Me olemme mieheni kanssa enää vain kämppiksiä :(

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

Jaksatteko enää edes laittautua miestänne varten? Vai oletteko joka päivä kotona perseestä/polvista lököttävissä kulahtaneissa farkuissa, juurikasvulla ehostetussa hiirenhäntä ponnarrisa, rillit päässä ja meikeistä ei tietoakaan? 

En ole ikinä laittautunut miestä varten. Alunperinkään ulkonäkö ei ole ollut number one eikä tule olemaan. Jos mies kaipaa jotain mallinukkea niin hakekoon sellaisen. Normivaatteissa olen kotona ja töissä ja vähän meikkiä.

 

 

Noh, vaikka pistäisitte 1000 euroa terapiaan ja puhuisitte maailman tappiin asti, niin ei mies tuu haluamaan sua seksuaalisesti. Rakkaus ja seksi ei välttis kulje käsi käes. Kyllä mies varmasti sinua rakastaa ja arvostaa, mutta masturboidessaan ei ajattele sinua. Eikä kiihotu sinusta suihkusta. Jos suihkussa olisi seksikäs, hauska itsevarma nainen, asia olisi toisin...

Voi kyllä se haluaa. Mä en halua sitä.

ps. olen hauska vaikken ulkonäkööni panostakaan.

No miks et halua? miksi pihtaat? anna miehelles lupa mennä panee toista tai ota. 

Vierailija kirjoitti:

Jaksatteko enää edes laittautua miestänne varten? Vai oletteko joka päivä kotona perseestä/polvista lököttävissä kulahtaneissa farkuissa, juurikasvulla ehostetussa hiirenhäntä ponnarrisa, rillit päässä ja meikeistä ei tietoakaan? 

Kyllä. Laihdutin 14 kg seurusteluaikojen mittoihini, olen ostanut uusia ihania alusvaatteita ja minulle hyvin istuvia muita siistejä, käy kampaajalla parin kuukauden välein ja pidän itsestäni hyvää huolta että olisin mukava katsoa ja koskettaa. Tiedän olevani ihan katseen kestävä ja jopa perheen teinit ja anoppi kehuvat ulkonäköäni ja se on jo paljon se. :) Olen asiakaspalvelussa töissä ja kotonakaan en osaa rievuissa olla. Teen kotona kotityöt niin, että miehen ei tarvitse niihin energiaansa laittaa vaan hän voi rentoutua kotona ollessaan. Ajatus siis on, että miehellä olisi kotona mukavaa, rentoa ja hyvä olla ja siitä olotila siirtyisi myös minun kanssani olemiseen. Mutta ei siirry. Tiedän hänellä olevan töissä stressiä ja se on näköjään niin pitkäaikainen tilanne, että muutosta ei ole tulossa aikoihin. Tiedän myös, että puhumattomuus ja hiljaisuus minun kanssani lisää miehen stressiä, mutta meitä on kaksi ja en voi yksinään tehdä kaikkea parantaakseni tilannettamme. Ja en enää edes halua. Jossakin vaiheessa on annettava periksi. N41, eli se vartin autossa istuva nainen

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

 

Jaksatteko enää edes laittautua miestänne varten? Vai oletteko joka päivä kotona perseestä/polvista lököttävissä kulahtaneissa farkuissa, juurikasvulla ehostetussa hiirenhäntä ponnarrisa, rillit päässä ja meikeistä ei tietoakaan? 

 

 

Kyllä. Laihdutin 14 kg seurusteluaikojen mittoihini, olen ostanut uusia ihania alusvaatteita ja minulle hyvin istuvia muita siistejä, käy kampaajalla parin kuukauden välein ja pidän itsestäni hyvää huolta että olisin mukava katsoa ja koskettaa. Tiedän olevani ihan katseen kestävä ja jopa perheen teinit ja anoppi kehuvat ulkonäköäni ja se on jo paljon se. :) Olen asiakaspalvelussa töissä ja kotonakaan en osaa rievuissa olla. Teen kotona kotityöt niin, että miehen ei tarvitse niihin energiaansa laittaa vaan hän voi rentoutua kotona ollessaan. Ajatus siis on, että miehellä olisi kotona mukavaa, rentoa ja hyvä olla ja siitä olotila siirtyisi myös minun kanssani olemiseen. Mutta ei siirry. Tiedän hänellä olevan töissä stressiä ja se on näköjään niin pitkäaikainen tilanne, että muutosta ei ole tulossa aikoihin. Tiedän myös, että puhumattomuus ja hiljaisuus minun kanssani lisää miehen stressiä, mutta meitä on kaksi ja en voi yksinään tehdä kaikkea parantaakseni tilannettamme. Ja en enää edes halua. Jossakin vaiheessa on annettava periksi. N41, eli se vartin autossa istuva nainen

Yrität liikaa. Eihän sussa ole miehelle mitään haastetta.

