Lue keskustelun säännöt.
Lapsen kaverin perheen pitbull-koira... olenko ylihuolehtiva?
14.10.2015 |
Elikä siis. Tilanne on se, että alakoululainen lapseni on alkanut kyläilemään iltapäivisin erään luokkakaverin kotona. Joo, mukavaa, kun on kaveri! Mutta... tän kaverin perheellä on iso vahva pitbull- rotuinen koira, semmoinen aika raisun oloinen, ja nää lapset leikkivät siellä keskenään koirankin kanssa ennenkuin kaverin äiti tulee kotiin töistään.
Kysymys kuuluu, olenko hysteerinen kun mua pelottaa ajatus että lapseni on ilman aikuisia siellä pitbullin kanssa?! Olen kuullut vähän liikaa raatelujuttuja noista koirista ja se MOT dokkarikin on vielä tuoreessa muistissa... ehdotin lapselle että olisivat ip meillä sen sijaan mutta kaverin mukaan on kuulemma hyvä et pitävät seuraa koiralle. Onneksi eivät sentään ulkoiluta koiras omin päin saattavat kyllä laittaa pihalle sen aitaukseen. Hihnaulkoilutus on kielletty lapsilta sen jälleen kun koira oli purrut pahasti yhtä toista koiraa :/
Kaverin äidiltä varovasti kyselin, mitähän koira tykkää et on vieraita lapsia talossa, ja hän vaan tosi kipakan oloisesti vastas et heidän koira on ihan kiltti... selvästi häntä ärsytti mun ennakkoluulot taistelukoiria kohtaan. Mutta kyllähän noi rodut voi olla vaarallisia! Ei kai muuten näitä tapauksia olis maailmalla ja jopa Suomessa vähän väliä ja ei kai rotua ois kielletty monessa maassa... suoraan sanottuna tää kaverin äiti on vähän sellainen wt-henkinen enkä oo varma onko vastuuntuntoisin aikuinen maailmassa...
En kai voi lastani kieltääkään menemästä kaverille sen koiran takia? Typerää murehtia tällaista... mitä mieltä olette?!
Kommentit (72)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No voi vittu, sama kuin olettaisi JOKAIKISEN mustaihoisen miehen tai naisen hyökkäävän kimppuun. Kun niistä on kuullut niitä JUTTUJA.
Kaikki raatelutapaukset johtuvat omistajasta, ja jos lapsiperheessä on koira, se todennäköisesti on koulutettu turvalliseksi. Suosittelen silti sanomaan omalle kakaralle ettei mene vetämään hännästä tai pompin päällä, kun siitä ei oikein mikään koira tykkää, oli pitbull tai ei.
Joo lapsen oma syy sitten jos vetää hännästä ja koira käy kurkkuihin kiinni :)
No ihan todellakin on vain ja ainoastaan lapsen oma syy, jos alakouluikäinen menee vetämään hännästä koiraa.
T. Ei erityisen koirarakas neljän lapsen äiti
Höpö höpö.
Joku pikkulapsi kerran poltti kätensä ruohonleikkurin kuumassa "pakoputkessa". Kuinka ollakkaan sitten meille tallusteli joku lähiön n.4 vuotias nurmikolle patsastelemaan. Kun en muutakaan keksinyt niin aloin sitten opettamaan lasta että kuinka tämmöinen ruohonleikurin pakoputki voi olla kuuma. Ruohonleikkurini kun oli siinä nurmella. Selitin että palaa käsi kun kuumaan pakoputkeen koskee. Niin sitten lähdin kävelemään poispäin ja katsoin taakseni niin "oppilas" juuri painaa kättään leikkurin pakoputkeen, onni vaan oli että se ei ollut kuuma juuri sillä hetkellä.
Että se siitä lapsen vastuusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Minä luottaisin perheen koirakokemukseen ja arvostelukykyyn".
Minä en, koska perheen äiti ei sisällyttänyt puheeseensa ap:n sanoman mukaan mitää sellaista, joka herättäisi minussa luottamusta. Hän ei puheessaan tämän mukaan ole esittänyt argumentteja siitä ,että he ovat kasvattaneet ja kouluttaneet koiran hyvin. Ainoastaan on vastattu kipakasti, että heidän koiransa on kiltti. Se taas ei kerro mitään koulutuksesta ja kokemuksesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No voi vittu, sama kuin olettaisi JOKAIKISEN mustaihoisen miehen tai naisen hyökkäävän kimppuun. Kun niistä on kuullut niitä JUTTUJA.
