Ruotsia osaavat! Onko oikein sanoa:

Omg. En osaa nyt muuta sanoa.

Du må säga vad du vill, men oberoende har du fel. Hur som helst hoppas jag att du mår bra.

Vierailija kirjoitti:

Oikein olisi esim: Hej! Jag mår bra, hoppas du gör det också. Vi ses snart. Käännösohjelmiin ei kannata luotta. Tuo ruotsinkielinen teksi ei tarkoita mitään.

Tuo käännös on ainoa oikea niistä vaihtoehdoista joita tähän mennessä on kirjotettu.. :)

Vierailija kirjoitti:

Nyt on kuulkaa tää natiivi svenskatalande oikeassa, hoppas on APUVERBIN KALTAINEN VERBI, jonka vuoksi pääverbi on PERUSMUODOSSA. Eli hoppas du må bra on kieliopillisesti oikein! Ha!

terkuin, ruotsin opiskelija;)

Ööööh, ei =D Hoppas du får må bra olisi kieliopillisesti oikein. Opiskele vähän lisää =)

Eipäs nyt intouduta!

Virkehän menee täydellisenä näin: Jag hoppas att du mår bra. Jag hoppas on päälause ja att du mår bra sivulause. Hoppas -verbin vaikutus ei ulotu sivulauseeseen.

Men tycker ni inte att detta är ett utmärkt sätt att öva och lära sig lite grammatik på? Speciellt om det verkligen finns blivande svensklärare bland läsarna här. :)

Att du mår bra, det hoppas faktiskt jag.

Det rimmar fint :)

Vierailija kirjoitti:

Men tycker ni inte att detta är ett utmärkt sätt att öva och lära sig lite grammatik på? Speciellt om det verkligen finns blivande svensklärare bland läsarna här. :)

Jag vet inte om det beror på den nu rådande "klick-kulturen" men jag tycker allt som.skrivs på svenska låter platt och dött. Speciellt när man skriver riktigt rätt och inte slang. I mitt huvud läser jag det med IKEA-röst.

Hei ap, kuten huomaat se ei ole niin helppoa näille viisastelijoillekaan :)

Tää oli hauska!! Kivaa leikkiä semantiikalla!

Vierailija kirjoitti:

Friska! Jag kan väl. Hoppas att du kan också. Punkt sett!

Friska mot dig okså! Fem därifrån vad dom säger. Du är rätt och talar svenskan bättre än ettan här. Smör gott!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Friska! Jag kan väl. Hoppas att du kan också. Punkt sett!

Friska mot dig okså! Fem därifrån vad dom säger. Du är rätt och talar svenskan bättre än ettan här. Smör gott!

Du är till höger eikä du är rätt. Rätt on annos. Niinku förrätt, huvudrätt ja efterrätt.

Vadå platt och dött?!

Svordomsvisan av Magnus och Brasse

Mel.: Zuckerman's famous pig

Din satan ...
satan ...
du din satans helvetes jävla skit!
Din jävla skit;
Bondlurk, läbbiga skurk,
ynkliga parasit!
Pottsork, snuskiga stork,
din ruttna rot, din fulla kork!
Avskum, spattig och krum, 
du är så jävla dum!
Din usla gam,
din slemmige torsk,
förnicklade pappskalle,
skunk, förbanne mig,
lägg ägg, slibbiga drägg
skitstövel och bandit!
Slashas, ditt vidriga as,
piss och pest och senapsgas!!
Sopprot, helidiot, fan vad du bär dig åt!
Din sabla bock, ditt feta arsel,
våga dig aldrig mer hit!
Attans skitstropp, hörru din
saaaa, saaaatan,
helvete,helvete, helvete, helvete,
helvete,
helvetes jävla skit!

Vierailija kirjoitti:

Hej! Jag mår bra, hoppas du må också. Vi ses snart! Ei voi olla noin vaikeaa!! Perusruotsia ala-asteelta.

se on kyllä MÅR

Opiskelkaa nyt se pakkoruotsinne kunnolla.

