Tiedättekö, mikä mua ärsyttää aivan jumalattomasti omassa miehessäni?

Vierailija

Tämä: pyydän häntä tekemään jonkun nikkar-nakkarointiin liittyvän jutun. Hän tekee. Sitten kun ko. juttu on valmis, hän valittaa, miten ei ole saanut tehtyä töitä koko päivänä ja hirvee kiire. On siis mahdotonta sanoa, että en nyt ehdi tehdä sitä juttua, jota pyysit tekemään, koska mulla on sen verran töitä. Tai vaikka tehdä se juttu ja pyytää mua siivoamaan jäljet. Nyt mies teki oikein pitkän kautta, imuroikin makkarin ennen nikkaroimista (missä sinällään ei ole tietenkään mitän vikaa).

Sivut

Kommentit (22)

Vierailija

Ehkä se tietää, että olisit kuitenkin jatkanut nalkuttamista, jos ei olisi heti suostunut, jolloin siitä töiden teosta ei olisi kuitenkaan tullut mitään, joten helpointa oli vain suostua.

Tämä oli vain villi veikkaus.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:

Ehkä se tietää, että olisit kuitenkin jatkanut nalkuttamista, jos ei olisi heti suostunut, jolloin siitä töiden teosta ei olisi kuitenkaan tullut mitään, joten helpointa oli vain suostua.

Tämä oli vain villi veikkaus.

Niin oli, veikkaus nimenomaan. Veikkaanko mäkin? Olet itse nalkuttaja ja siksi kuvittelet kaikkien muidenkin toimivan samalla tavalla. Haluatko vielä villimpiä veikkauksia? Sana vain, niin jatkan.

Ap

Vierailija

Ai.

Mua ärsyttää jatkuva epäily, kaikkia ihmisiä ja paikkoja epäillään salaa kuvaamisesta, oikeista tarkoitusperistä, hänelle nauramisesta, että ravintolassa ruokaan on syljetty ja viini lantrattu.

Kaiken aikaa hän miettii miten muut käyttäytyy ja on ja pyrkii samaan, jos joku nauraa jossain olettaa tietysti liittyvän tähän. Sukii itseään tuntikaupalla peilin ääressä, murehtii vaatteitaan, kenkiään, silmälasejaan, piirteitään..

Elämässä mikään ei ole koskaan hyvin, jos minusta on, hän heti sanoo olisi kyllä jos ne, nämä, nuo ja tämä asia olisi toisin. Kun kysyn eikö hän ole onnellinen, sanoo aina olevansa.

Hermoheikko. Räyhää lapsille ja minulle ihan mistä tahansa. Seurassa käyttäytyy normaalisti, mulkoilee kyllä minua vihaisesti aina loukkaantuessaan jostain mutta sanoo että kaikki on hyvin. Kun seura poistuu paikalta alkaa tolkuton tenttaaminen jossa vaikka mitä vakuuttelisin, vastaan väärin ja hän sättii minut alimpaan helvettiin. Useimmiten hän on huomannut kuinka olen kääntänyt lapset/sukulaiset/kenet tahansa häntä vastaan ja olemme nyt yhtä rintamaa siis jotka ovat kaikki häntä vastaan. Ei kuule järkipuhetta, se on valehtelua.

Toisinaan ei kykene pitämään kulissia yllä seurassakaan, saattaa juhlissa/kaupassa/muuten julkisesti huutaa minulle ja lähteä vihaisena pois. Ihmiset ympärillä tietysti katsovat kiinnostuneena ja seuraavat reaktioitani. Vihaan itse huomion keskipisteenä olemista ja suurin toiveeni onkin, että joskus mieheni saisi olla se, jota ihmiset tuijottaa, kun hän keräilee lapset ja tavarat kasaan ja lähtee juoksemaan perään "odota, voitko odottaa, anna avaimet"...

Lapset pelkää hänen raivoamista, mutta hän ei ymmärrä sitä. 3v lapsi kysyi "Isi, oletko sä hirviö". Se oli miehestä hauskaa. Itse itken usein sitä, kuinka vihan täyttämässä ilmapiirissä lapseni kasvavat. Mitä jälkiä se heihin jättää.