Kaikki raatelutapaukset johtuvat omistajasta, ja jos lapsiperheessä on koira, se todennäköisesti on koulutettu turvalliseksi. Suosittelen silti sanomaan omalle kakaralle ettei mene vetämään hännästä tai pompin päällä, kun siitä ei oikein mikään koira tykkää, oli pitbull tai ei.
Joo lapsen oma syy sitten jos vetää hännästä ja koira käy kurkkuihin kiinni :)
No ihan todellakin on vain ja ainoastaan lapsen oma syy, jos alakouluikäinen menee vetämään hännästä koiraa.
T. Ei erityisen koirarakas neljän lapsen äiti
Ei näin...
Lapsiperheessä koiran pitää sietää lasten arvaamattomatkin eleet hyökkäämättä. Eli veti hännästä sitten yksivuotias tai kymmenvuotias tai aikuinen, koiran pitää olla cool. Koira tulee kouluttaa niin, että se on aina alisteinen ihmiseen nähden. Sellainen ihminen, joka tätä ei ymmärrä ja/tai ei sitä pysty toteuttamaan on epäkelpo koiranomistaja.
Totta kai lapsia pitää ohjeistaa koiran kanssa olemiseen. Se on sitten asia erikseen. Mutta asia on yksiselitteisesti näin ja on lainkin edessä. Onneksi!
-erityisen koirarakas neljän lapsen äiti
Täällä on kommentoitu jopa teini-ikäisten kavereiden perheiden koirista, ja sanottu että vain pitkin hampain sallisi teini-ikäisen käydä kavereidensa luona, jos on tietyn rotuinen koira. Minä kuljin teini-iässä kavereillani kertomatta vanhemmilleni mitään, missä olin. Kunhan olin ruoka-aikana kotona, se riitti. Minä olin tarkka kavereideni suhteen, mutta silti äitini ei olisi hyväksynyt yhtäkään heistä. Minusta taas sellaiset tyypit, joita äitini piti sopivina kavereikseni, olivat tylsiä.
Minulla kavereiden valintaan ei vaikuttanut se, oliko perheessä koiraa vai ei. Jostain syystä koirat ovat aina pitäneet minusta. Olen osannut jättää ne rauhaan kyläilemään mennessäni. Kun koira on ensin saanut tervehtiä minua, se todellakin pitää jättää rauhaan.
Vierailija kirjoitti:
Minä luottaisin perheen koirakokemukseen ja arvostelukykyyn. Taistelukoiriksi tituleerattuja rotuja on jo ainakin meillä pitkään jalostettu pehmeämpään suuntaan. Toki on aina, kun koirien kanssa ollaan tekemisissä, syytä tähdentää lapsille sitä, miten koirien kanssa käyttäydytään eli ei esimerkiksi juosta ja rynnitä eikä häiritä tarpeettomasti. Lähes koira kuin koira lähtee juoksevan lapsen perään ja voi riehaantua. Varmaan ei niin suosittua sanoa tällaista, mutta olisin itse erityisen varuillani pienten koirien kanssa, ne ovat todella arvaamattomia.
Nimenomaan on oma syy jos koira puree. Uhri on juossut, on katsonut koiraa silmiin, on taputtanut päälaelle, on pelännyt jne.
Eilen joku vanhus jopa kävi puolukassa ja toimi väärin ja koiralauma puolusti itseään ja puri vanhusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ystävälläni on pitbull/amstaffi mix. Hänellä on myös pieniä lapsia. Ystäväni on kouluttanut koiran viimeisen päälle.
Hän kuitenkin tietää ja "kunnioittaa" koiransa rotuja. Eli jos hänen omat alakouluikäiset lapset ovat kotona ilman aikuisia niin koira on alakerrassa eikä heidän kanssaan. Koira on kiltti mutta muutaman kerran on tullut koiralle tilanne jonka se on tulkinnut väärin. Esim. lapset ja aikuiset ovat keskenään leikki painineet ja kutitelleet toisiaan ja lapsi on hihkunut. Koira on luullut että aikuinen tekee pahaa lapselle ja on muristen tullut kohti.
Koira on myös iso ja saattaa hösätessään kaataa lapsen. Se voi myös livahtaa ulko-ovesta karkuun.
Joku vertasi pikkukoirien yleisempää näykkimistä. Jos perhoskoira näykkäsee niin jälki on aivan eri kuin ison vahvaleukaisen koiran puraisu. Pitbulleilla on vaistoissa se että jos ne purevat niin ne lukitsevat leukansa.