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa tutulta, vuosikausia ollut sama tilanne, mutta aina on ollut "joku syy", ettei voi/viitsi erota.

Esim.Kuulostaa oudolta kun töissä ihmiset kertovat viikonlopuistaan mitä ovat puolison kanssa / perheenä tehneet. Että oikeastiko ihmiset tekevät yhdessä jotain? Veikkaisin että tykkäisin sellaisesta myös jos tilanne olisi erilainen. Harmittaa etten lapsille pystynyt tarjoamaan sellaista lapsuutta jossa näkevät miten perhe toimii yhdessä. Jos tulisi ero niin en tiedä osaisinko enää edes elää oikeassa parisuhteessa kun olen tottunut yksin tekemään asiat.

Meillä perhe toimii yhdessä hyvin ja vietämme paljon yhdessä aikaa, mm. kesällä vain olimme mökillä kaksi viikkoa ja viime viikonloppunakin olimme monta tuntia meren rannalla yhdessä. Lapset ovat siis saaneet hyvää mallia siitä asiasta. Mutta silti emme puhu muuta kuin asioiden hoitamiseen liittyviä asioita tyyliin "lisäätkö saunan kiukaaseen puita?" tai "ruoka on valmista, tulkaa syömään". Näillä lauseilla ei suhdetta pelasteta. N41

Mulle kelpais muuten kämppis. Annatko mulle.

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

Jaksatteko enää edes laittautua miestänne varten? Vai oletteko joka päivä kotona perseestä/polvista lököttävissä kulahtaneissa farkuissa, juurikasvulla ehostetussa hiirenhäntä ponnarrisa, rillit päässä ja meikeistä ei tietoakaan? 

Kyllä. Laihdutin 14 kg seurusteluaikojen mittoihini, olen ostanut uusia ihania alusvaatteita ja minulle hyvin istuvia muita siistejä, käy kampaajalla parin kuukauden välein ja pidän itsestäni hyvää huolta että olisin mukava katsoa ja koskettaa. Tiedän olevani ihan katseen kestävä ja jopa perheen teinit ja anoppi kehuvat ulkonäköäni ja se on jo paljon se. :) Olen asiakaspalvelussa töissä ja kotonakaan en osaa rievuissa olla. Teen kotona kotityöt niin, että miehen ei tarvitse niihin energiaansa laittaa vaan hän voi rentoutua kotona ollessaan. Ajatus siis on, että miehellä olisi kotona mukavaa, rentoa ja hyvä olla ja siitä olotila siirtyisi myös minun kanssani olemiseen. Mutta ei siirry. Tiedän hänellä olevan töissä stressiä ja se on näköjään niin pitkäaikainen tilanne, että muutosta ei ole tulossa aikoihin. Tiedän myös, että puhumattomuus ja hiljaisuus minun kanssani lisää miehen stressiä, mutta meitä on kaksi ja en voi yksinään tehdä kaikkea parantaakseni tilannettamme. Ja en enää edes halua. Jossakin vaiheessa on annettava periksi. N41, eli se vartin autossa istuva nainen

 

 

Yrität liikaa. Eihän sussa ole miehelle mitään haastetta.

Jaa, siinäkö se parisuhteemme ongelma piileekin - yritän liikaa? Eli neuvosi on se, että heittäydyn avuttomaksi ja annan miehen leikkiä pelastavaa ritaria vaikka molemmat tietävät, että ei tarvitse ja en huolehdi enää niin itsestäni jolloin miehelle tulee tarve huolehtia minusta? :D Eipä taida toimia ja se osa oikein harteilleni istua. Jospa mieheni löytäisi jostakin muualta sellaisen leidin itselleen? N41

Mua ei edes kiinnosta enään yrittää. Jos ei rouvaa kiinnosta seksi eikä mikään muukaan, niin nukutaan sitten sohvalla. Puhuu pienistä asioista ja pussailusta, mutta itse ei tee koskaan _yhtään mitään_ asian eteen.