Olen vaatinut miestä terapiaan, mutta hän ei koe tarvitsevansa sitä. Pikemminkin hänestä minä tarvitsen, jos kerran pelkään häntä vaikkei ole koskaan ollut väkivaltainen. Olen varma että kun joskus saan voimaa erota hänestä todella, on suuri riski perhesurmaan. Olen sanonut hänelle jo kahden vuoden ajan pelkääväni sitä. Mies kävi terapiassa silloin ja kertoi terapeutille tämän. Terapeutin mielestä tarvitsen hoitoa..

Kyllä, mieheni kärsii persoonallisuushäiriöstä. Hänen sairaudenkuvaan kuuluu ettei hän näe ja koe käytöstään poikkeavaksi. Iän myötä äkkinäiset ailahtelut ovat väistyneet. Nyt hän on vain enää harvoin hyvällä tuulella ja nauraa, joten voidaan sanoa ailahtelun vähentyneen ja mielialan tasaantuneen.

Vihaan sitä, kuinka olen niin heikko etten tee asialle mitään. Näen kuinka lapset miellyttää miestä kuten minä, pistämällä itsensä syrjään ja tekemällä mitä toinen odottaa. Ja minä katson vierestä ja itken salaa.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä se tietää, että olisit kuitenkin jatkanut nalkuttamista, jos ei olisi heti suostunut, jolloin siitä töiden teosta ei olisi kuitenkaan tullut mitään, joten helpointa oli vain suostua.

Tämä oli vain villi veikkaus.

Niin oli, veikkaus nimenomaan. Veikkaanko mäkin? Olet itse nalkuttaja ja siksi kuvittelet kaikkien muidenkin toimivan samalla tavalla. Haluatko vielä villimpiä veikkauksia? Sana vain, niin jatkan.

Ap

Veikkaile vain, en siitä suutu. Sinä sen sijaan kummasti suutuit, joten ehkä veikkauksessani oli kuitenkin hieman perää, mene ja tiedä. Vaikutat ainakin melko kiivasluonteiselta ja riidanhaluiselta naiselta jopa ihan näin netissä.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:

Etkö voi kysyä, ehtisikö hän tehdä?

Eikö hän voi vastata, ettei ehdi? En mä muista tarkkaan, millä sanamuodolla mä oon pyytänyt, todennäköisesti olen kysynyt, että pystyisitkö.

Ap

Vierailija

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä se tietää, että olisit kuitenkin jatkanut nalkuttamista, jos ei olisi heti suostunut, jolloin siitä töiden teosta ei olisi kuitenkaan tullut mitään, joten helpointa oli vain suostua.

Tämä oli vain villi veikkaus.

Niin oli, veikkaus nimenomaan. Veikkaanko mäkin? Olet itse nalkuttaja ja siksi kuvittelet kaikkien muidenkin toimivan samalla tavalla. Haluatko vielä villimpiä veikkauksia? Sana vain, niin jatkan.

Ap

Veikkaile vain, en siitä suutu. Sinä sen sijaan kummasti suutuit, joten ehkä veikkauksessani oli kuitenkin hieman perää, mene ja tiedä. Vaikutat ainakin melko kiivasluonteiselta ja riidanhaluiselta naiselta jopa ihan näin netissä.

Mäkin sitten tulkitsen, että sä olet nalkuttaja ja lisäksi taipuvainen ajattelemaan myös netin ulkopuolella ihmisistä pahaa, kun ensimmäinen reaktiosi oli tuomita mut nalkuttajaksi.

-

Ap

Vierailija

Vierailija kirjoitti:

Ai.

Mua ärsyttää jatkuva epäily, kaikkia ihmisiä ja paikkoja epäillään salaa kuvaamisesta, oikeista tarkoitusperistä, hänelle nauramisesta, että ravintolassa ruokaan on syljetty ja viini lantrattu.

Kaiken aikaa hän miettii miten muut käyttäytyy ja on ja pyrkii samaan, jos joku nauraa jossain olettaa tietysti liittyvän tähän. Sukii itseään tuntikaupalla peilin ääressä, murehtii vaatteitaan, kenkiään, silmälasejaan, piirteitään..

Elämässä mikään ei ole koskaan hyvin, jos minusta on, hän heti sanoo olisi kyllä jos ne, nämä, nuo ja tämä asia olisi toisin. Kun kysyn eikö hän ole onnellinen, sanoo aina olevansa.