Hmm... täytyy siis varmaan uudestaan jutella kaverin äidin kanssa. Mutta en voi hänelle ruveta perustelemaan huoltani esittelemällä pitbullien lapsentappotilastoja koska tällainen rotukritiikki menee hällä selvästi tunteisiin ja muuttuu jyrkäksi ja torjuu jos tulee vihjettäkään että pitbull voi olla erilainen kuin noutaja tms... pitää mirttiä miten puhuisi yleisellä tasolla ja leimaamatta...
Jotenkin se toisen koiran raatelu huolestutti mut uudestaan tän koiran suhteen vaikka tietenkin koira ja lapsi on ihan eri juttu... tää pitti on siis uros ja oli retuuttanut tätä toista koiraa joka on narttu häntä heiluen ja oli vaikea saada irti kuulemma :( En ole koiraihminen joten en tiedä tarkkaan mutta ei kai se ole ihan normaalia että uroskoira alkaa suin päin tappaa narttua?! En vaan luota tohon koiraan...
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ensinnäkin, se että koira ei pitäisi muista koirista ei automaattisesti tarkoita että se voisi olla ihmisellekin vaaraksi. Monissa roduissa esiintyy koira-aggressiivisuutta, ei pitbull ole mikään poikkeus.
Toisekseen, keskiverto pitbull on erittäin ihmis- ja lapsirakas ja korkeintaan höseltäessään saattaa kaataa lapsen tai uhkailla vierasta ihmistä jos luulee lapsen olevan vaarassa. Mikäli koira olisi poikkeus ja arvaamaton ihmisiä kohtaan niin omistaja varmasti olisi siitä tietoinen, koira on ilmeisesti ollut lapsiperheessä niin kauan että on tottunut lapsiin.
Kolmanneksi ja viimeiseksi, vaikka pitbull ja moni muu "vaarallinen" rotu onkin monessa maassa kielletty, virallisten tutkimusten mukaan kielloilla ja rodun edustajien vähenemisellä ei ole ollut MITÄÄN vaikutusta purematapausten määrään. Kööpenhaminan yliopisto tällaisen tutkimuksen viimeksi teettänyt.
Se on edelleen siitä omistajasta kiinni, ei koiran rodusta. Kivempihan toki ottaa pelottelukoiraksi mahdollisimman vaarallisen näköinen koira ja opettaa se aggressiiviseksi, siitä nuo kaikki ikävät hyökkäykset johtuu. Jos ei ole saatavilla "taistelukoiraa" niin nuo idiootit ottavat minkä tahansa muun ison koiran ja purematapausten määrä pysyy vakiona.
Mä en päästäis lastani tuonne.
Mun tytärtä puraisi isovanhempien luona heidän ystäviensä koira kasvoihin. Syytä me ei tiedetä. Olivat keittiössä isoäidin kanssa, kun koira tuli, hyökkäsi yhtäkkiä ja haukkasi kasvoista :( Onneksi ei saanut kunnon otetta, joten tuli vain pieni haava. Mitään syytä ei keksitty, miksi. Ja koira oli tottunut lapsiin ja omistajien mukaan älyttömän kiltti.
Isovanhemmat kieltäytyivät tämän jälkeen koiranhoidosta, vaikka omistajat vakuuttelivat, että koira on täysin vaaraton ja kiltti... Vähän ajan kuluttua kuulimme, että koira oli hyökännyt heidän oman lapsenlapsensa kimppuun ja lopetettiin pian sen jälkeen. Jostain syystä sillä meni joku päässä sekaisin. Se vaan muuttui agressiiviseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä luottaisin perheen koirakokemukseen ja arvostelukykyyn. Taistelukoiriksi tituleerattuja rotuja on jo ainakin meillä pitkään jalostettu pehmeämpään suuntaan. Toki on aina, kun koirien kanssa ollaan tekemisissä, syytä tähdentää lapsille sitä, miten koirien kanssa käyttäydytään eli ei esimerkiksi juosta ja rynnitä eikä häiritä tarpeettomasti. Lähes koira kuin koira lähtee juoksevan lapsen perään ja voi riehaantua. Varmaan ei niin suosittua sanoa tällaista, mutta olisin itse erityisen varuillani pienten koirien kanssa, ne ovat todella arvaamattomia.
Nimenomaan on oma syy jos koira puree. Uhri on juossut, on katsonut koiraa silmiin, on taputtanut päälaelle, on pelännyt jne.