Yhdessä vaiheessa masensi, nyt lähinnä vituttaa. Aika vahva maksumiehen rooli kyllä tulee.

Vierailija kirjoitti:

Mua ei edes kiinnosta enään yrittää. Jos ei rouvaa kiinnosta seksi eikä mikään muukaan, niin nukutaan sitten sohvalla. Puhuu pienistä asioista ja pussailusta, mutta itse ei tee koskaan _yhtään mitään_ asian eteen.

Yhdessä vaiheessa masensi, nyt lähinnä vituttaa. Aika vahva maksumiehen rooli kyllä tulee.

Mitä sinä maksat jos sinulla kerran on mielestäsi maksumiehen rooli? Eikö vaimosi ole töissä vai mikä tilanne siellä on? Rahaongelmia meillä ei onneksi miehen kanssa ole enää, niitä kyllä oli vielä, mutta sen asian saimme järjestymään vaikkakin järkyn vääntämisen ja rähinän kautta. N41

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jaksatteko enää edes laittautua miestänne varten? Vai oletteko joka päivä kotona perseestä/polvista lököttävissä kulahtaneissa farkuissa, juurikasvulla ehostetussa hiirenhäntä ponnarrisa, rillit päässä ja meikeistä ei tietoakaan? 

En ole ikinä laittautunut miestä varten. Alunperinkään ulkonäkö ei ole ollut number one eikä tule olemaan. Jos mies kaipaa jotain mallinukkea niin hakekoon sellaisen. Normivaatteissa olen kotona ja töissä ja vähän meikkiä.

Noh, vaikka pistäisitte 1000 euroa terapiaan ja puhuisitte maailman tappiin asti, niin ei mies tuu haluamaan sua seksuaalisesti. Rakkaus ja seksi ei välttis kulje käsi käes. Kyllä mies varmasti sinua rakastaa ja arvostaa, mutta masturboidessaan ei ajattele sinua. Eikä kiihotu sinusta suihkusta. Jos suihkussa olisi seksikäs, hauska itsevarma nainen, asia olisi toisin...

 

 

Voi kyllä se haluaa. Mä en halua sitä.

ps. olen hauska vaikken ulkonäkööni panostakaan.

Miksi et panosta ulkonäköön? Sehän olisi toisen huomioimista, ilahduttamista. 

Ap, vastaan kysymykseesi tuosta yrittämisestä omakohtaisten kokemusten perusteella. Vaikka ohjeet saattaa kuulostaa teennäisiltä ja niitä voi olla tosi vaikeaa toteuttaa, niin kyllä ne on meillä toiminut! Se, että pakotan itseni mennä ihan vaikka vaan halaamaan, ratkaiseekin kaikki sen hetken ongelmat, keskusteluyhteys on auennut ja kumpikin haluaakin olla samalla puolella, ongelmaa vastaan.

Samoin ajatukset. Jos saan itseni kiinni negatiivisista ajatuksista kumppaniani kohtaan, mietin mistä nämä tulevat. Sitten löydän ajatusten lähteen yleensä jossain kumppanini toiminnassa ja esitän tämän ajatuksen kumppanilleni mahdollisimman ystävälliseen sävyyn, niin ettei hän kokisi sitä hyökkäykseksi. Tämä yleensä auttaa negatiivisiin ajatuksiin ja pystymme keskustelemaan. Positiivisia puolia koitan aina säännöllisesti keksiä puolisostani ihan vain itselleni, mutta niiden ääneen sanominen on tietysti aina hyväksi.

Merkitsevää on siis sen sijaan, että ajattelisi puolison olevan ongelma, ajattelisikin, että on me ja on ongelma ja me yhdessä pyritään ratkaisemaan se ongelma. Tämä auttaa siihen, että pystyy itsekin tekemään aloitteita, eikä vain odota, että toinen tekee. Vaikka kuinka se toinen ärsyttäisikin.

Ainakin itse olen huomannut, että ongelma hyvin harvoin on siinä toisessa, vaan jossain meidän välillä olevassa asiassa. Mutta nämä on toimineet pääsääntöisesti meillä, voi olla parisuhteita, joissa ei jostain syystä toimi (välit jo niin tulehtuneet, erkaannuttu niin paljon toisista) tai tilanteita, joissa ei toimi (pettäminen eri osa-alueissa, toisen tarkoituksellinen satuttaminen).

Mites tuo jutussa mainittu suoritusseksi? Sanana aika karmiva.