Hermoheikko. Räyhää lapsille ja minulle ihan mistä tahansa. Seurassa käyttäytyy normaalisti, mulkoilee kyllä minua vihaisesti aina loukkaantuessaan jostain mutta sanoo että kaikki on hyvin. Kun seura poistuu paikalta alkaa tolkuton tenttaaminen jossa vaikka mitä vakuuttelisin, vastaan väärin ja hän sättii minut alimpaan helvettiin. Useimmiten hän on huomannut kuinka olen kääntänyt lapset/sukulaiset/kenet tahansa häntä vastaan ja olemme nyt yhtä rintamaa siis jotka ovat kaikki häntä vastaan. Ei kuule järkipuhetta, se on valehtelua.

Toisinaan ei kykene pitämään kulissia yllä seurassakaan, saattaa juhlissa/kaupassa/muuten julkisesti huutaa minulle ja lähteä vihaisena pois. Ihmiset ympärillä tietysti katsovat kiinnostuneena ja seuraavat reaktioitani. Vihaan itse huomion keskipisteenä olemista ja suurin toiveeni onkin, että joskus mieheni saisi olla se, jota ihmiset tuijottaa, kun hän keräilee lapset ja tavarat kasaan ja lähtee juoksemaan perään "odota, voitko odottaa, anna avaimet"...

Lapset pelkää hänen raivoamista, mutta hän ei ymmärrä sitä. 3v lapsi kysyi "Isi, oletko sä hirviö". Se oli miehestä hauskaa. Itse itken usein sitä, kuinka vihan täyttämässä ilmapiirissä lapseni kasvavat. Mitä jälkiä se heihin jättää.

Olen vaatinut miestä terapiaan, mutta hän ei koe tarvitsevansa sitä. Pikemminkin hänestä minä tarvitsen, jos kerran pelkään häntä vaikkei ole koskaan ollut väkivaltainen. Olen varma että kun joskus saan voimaa erota hänestä todella, on suuri riski perhesurmaan. Olen sanonut hänelle jo kahden vuoden ajan pelkääväni sitä. Mies kävi terapiassa silloin ja kertoi terapeutille tämän. Terapeutin mielestä tarvitsen hoitoa..

Kyllä, mieheni kärsii persoonallisuushäiriöstä. Hänen sairaudenkuvaan kuuluu ettei hän näe ja koe käytöstään poikkeavaksi. Iän myötä äkkinäiset ailahtelut ovat väistyneet. Nyt hän on vain enää harvoin hyvällä tuulella ja nauraa, joten voidaan sanoa ailahtelun vähentyneen ja mielialan tasaantuneen.

Vihaan sitä, kuinka olen niin heikko etten tee asialle mitään. Näen kuinka lapset miellyttää miestä kuten minä, pistämällä itsensä syrjään ja tekemällä mitä toinen odottaa. Ja minä katson vierestä ja itken salaa.

En osaa auttaa, mutta varmasti itsekin tiedät, että ero olisi sulle ja lapsillesi paras ratkaisu.

Ap

Vierailija

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä se tietää, että olisit kuitenkin jatkanut nalkuttamista, jos ei olisi heti suostunut, jolloin siitä töiden teosta ei olisi kuitenkaan tullut mitään, joten helpointa oli vain suostua.

Tämä oli vain villi veikkaus.

Niin oli, veikkaus nimenomaan. Veikkaanko mäkin? Olet itse nalkuttaja ja siksi kuvittelet kaikkien muidenkin toimivan samalla tavalla. Haluatko vielä villimpiä veikkauksia? Sana vain, niin jatkan.

Ap

Veikkaile vain, en siitä suutu. Sinä sen sijaan kummasti suutuit, joten ehkä veikkauksessani oli kuitenkin hieman perää, mene ja tiedä. Vaikutat ainakin melko kiivasluonteiselta ja riidanhaluiselta naiselta jopa ihan näin netissä.

Mäkin sitten tulkitsen, että sä olet nalkuttaja ja lisäksi taipuvainen ajattelemaan myös netin ulkopuolella ihmisistä pahaa, kun ensimmäinen reaktiosi oli tuomita mut nalkuttajaksi.

-

Ap

No väärin meni, olen sinkkumies, eikä minulla ole ketään kenelle nalkuttaa. En myöskään ole taipuvainen ajattelemaan ihmisistä pahaa netin ulkopuolella, mutta täytyy myöntää ettei tuo villi veikkaukseni ollut kovin positiivisessa hengessä kirjoitettu, pahoittelut siitä. Se ei tosin ollut tuomio, vaan pelkkä arvaus. Taidankin pistää nyt koneen kiinni ja mennä ulos nattimaan hienosta syyspäivästä.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä se tietää, että olisit kuitenkin jatkanut nalkuttamista, jos ei olisi heti suostunut, jolloin siitä töiden teosta ei olisi kuitenkaan tullut mitään, joten helpointa oli vain suostua.

