Lue keskustelun säännöt.
Kuinka tärkeää kihlautuminen ja naimisiinmeno teille on?
16.10.2015 |
Olen juuri täyttänyt 25 vuotta. Poikaystäväni on 28-vuotias ja olemme olleet yhdessä pian kuusi vuotta. Olen huomannut, että ihmiset ympärilläni ovat alkaneet hössöttää kaikenlaista kihloista ja naimisiinmenosta. Mitä ihmettä? Elämmekö vuotta 2015 vai olenko erehtynyt?
Olen varmaan jotenkin epätavallinen, kun koko kosinta-asia alkoi mietityttää vasta tämän hössötyksen alettua ja erityisesti erään ystävättäreni sitä minulta kysyessä. Äänensävy oli jopa hieman huolestunut "Miksei X ole jo kosinut?" Minun automaattisesti oletetaan odottavan jatkuvasti malttamattomana kosintaa!
Minulla ja poikaystävällä on loistava suhde, olemme toistemme parhaimpia ystäviä, rakastamme toisiamme valtavasti ja yhteys vain syvenee. Olemme molemman hyvin hetkessä eläviä, tulevaisuutta ei kauheasti suunnitella ja koko ajan on uusia projekteja meneillään.
Rehellisesti sanoen, en usko, että tulen koskaan menemään naimisiin kenenkään kanssa, koska en koe siitä olevan muuta kuin ehkä joissain tapauksissa juridista hyötyä. Minun on vaikea kuvitella kihloille tai häille itselleni mitään merkitystä. Se ei muuttaisi suhdettamme miksikään. Monet tuttavani ovat olleet suorastaan järkyttyneitä tai kummastuneita näkökannastani.
Kertokaahan, onko kihloilla ja naimisiinmenolla teille merkitystä? Miksi? Vaikuttaaki "tilanteeni" kummalliselta, vai ovatko kaikki tuttavani patavanhoillisia?
Kommentit (23)
En osaa sanoa, mikä merkitys. Olin vielä kolmikymppisenä sinkku ja ei mitään kiinnostusta parisuhteeseen tai lapsiin. Mutta sitten kolahti. Jotenkin vain rakastuin ja maailma heitti häränpyllyä. Halusimme naimisiin ja lapsia. Naimisiin ihan rakkaudesta ja halusta olla yhtä. Ja se vihkiminen oli kai juuri se paras tapa toiselle osoittaa, että olet minulle se yksi ja ainoa.
Hassua, että juridista puolta aloimme miettiä vasta, kun olimme olleet naimisissa 10 vuotta :)
Avioliittoa takana parikymmentä vuotta ja edelleen olemme naimisissa ihan vain rakkaudesta ja siitä käsityksestä, että avioliitto oli meille se keino näyttää, että juuri sinun kanssasi olen tosissani ja juuri sinun kanssasi uskallan hypätä tuntemattomaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Naisille kai yleisin syy avoliittoon on se, että mies ei suostu kosimaan ja menemään naimisiin.
Mä iloitsen kyllä erittäin paljon sitoutumisesta ja pitkäikäisestä parisuhteestani ja mulla on oikein onnellinen avoliitto. Mekin olemme tiiminä kohdanneet monenlaista. Ei siihen liiton vahvuuteen mitään papin aamenta tarvita, ts. sitoutua voi ilman muiden osallistumista, ja ihan elämän mitalla. Ei se, että en ole avioliitossa tarkoita sitä, että en haluaisi olla mieheni kanssa tai suhteessamme olisi joku ongelma. Minä vaan en näe mitään lisäarvoa siinä, että joku vahvistaa meidän sitoutumisemme, kun ihan yhtä hyvin voimme sopia asian kahden kesken. Se on minulle spesiaalia, että olemme keskinäisesti sopineet olevamme yhdessä, ei se, että olemme jollekin ulkopuoliselle luvanneet olla yhdessä.
Ja olen ihan tietoinen siitä, että niitä juhlia ei tarvitse pitää, mutta kun se nyt on vähäisin syy sille, etten avioliiton pointtia oikein hahmota. Joo, tuo juridinen on, mutta ei silläkään toistaiseksi ole merkitystä, kun ei ole isompaa yhteistä omaisuutta eikä lapsia.
- 15