Eilen joku vanhus jopa kävi puolukassa ja toimi väärin ja koiralauma puolusti itseään ja puri vanhusta.
Tyyppiesimerkki väärästä käytöksestä: toinen koira lähestyy -> huolestunut mamma nostaa pikkusessensä syliin korkealle toisen koiran yläpuolelle -> koira kokee sen uhkaksi ja provosoituu siitä.
Tai ihan arkipäiväisessä ohitustilanteessa ei asetuta itse oman koiran ja vastaantulevan koirakon väliin vaan parhaassa tapauksessa taluttajat kulkee tien reunaa ja koirat kohtaavat.
Tai vastaavassa tilanteessa jäädään itse kykkimään paikoilleen ja odottamaan ja toivomaan, että toinen hoitaa ohituksen kunnialla.
Ihmiset eivät kouluta eivätkä sosiaalista koiriaan enää sitäkään vähää kuin ennen.
Mitä jos ap tutustuisi lapsensa kaverin perheeseen vähän paremmin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En päästäisi lastani leikkimään ilman aikuisen valvontaa, enkä välttämättä aikuisen valvonnan allakaan jos omistajan asenne on tuo "meidän rekku on kiltti, miten kehtaat stereotyyppisesti kyseenalaistaa rotua". Pitbullit ja muut "taistelukoirarodut" ovat varmasti ihania lemmikkejä siinä missä ne villakoiratkin, mutta täysijärkisen omistajan täytyy ymmärtää, miksi ihmiset saattavat noihin rotuihin suhtautua varauksella.
Ihmettelen suuresti, miksi pitää heittäytyä puolustuskannalle noin aggressiivisesti, jos se koira oikeasti on kiltti. Ja sitäpaitsi, koiralla kuin koiralla voi naksahtaa päässä, oli se kuinka kiltti tahansa. Rodusta riippumatta. Lapset eivät välttämättä ymmärrä miten koiraa saa koskea ja leikit voi yltyä rajuksi, enkä haluaisi näin käyvän lapsien ollessa keskenään.
Alakouluikäinen on niin pieni, ettei pärjää jos koiralla napsahtaa.
Itse en päästä pieniä lapsiani mihinkään koiratalouksiin kylään, jos siellä on vain lapset ja koira keskenään. On niitä koirattomiakin kavereita, ja meille saa tulla ja tuoda kavereita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos koira puree esimerkiksi lasta, vastuu on lain mukaan yksin koiran omistajalla. Vastuu ei ole lapsen, ei lapsen vanhemman, vaan omistajan. Omistajan on kaikissa olosuhteissa huolehdittava, että koira ei pääse vahingoittamaan ihmistä. Ei vaikuta millään tavalla, onko omistaja töissä vai ei, jos vahinko sattuu.
Exälläni oli koira (dopperi), joka hyökkäsi lapsemme kimppuun täysin ennalta arvaamatta. Lapsi ei edes katsonut koiraa. Onneksi olin vieressä. Potkaisin koiraa täydellä voimalla kylkeen, jolloin irrotti otteensa muksun reidestä. Vein asian poliisille ja exä sai mojovat sakot. Sanoin vielä, että mikäli piski edes murahtaa jatkossa lapselleni, tai minulle, lopetan sen omakätisesti siihen paikkaan.
Vierailija kirjoitti:
Jos koira puree esimerkiksi lasta, vastuu on lain mukaan yksin koiran omistajalla. Vastuu ei ole lapsen, ei lapsen vanhemman, vaan omistajan. Omistajan on kaikissa olosuhteissa huolehdittava, että koira ei pääse vahingoittamaan ihmistä. Ei vaikuta millään tavalla, onko omistaja töissä vai ei, jos vahinko sattuu.
Exälläni oli koira (dopperi), joka hyökkäsi lapsemme kimppuun täysin ennalta arvaamatta. Lapsi ei edes katsonut koiraa. Onneksi olin vieressä. Potkaisin koiraa täydellä voimalla kylkeen, jolloin irrotti otteensa muksun reidestä. Vein asian poliisille ja exä sai mojovat sakot. Sanoin vielä, että mikäli piski edes murahtaa jatkossa lapselleni, tai minulle, lopetan sen omakätisesti siihen paikkaan.
Onneksi koira kuitenkin tässäkin tapauksessa puri omistajaa itseään tai lähipiiriä eikä syyttömiä sivullisia.
Vierailija kirjoitti:
Mä en päästäis lastani tuonne.