Tämä oli vain villi veikkaus.

Niin oli, veikkaus nimenomaan. Veikkaanko mäkin? Olet itse nalkuttaja ja siksi kuvittelet kaikkien muidenkin toimivan samalla tavalla. Haluatko vielä villimpiä veikkauksia? Sana vain, niin jatkan.

Ap

Veikkaile vain, en siitä suutu. Sinä sen sijaan kummasti suutuit, joten ehkä veikkauksessani oli kuitenkin hieman perää, mene ja tiedä. Vaikutat ainakin melko kiivasluonteiselta ja riidanhaluiselta naiselta jopa ihan näin netissä.

Mäkin sitten tulkitsen, että sä olet nalkuttaja ja lisäksi taipuvainen ajattelemaan myös netin ulkopuolella ihmisistä pahaa, kun ensimmäinen reaktiosi oli tuomita mut nalkuttajaksi.

-

Ap

No väärin meni, olen sinkkumies, eikä minulla ole ketään kenelle nalkuttaa. En myöskään ole taipuvainen ajattelemaan ihmisistä pahaa netin ulkopuolella, mutta täytyy myöntää ettei tuo villi veikkaukseni ollut kovin positiivisessa hengessä kirjoitettu, pahoittelut siitä. Se ei tosin ollut tuomio, vaan pelkkä arvaus. Taidankin pistää nyt koneen kiinni ja mennä ulos nattimaan hienosta syyspäivästä.

Niin, arvaus, mutta se oli arvaus minusta negatiivisessa mielessä. Jos olisit kirjoittanut kommenttisi rakentavassa mielessä, olisit saanut minulta rakentavan kommentin. Arvostan kuitenkin pahoitteluasi ja pyydän itsekin anteeksi epämiellyttävää viestintääni. Hauskaa ulkoilua, mäkin pääsen ulos sitten, kun vanhempi lapsi herää unilta.

-

Ap

Vierailija

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä se tietää, että olisit kuitenkin jatkanut nalkuttamista, jos ei olisi heti suostunut, jolloin siitä töiden teosta ei olisi kuitenkaan tullut mitään, joten helpointa oli vain suostua.

Tämä oli vain villi veikkaus.

Niin oli, veikkaus nimenomaan. Veikkaanko mäkin? Olet itse nalkuttaja ja siksi kuvittelet kaikkien muidenkin toimivan samalla tavalla. Haluatko vielä villimpiä veikkauksia? Sana vain, niin jatkan.

Ap

Saanko minä veikata. Olet se mamma, joka ei pysty tekemään edes ruokaa ilman miehen apua. Kaalikääryle äiti. Yhtä ärsytysherkkä

Vierailija

Minkä mies sitten antaa selitykseksi, kun kysyt että miksi hän sitten ryhtyi edes tekemään, kun kerran on niin kiire?

Onko hänellä yleensäkin vaikeaa kieltäytyä mistään, esim. äitinsä tai työnantajansa pyynnöistä?

Vierailija

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä se tietää, että olisit kuitenkin jatkanut nalkuttamista, jos ei olisi heti suostunut, jolloin siitä töiden teosta ei olisi kuitenkaan tullut mitään, joten helpointa oli vain suostua.

Tämä oli vain villi veikkaus.

Niin oli, veikkaus nimenomaan. Veikkaanko mäkin? Olet itse nalkuttaja ja siksi kuvittelet kaikkien muidenkin toimivan samalla tavalla. Haluatko vielä villimpiä veikkauksia? Sana vain, niin jatkan.

Ap

Oho, tulipa kipakka vastaus. Ymmärrän miestäsi entistä paremmin.

Vierailija

Käytät hyväksesi miehesi kilttiä luonnetta. Mies jotenkin osaa tuoda julki tuon asia, kun kerran huomaat hänen ärtymyksensä.

Nyt sitten olet heittänyt pallon kiltille luonteelle että "miksi sitten teit kuten pyysin".

Voidaan päätellä että sinun pitäisi itse kyetä päättelemään että mitä sinun on sopivaa pyytää, koska miehesi ei osaa kieltäytyä.

Sivut

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat