Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

ottaisitko vastaan kesänviettopaikan Pohjois-Karjalasta?

Tiina

Isovanhemmat halukkaita myymään minulle kesänviettopaikan, joka on entinen maatila. Mukana tulisi myös metsää sekä hieman peltoa. Etäisyyttä on 430 km.

En ole kovin kiinnostunut, koska joutuisin ottamaan velkaa 15-20 vuodeksi, vaikka maksaisin kauppahintana vain neljäsosan kiinteistövälittäjän antamasta arviosta ja loput lahjaveroa.

Tilaa on tarjottu myös ainoalle serkulleni, mutta hän ei ole kiinnostunut.

Jos en tee kauppoja, menee tila aikanaan perinnönjakoon. Äitini on ilmoittanut siinä tapauksessa luopuvansa perinnöstä, eli aikanaan olisin kuitenkin 50% osaomistajana tuosta tilasta.

 miten sinä tekisit?

    Tiina

p.s. Ainoat syyt harkita kauppaa on tunnesyyt. Olen itsekin asunut tuolla tilalla lapsuudessani ennen kuin vanhempani saivat oman kodin. Ja nuoruutenikin asuin paikkakunnalla. Nyt aikuisiällä olemme lasteni kanssa (7v ja 13 v) viettäneet siellä paljon kesiä. Etäisyys on kuitenkin sellainen, että kesänviettopaikka pitäisi ainakin osaksi kesää vuokrata jollekulle, jotta rakennukset pysyisivät kunnossa (pellothan on jo vuokrattu).

Kommentit (14)

ap

ap tässä. Kysyin asiasta jo ennen AV-palstauudistusta ja sain kaksi vastausta:

a) vastaaja A ei ottaisi vastaan, jos kyseessä olisi kuivan maan mökki. (vastasin takaisin, että ranta ja rantasauna löytyy, matkaa talolta 500 m, välissä peltoa, rannalla ei muita mökkejä tai asutusta lähistöllä).

b) Vastaaja B kertoi, ettei ole materialisti, mutta kiittäisi isovanhempia ja ottaisi kesäpaikan vastaan.

(palstauudistus kadotti nuo kaksi vastausta).

Löytyykö vielä muita näkemyksiä?

Vierailija

Ottaisin tuon vastaan. Itsellä on perikunnan talo js lähdemme kohta sinne.
Se tuottaa paljon iloa ja lapsenikin on oppinut siihen.
Siellä on sukuakin.
Raha ja matka on toisarvoinen seikka.
Onnibussi liikennöi edullisesti pitkin Suomea.

Vierailija

En huolisi noin kaukana olevaa kohdetta. Tai jos ottaisin, pitäisi se vuokrata eteenpäin että paikanpäällä olisi koko ajan joku yllättävien tilanteiden varalta, esim. putkirikko tms. Kesämökiksi tuollaista jos itselleen ajattelisi, pitäisi etäisyyden olla huomattavasti lyhyempi, ehdoton maksimi puolentoista tai kahden tunnin ajomatka.

Vierailija

Välimatkan takia en ottaisi sitä vastaan, vaikka Pohjois-Karjalassa kaunista onkin. Ei meidänkään mökki piipahduksen päässä ole, mutta toistasataa km lähempänä kuitenkin ja voimme viettää siellä pitkää, yhtenäistä aikaa. Ja olen niin  poispilattu rantamökkiläinen (mökkimme rakennettu ennen rantojensuojelulakia), että puoli kilsaa saunaan ja uimaan tuntuu aika pitkältä. 

Kuinka kaukana tilalta on palvelut yms.?

Vierailija

Odottaisin, että tulee perinnöksi ja laittaisin myyntiin. Tunnearvot ovat tärkeitä, mutta kalliiksihan tuo tulisi - ei kannata laittaa rahaa sellaiseen, mitä ei oikeasti tarvitse. 

Vierailija

Kannattaa muistaa, että asuntoa on lämmitettävä ja korjattava asui siellä joku tai ei. Muuten asunto homehtuu käyttökelvottomaksi. Alueella on paljon piloille homehtuneita vanhoja taloja, koska Pohjois-Karjala on liian pitkällä jotta siellä olisi aikaa käydä ja vuokramarkkinoilla on paljon ylitarjontaa.

Osta pois, mutta älä maksa liikaa. Valitettavasti ikääntyneet paikalliset eivät ymmärrä sitä ettei alueen maalla ole juuri arvoa nykyään kuin viljely- tai metsäkäytössä. Katso huutokaupat.com myyntihintoja ,niin saat hyvän kuvan mitä asunnot siellä nykyään maksaa.