Tähän oma kommentti. Itse olen töissä äidinkieleltään ruotsinkielisen pomon alaisuudessa ja teen jonkin verran töitä myös ruotsiksi, mm. kirjoitan joskus tarjouksia tai oikoluen pomon tekemiä tarjouksia. Monta kertaa tullut vastaan tilanteita, joissa lauserakenne tuntuu oudolta. Vastaus on joka kerta, ei suomenruotsissa noin sanota. Mm. futuurin ska-muotoa ei kuulemma lainkaan käydetä ainakaan Pohjanmaalla. Puhekielessä on hyvin yleistä jättää verbit kokonaan pois tai lausua ne niin, ettei ärrä kuulu. Esimieheni on syntyperäinen vaasalainen. 

Kaikkien aikojen onnistunein provo, hyvä sellainen! Ja mammat vaahtoaa tajuamatta... Pitäiskö juoni kuitenkin paljastaa jossain vaiheessa...?

Vierailija kirjoitti:

Kaikkien aikojen onnistunein provo, hyvä sellainen! Ja mammat vaahtoaa tajuamatta... Pitäiskö juoni kuitenkin paljastaa jossain vaiheessa...?

Melkeinpä jo tiedän juonen. Ap on poiminut nuo lauseet äidinkieleltään ruotsinkielisten puheista. Voisin itsekin tänne kirjoitella niitä täsmälleen niin kuin sanovat, jonka jälkeen saisin hirveät kommentit siitä kuinka väärin on. Ruotsinkielisilläkin on slanginsa ja murteensa. 

Vierailija kirjoitti:

Friska! Jag kan väl. Hoppas att du kan också. Punkt sett!

Siis mitä kaikki kiukkuaa, on tämä oikein! Suomeksi:

Terveet! Osaan kai. Toivottavasti sinäkin osaat. Piste nähty!

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

 

Hej! Jag mår bra, hoppas du må också. Vi ses snart! Ei voi olla noin vaikeaa!! Perusruotsia ala-asteelta.

 

 

Sulla on ainakin tuo må-verbi taivutettu väärin (du mår). Yleisesti lauserakenne on myös aika tönkkö, "hoppas du också mår bra" tai vastaava olisi parempi. 

Ap, hauska aloitus, translatellako käänsit vai keksitkö itse?

Tuosta sentään pääsee heti jyvälle, että mitä siinä halutaan sanoa. Ap:n tekstiä luin yhä uudelleen ja uudelleen, muttei tosiaan selvinnyt mitä siinä sanotaan.

Tosiaan kun puhutaan "voida" -verbistä, niin on iso ero puhutko fyysisestä hyvin- pahoinvoinnista, vaiko esim. "voin mennä kauppaan"...

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

 

Friska! Jag kan väl. Hoppas att du kan också. Punkt sett!

 

Siis mitä kaikki kiukkuaa, on tämä oikein! Suomeksi:

 

Terveet! Osaan kai. Toivottavasti sinäkin osaat. Piste nähty!

Ei helvetti että hajosin :'D

Mutta nyt ap kertaamaan, ei se ruotsi niin vaikeaa ole etteikö sitä oppisi. Hommaa hyvä kertauskurssin kirja, ja jätä google translatet kokonaan käyttämättä.

Vierailija kirjoitti:

Tähän oma kommentti. Itse olen töissä äidinkieleltään ruotsinkielisen pomon alaisuudessa ja teen jonkin verran töitä myös ruotsiksi, mm. kirjoitan joskus tarjouksia tai oikoluen pomon tekemiä tarjouksia. Monta kertaa tullut vastaan tilanteita, joissa lauserakenne tuntuu oudolta. Vastaus on joka kerta, ei suomenruotsissa noin sanota. Mm. futuurin ska-muotoa ei kuulemma lainkaan käydetä ainakaan Pohjanmaalla. Puhekielessä on hyvin yleistä jättää verbit kokonaan pois tai lausua ne niin, ettei ärrä kuulu. Esimieheni on syntyperäinen vaasalainen. 

Suomen ja Ruotsin välillä on kyllä eroja, mutta ne liittyvät lähinnä yksittäisiin sanoihin. Kirjakielen kieliopissa eroja ei ole niin paljoa. Murteissa on toki valtavia eroja. Miten pomosi sanoisi "Vi ska åka imorgon" jos ei futuurissa?