Mun tytärtä puraisi isovanhempien luona heidän ystäviensä koira kasvoihin. Syytä me ei tiedetä. Olivat keittiössä isoäidin kanssa, kun koira tuli, hyökkäsi yhtäkkiä ja haukkasi kasvoista :( Onneksi ei saanut kunnon otetta, joten tuli vain pieni haava. Mitään syytä ei keksitty, miksi. Ja koira oli tottunut lapsiin ja omistajien mukaan älyttömän kiltti.
Isovanhemmat kieltäytyivät tämän jälkeen koiranhoidosta, vaikka omistajat vakuuttelivat, että koira on täysin vaaraton ja kiltti... Vähän ajan kuluttua kuulimme, että koira oli hyökännyt heidän oman lapsenlapsensa kimppuun ja lopetettiin pian sen jälkeen. Jostain syystä sillä meni joku päässä sekaisin. Se vaan muuttui agressiiviseksi.
Tässäkin tapauksessa onneksi on omistaja tai lähipiiri saanut kokea kiltin koiransa hampaat, eikä syyttömät sivulliset.
Vierailija kirjoitti:
Ystävälläni on pitbull/amstaffi mix. Hänellä on myös pieniä lapsia. Ystäväni on kouluttanut koiran viimeisen päälle.
Hän kuitenkin tietää ja "kunnioittaa" koiransa rotuja. Eli jos hänen omat alakouluikäiset lapset ovat kotona ilman aikuisia niin koira on alakerrassa eikä heidän kanssaan. Koira on kiltti mutta muutaman kerran on tullut koiralle tilanne jonka se on tulkinnut väärin. Esim. lapset ja aikuiset ovat keskenään leikki painineet ja kutitelleet toisiaan ja lapsi on hihkunut. Koira on luullut että aikuinen tekee pahaa lapselle ja on muristen tullut kohti.
Koira on myös iso ja saattaa hösätessään kaataa lapsen. Se voi myös livahtaa ulko-ovesta karkuun.
Joku vertasi pikkukoirien yleisempää näykkimistä. Jos perhoskoira näykkäsee niin jälki on aivan eri kuin ison vahvaleukaisen koiran puraisu. Pitbulleilla on vaistoissa se että jos ne purevat niin ne lukitsevat leukansa.
Jos tämän kiltin koiran on joskus otettava jotain naamasta kiinni ja retuutetava niin toivon mukaan tekee sen oman perheen jäsenelle, eikä syyttömille sivulliselle.
Meillä vastaava tilanne ja lapsi ei saa mennä heille kuin vanhempien ollessa kotona. Tämä on sääntö. En ole kehdannut sanoa tuon kaverin vanhemmille syytä, miksi aina meille koulun jälkeen. Enkä muuten ole ainoa tuota mieltä. Parin muunkin kaverin vanhemmat noudattaa samaa politiikkaa samasta syystä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ystävälläni on pitbull/amstaffi mix. Hänellä on myös pieniä lapsia. Ystäväni on kouluttanut koiran viimeisen päälle.
Hän kuitenkin tietää ja "kunnioittaa" koiransa rotuja. Eli jos hänen omat alakouluikäiset lapset ovat kotona ilman aikuisia niin koira on alakerrassa eikä heidän kanssaan. Koira on kiltti mutta muutaman kerran on tullut koiralle tilanne jonka se on tulkinnut väärin. Esim. lapset ja aikuiset ovat keskenään leikki painineet ja kutitelleet toisiaan ja lapsi on hihkunut. Koira on luullut että aikuinen tekee pahaa lapselle ja on muristen tullut kohti.
Koira on myös iso ja saattaa hösätessään kaataa lapsen. Se voi myös livahtaa ulko-ovesta karkuun.
Joku vertasi pikkukoirien yleisempää näykkimistä. Jos perhoskoira näykkäsee niin jälki on aivan eri kuin ison vahvaleukaisen koiran puraisu. Pitbulleilla on vaistoissa se että jos ne purevat niin ne lukitsevat leukansa.
Jos tämän kiltin koiran on joskus otettava jotain naamasta kiinni ja retuutetava niin toivon mukaan tekee sen oman perheen jäsenelle, eikä syyttömille sivulliselle.
Juu exääni saisi minun puolestani muljuttaa, vaikka söisi koko ukon.
Ja siis eri asia jos olisi aikuinen paikalla... oon terottanu lapselleni miten koirien kanssa ollaan mutta kuka menee 100% takuuseen lapsesta ja sen ymmärryksestä? Tää asia huolettaa mua...
Ap