Vierailija

Ottaisin vastaan. Jos en voisi itse käyttää, niin laittaisin talon ja rantasaunan vuokralle, joten se maksaisi näin ollen itsensä takaisin. Jos tilalla on edes jonkin verran metsää (yli 5ha), niin siitä on myös ajan kanssa tuloja. Ja pellosta ja metsästä pääsee aina myymällä eroon ja edes jossain kunnossa oleva talo + se rantasauna vain helpottavat myyntiä jos se tulisi ajankohtaiseksi. Parasta olisi, jos saisit paikalle vakituisen vuokralaisen, niin et tarvitsisi mitään mökkitalkkaria joka viikko katsomaan vaihtuvien vuokralaisten perään. 

Vierailija

En ottaisi, vaikutat aika nihkeältä itsekin asian suhteen, jo se kertoo paljon.

-Etäisyys pitkä, matka-aika 6h/ sivu, kustannukset pelkästä matkasta vähintään 200€/ reissu

-Hoitokustannukset, tilan ylläpito tulee kalliiksi, yhdistettynä pitkään matkaan viikonlopun aikana ei kovinkaan kummosia korjauksia kerkiä tekemään.

-Vuokraaminen, saako sinne edes vuokralaisia ja miten se käytännössä tapahtuisi? Jos joudut matkustamaan vuokraamisen takia (mikä on hyvin oletettavaa) paikan päälle, se on pelkkinä matkakustannuksina 200€, jääkö siitä mitään käteen?

-Tilan arvo tullee laskemaan, epäilen että tilan rakennuksiin uhraamasi rahat ja vaiva valuvat hukkaan, sillä siellä päin väestö ei kasva.

Tässä muutama syy miksi en ottaisi kontolleni, varsinkin kuten itse mainitsit että perusteenasi olisi ainoastaan tunnesyyt. Parempana tila säilyy muistoissasi kun et joudu maksamaan lainaa 15-20 vuotta.

Vierailija

Pyydä niistä metsistä arvio.... jos joku tarjoaa mulle metsää pilkkahintaan, niin ottaisin kyllä pienen maatilan rakennukset kaupan päälle vaivoikseni.

Jos et sitä nyt osta, niin isovanhempasi saattavat myydä sen ennenkuin mitään perintöä tulee kenellekään.

Vierailija

ap tässä.

Joo, itseäkin mietityttää, että:

- rakennusten arvo väkisin laskee. Ylläpitokustannukset hirvittävät. Järkivuokralaisten löytäminen vaikeaa.

- metsätila edullisesti olisi hyvä diili, jos tuntisi asioita kohtaan mielenkiintoa. Minulla sitä ei oikein ole.

- voisin ottaa vastaan, mutta henkisesti en pystyisi myymään kuin ääritilanteessa -> elää kituuttaisin, jotta saisin velkoja maksettua (ja samaan aikaan hankkimani omaisuuden arvo laskisi)

Lisäksi en haluaisi, että sukutilasta muodostuisi ilonaiheen sijaan taakka, jota pitäisi jatkuvasti murehtia.

Vierailija

Meille on jäämässä perinnöksi äidin kotipaikka ja yritetään serkkujen kanssa se jakaa ja pitää kunnossa tasapuolisesti. Serkut antavat rahaa ja me lähempänä asuvat hoidamme sitten kunnossapitoa. Minulle tunnesyyt olivat juurikin ne miksi halusin paikan meillä pitää. Lapsuuden kesät siellä vietetty, rauhallinen rantapaikka, paljon metsää. Toki siellä siis kasvaa sitä rahaa koko ajan kun metsätilaksi on muutettu ja metsää siis on uudistettu ja raivattu jo viimeiset 20v. Kauheasti siinä kuitenkin on työtä. Meillä on sinne vain tunnin matka, käymme muutaman kerran kesässä mökkeilemässä, saunomassa, uimassa, hakemassa halkoja. Serkuillani matkaa paikalle tulee juuri tuo 400km ja he ovat siellä sitten useamman viikon kesäisin. Jospa saisimme sen joskus takaisin siihen kuntoon että siellä voisi olla myös talvella. Haluaisimme käydä moottorikelkkailemassa ja hiihtämässä siellä omilla mailla. On siinä oma hienoutensa kun omistaa palasen suvut tärkeää historiaa, mutta tosiaan, töitä riittää...

Vierailija

Kesänviettopaikan ei pitäisi olla sellainen, että siellä "pitäisi" käydä. Jotta se olisi sitä mitä pitää, sinne pitää olla hinku. Jos se on velvollisuus, kannattaa luopua, vaikka siinä jotain vanhoja tunnearvojakin olisi mukana.

Vierailija

ap tässä.

Aikanaan perintöä ovat kanssani jakamassa melko alkoholisoitunut eno, jonka asioita serkkuni käytännössä hoitaa.

He käsittääkseni haluavat myydä oman osuutensa, jos tila heille on tulossa. Ilmeisesti osan melko välittömästi saadakseen perintöverot maksettua ja loput myöhemmin.

Heiltä en tilan osuutta pysty lunastamaan, eli se osuus menisi jollekin ulkopuoliselle.

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat