Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Miksi metallit ei muodosta molekyylejä?

Vierailija

Niinkuin vaikka happi tekee? Vai jos metallin kuumentaisi kaasumaiseksi olisiko se edelleen yksittäisinä atomeina vai muodostaisiko se molekyylejä?

Sori varmaan tyhmä kysymys mutta olen vasta peruskoulussa 

Sivut

Kommentit (19)

Vierailija

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihmeessä vauvapalstalla kyselet? Kysy opelta tai äidiltä.

Kysyin jo äidiltä mutta se ei tiedä, ja minulla ei tällä hetkellä ole kemiaa vaan fysiikkaa (niitä on aina puoli vuotta - puoli vuotta) ja en uskalla kysyä fysiikan opelta aiheeseen liittymätöntä kysymystä. AP 

Vierailija

Kysymyksesi on varsin vaikeasti vastattavissa ilman että mentäisiin vahvasti kvanttimekaniikan ja kiinteän aineen fysiikan puolelle. Metallit kyllä muodostavat molekyylejä (natriumkloridi, rautaoksidi) mutta ilmeisesti tarkoitit kysyä: "Miksi metallit eivät muodosta metallimolekyylejä kuten esimerkiksi happi tai typpi vaan kiteytyvät yhtenäiseksi aineeksi."

Lyhyttä vastausta on vaikea esittää. Karkeasti sanottuna metalliatomien uloimat elektronit ovat niin heikosti sidottuja atomiin että kun metalliatomeita kertyy samaan paikkaan tarpeeksi ne tarttuvat toisiinsa kiteeksi ja nuo uloimmat elektronit pääsevät vaeltelemaan atomilta toiselle kiteen lävitse aiheuttaen metallin lämmön- ja sähkonjohtavuuden.

Tiede-lehden puolella saattaisit saada parempia vastauksia.

http://www.tiede.fi/keskustelu/alue/kemia_fysiikka_ja_matematiikka

Vierailija

Vierailija kirjoitti:

Mitäs suolat on? Onhan nekin molekyylejä.

Sori, tarkoitin, miksi metallit ei muodosta molekyylejä itsensä tai toisten metallien kanssa, suoloihinhan kuuluu myös epämetalli. AP

Vierailija

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihmeessä vauvapalstalla kyselet? Kysy opelta tai äidiltä.

Kysyin jo äidiltä mutta se ei tiedä, ja minulla ei tällä hetkellä ole kemiaa vaan fysiikkaa (niitä on aina puoli vuotta - puoli vuotta) ja en uskalla kysyä fysiikan opelta aiheeseen liittymätöntä kysymystä. AP 

Kysy aiheeseen liittymätön kysymys esimerkiksi tunnin lopussa. Opettajat eivät tykkää tuntirutiinin rikkomisesta ja osa opettajista pelkää antaa vastausta "en tiedä" julkisesti kun ajattelevat menettävänsä siinä auktoriteettiaan. Asiansa osaava opettaja antaa vinkit oikeaan suuntaan ja kertoo suoraan mikäli ei osaa selittää jotakin asiaa kunnolla sitä valmistelematta.

Mikään ei sua myöskään estä vilkaisemasta mitä asiasta on kerrottu ylempien luokkien ja lukion tai jopa yliopiston oppikirjoissa. Näin tein itsekin aikanaan.

Vierailija

Tuossahan on kyse eri sidoksista aineiden välillä. Molekyyleissä on kovalentti ja ionisidoksia, jotka vaikuttaa molekyylin elektronegatiivisuuteen. Metalleilla on metallisidokset. Näiden lisäksi molekyylien välillä on vetysidoksia. Kaikki on jollain tavalla kiinni alkuperäisten atomien sitomaan elektronimäärään ja sitä kautta toisiinsa kiinnittäviin voimiin.

Vierailija

Fysiikanopettajasi osaa vastata tuohon. Kemia on pohjimmiltaan atomien välistä fysiikkaa, fysikaalisia vuorovaikutuksia. Kysy vaan opettajaltasi.

Vierailija

Onko se miksi epämetallit muodostavat usein molekyylejä siksi että niillä on usein niin, että kun ne jakavat elektroneja kovalenttisessa (?) sidoksessa niin ne saavat uloimmalle elektroni kuorelleen kahdeksan/kaksi jos kyseessä on vety (ja silloin se kuori tulee täyteen), kun taas metallit ei tee sitä koska ne eivät saa aina kahdeksaa vaikka tekisivät miten moninkertaisen sidoksen.

Jatkokysymys, miksi hiili ei tee C2 atomeita, jakamalla neljä elektroniahan se saisi kahdeksan uloimmalle kuorelleen? Kun taas CO2 on ihan yleinen aine. Onko moninkertaiset (kovalenttiset) sidokset jotenkin vaikeampia kun yksinkertaiset?

-AP joka luki lukion kirjaa ja haluaa tietää tajusiko mitään oikein. Ja anteeksi vielä jos kysyn typeriä, meillä ei ole ollut edes atomin rakennetta vielä  

Vierailija

Vierailija kirjoitti:

Onko se miksi epämetallit muodostavat usein molekyylejä siksi että niillä on usein niin, että kun ne jakavat elektroneja kovalenttisessa (?) sidoksessa niin ne saavat uloimmalle elektroni kuorelleen kahdeksan/kaksi jos kyseessä on vety (ja silloin se kuori tulee täyteen), kun taas metallit ei tee sitä koska ne eivät saa aina kahdeksaa vaikka tekisivät miten moninkertaisen sidoksen.

Jatkokysymys, miksi hiili ei tee C2 atomeita, jakamalla neljä elektroniahan se saisi kahdeksan uloimmalle kuorelleen? Kun taas CO2 on ihan yleinen aine. Onko moninkertaiset (kovalenttiset) sidokset jotenkin vaikeampia kun yksinkertaiset?

-AP joka luki lukion kirjaa ja haluaa tietää tajusiko mitään oikein. Ja anteeksi vielä jos kysyn typeriä, meillä ei ole ollut edes atomin rakennetta vielä  

Suosittelisin edelleenkin kysymistä tiede.fi kemia-fysiikka-matematiikka - palstalla. Tänne jos vastaillaan niin vastaus on vuorokaudessa hautautunut niin syvään kasaan p*skaa että siitä ei ole kenellekään iloa. Tiede - lehden puolella vastauksesta voisi olla iloa muillekin.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat