Tiedättekö, mikä mua ärsyttää aivan jumalattomasti omassa miehessäni?
Tämä: pyydän häntä tekemään jonkun nikkar-nakkarointiin liittyvän jutun. Hän tekee. Sitten kun ko. juttu on valmis, hän valittaa, miten ei ole saanut tehtyä töitä koko päivänä ja hirvee kiire. On siis mahdotonta sanoa, että en nyt ehdi tehdä sitä juttua, jota pyysit tekemään, koska mulla on sen verran töitä. Tai vaikka tehdä se juttu ja pyytää mua siivoamaan jäljet. Nyt mies teki oikein pitkän kautta, imuroikin makkarin ennen nikkaroimista (missä sinällään ei ole tietenkään mitän vikaa).
Kommentit (22)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AV-palstalla on se sääntö, että ketjun aloittajalle saa vittuilla kuinka paljon haluaa, mutta jos aloittaja erehtyy vittuilemaan takaisin, hän on hankala ja aggressiivinen ihminen.
-
Jos siis aloitat ketjun, muista, että ystävällinen pitää olla kaikille, niillekin, jotka haistattavat heti alkajaisiksi paskan ;)
Pitää muistaa että kukaan ei tunne todellista tilannetta ja aina kulloinenkin ap. esittää asiasta oman kantansa.
Minä en ainakaan lähtisi myötäkarvaan silittelemällä rohkaisemaan kenties jotain luonnehäiriöistä kulloistakin ap:tä joka kenties hakee palastalta rohkaisua neuroottisen ja pahantahtoisen luonteensa kehitelmille, josta sitten kärsii oma aviopuoliso ja lapset jne.
On ihan 100% varmaa etten lähde kuorossa kiittelemään ketään joukon jatkeeksi, joka tänne avautuu elämästään, vaan kyllä pitää ketjussa näkyä sekin kanta että josko se syyllinen löytyykin sinne peiliin kurkkamalla. Se että tuoko tämän toisen katsantokannan mutkattomasti esiin vai sitten kukkapuskan kanssa on ihan sivuseikka, kun ei meitä ketään pitäisi kenenkään anonyyymin mielipiteet satuttaa loukkantumiseen asti.
Ja ainoa tapa esittää se kanta on se, että esitetään asia syyttäen? Miten olisi vaikka kysyminen? Jos lähtee sille linjalle, että esittää toisesta oletuksia, pitää kestää myös se, että siihen vastataan samalla tavalla. Tuo ketjuun aiemmin vastannut mies kesti: hän huomasi, että olettaminen on epäkohteliasta ja saa toisen ihmisen ainoastaan puolustuskannalle.
Pitää muistaa että kukaan ei tunne todellista tilannetta ja aina kulloinenkin ap. esittää asiasta oman kantansa.
Minä en ainakaan lähtisi myötäkarvaan silittelemällä rohkaisemaan kenties jotain luonnehäiriöistä kulloistakin ap:tä joka kenties hakee palastalta rohkaisua neuroottisen ja pahantahtoisen luonteensa kehitelmille, josta sitten kärsii oma aviopuoliso ja lapset jne.
On ihan 100% varmaa etten lähde kuorossa kiittelemään ketään joukon jatkeeksi, joka tänne avautuu elämästään, vaan kyllä pitää ketjussa näkyä sekin kanta että josko se syyllinen löytyykin sinne peiliin kurkkamalla. Se että tuoko tämän toisen katsantokannan mutkattomasti esiin vai sitten kukkapuskan kanssa on ihan sivuseikka, kun ei meitä ketään pitäisi kenenkään anonyyymin mielipiteet satuttaa loukkantumiseen asti.