui ja heti ensimmäinen lause oli sellainen, joka sai hänet kiinnostumaan. Valitettavasti en voi sitä toistaa, koska siinä on heti tunnistettavia tietoja ja tästäkin jutusta jo joku tunnistaa muutenkin. Lause kuitenkin oli tämäntyylinen: Työnantaja, tässä sinulle tarjolla harvinainen "tutkintoyhdistelmäni" paketti, jolla on resursseja ja motiviivia todella monipuolisiin tehtäviin joko tekemään alan Z tai alan Y hommia, mutta voin tehdä vaikka molempia. Tutkintoni eivät ole harvinaisia, vaan se, että on kahden hyvin erilaisen alan tehtäviä, joita kuitenkin samoissa paikoissa usein on. Kohdallani voi sanoa suoraan, että kouluttautuminen kannatti. 


Ei sinua tästä mitenkään voi tunnistaa. Kyllä muutkin ovat saaneet tarjouksia cv netin kautta. Vaikka ilmoittaisit tutkintoyhdistelmäksi amatsonin ötökkätieteen ja menneen neuvostoliiton taidehistorian niin ei suurin osa suomalaisista tunne sua siltikään.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:

Sairastuin, enkä voinut jatkaa aikaisemmassa työssäni. Kouluttauduin aikuisiällä täysin toiselle alalle ja valmistuin juuri kun uutisista alkoi tulvia pelkkiä yt-uutisia.

Sain ilmoituksen työkkäristä pian alkavasta rekrykoulutuksesta. Pistin hakemuksen ja tulin valituksi 300 hakijan joukosta. Puolen vuoden koulutuksen jälkeen sain vakituisen paikan. Sillä tiellä olen edelleen.


Mulla lähes sama tarina! Ollankohan samassa työpaikassa? :)

Vierailija

Olen filosofian maisteri, tarkemmin sanottuna humanisti. Oman alani työt on jäänyt pelkäksi haaveeksi. Pääsin suhteilla vakituiseksi siivoojaksi, mutta jouduin lopettamaan työt kun ranteeni ei enää kestänyt rasitusta. Sen jälkeen olin reilun vuoden työttömänä, mitä nyt tein pari yhden päivän sijaisuutta ala-asteen opettajana, kun niin lyhyellä varoitusajalla ei löydetty ketään parempaakaan. Kävin sen jälkeen amiksen, mutta töitä ei taaskaan löytynyt vaikka alalla oli hyvä työllisyystilanne. Kukaan ei kai uskaltanut palkata ylikoulutettua, kun pelättiin että lähden pois heti kun löydän jotain parempaa.

Kävin lopulta viikon vartijakurssin. Sen avulla sai tehdä töitä 4 kuukautta vuoden aikana, ja pääsinkin melkein heti osa-aikaisiin töihin. 4 kuukauden jälkeen firma maksoi pidemmän kurssin, jonka jälkeen sain jatkaa töitä. Työskentelen yleensä 120 tuntia kuussa. Olen siitä onnellisessa asemassa, että saan tehdä paljon töitä öisin ja viikonloppuisin, joten bruttopalkkani on usein "jopa" yli 2 000 euroa. Työ on yksitoikkoista, työkaverit enimmäkseen testosteronia pursuavia elämänkoululaisia ja koen osaamiseni valuvan hukkaan, mutta tulenpahan toimeen ja olen saanut säästettyä mukavan summan pahan päivän varalle. Aina tämä työttömyyden voittaa.

Vierailija

Sain potkut töistä, virasta jonka piti kestää eläkeikään asti. Jätin satoja työhakemuksia ja olin jo luopua toivosta, kunnes lopulta tärppäsi. Työ ei vastaa koulutustani, mutta on silti paljon siivoomista tai mäkkäriduunia vaativampaa ja mielekkäämpää. Palkkakin on kohdallaan. Rahat riittää hyvin asuntovelan maksamiseen, autoon (jota ilman työmatkoihin kuluisi pari tuntia enemmän aikaa), kuntoklubin jäsenyyteen ja etelän lomaan kerran vuodessa. Kyllä kannatti yrittää sinnikkäästi!

Vierailija

Sain viime vuonna potkut yt-neuvottelujen tuloksena. Työttömyys tuntui pahalta ja tulevaisuus pelotti, vaikka elin ansiosidonnaisen turvin oikein mukavasti. Reilun kuukauden työttömyyden jälkeen tärppäsi: Pääsin valtion virkaan. Työ on mielenkiintoista ja palkka melkein 5000e/kk, lisäksi ylityökorvaukset päälle. Kyllä kannatti kiinnittää opiskelupaikan valinnassa erityistä huomiota siihen, mitkä alat työllistää hyvin! :)

Vierailija

Vierailija kirjoitti:

Sain viime vuonna potkut yt-neuvottelujen tuloksena. Työttömyys tuntui pahalta ja tulevaisuus pelotti, vaikka elin ansiosidonnaisen turvin oikein mukavasti. Reilun kuukauden työttömyyden jälkeen tärppäsi: Pääsin valtion virkaan. Työ on mielenkiintoista ja palkka melkein 5000e/kk, lisäksi ylityökorvaukset päälle. Kyllä kannatti kiinnittää opiskelupaikan valinnassa erityistä huomiota siihen, mitkä alat työllistää hyvin! :)


Millä alalla olet? Olen pikkuisen kade, mutta hyvällä tavalla :)

Vierailija

Valmistuin yliopistosta viime keväänä ilman oman alan työkokemusta. CV:ssäni ei ollut edes mitään läheltä liippaavaa. Olin osa-aikaisena myyjänä Siwassa enkä pelännyt työsopimukseni puolesta, mutta tulevaisuus näytti synkältä. Pelkäsin jääväni hanttihommiin tai työttömäksi loppuiäkseni. Mitä enemmän aikaa valmistumisesta kului, sitä suuremmaksi ahdistus muodostui. Sain kuitenkin töitä omalta alaltani tänä syksynä. Pelkän äitiyslomasijaisuuden, mutta silti. Nyt jaksan taas uskoa tulevaisuuteen.

Vierailija

Poltan kannabista. Kukaan ei ota minua töihin. Eräässä työpaikassa oli huumetestit ja en tietenkään suostunut joten se siitä.

Kannabiksesta saamani huumeenkäyttötuomiokin hankaloittaa asioita.

Silti suosittelen kaikille kannabista. Ainakin kannattaa kokeilla.

Sivut

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat