Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Mies ja vauva

Kepnekaiselainen

Mies ei tunnu kestävän enää vauvan itkua yhtään. Hyvin kesti mm. koliikin, mutta nyt kun se on ohi, niin kiukkuaa jos vauva itkee. Iltaisin vauva on kärttyinen ja taistelee unta vastaan ja minä hoidan vauvaa ,niin silti tuo kiukkuaa itkusta. Vauvahan ei kovin paikoillaan viihdy, varsinkaan ilman virikkeitä, kuten normaalia onkin. Ja mies ottaa vauvan kyllä hyvin vastaan, mutta istahtaa usein sohvalle ja päivittelee sitä, että miksi tämä vauva ei voisi viihtyä tässä... mulle tuo vauvan itku on ok, vauvat itkee ja niiden kanssa täytyy touhuta!
Mites muilla, onko ukot tämmöisiä ja menikö ohi kun pystyy vauvan kanssa enemmän leikkimään yms?
Ps. Mies ei ole mikään eilisen teeren poika, että ei ole mitään iästä johtuvaa kypsymättömyyttä:)

Kommentit (6)

Vierailija

En ihmettele yhtään. Olen mies, enkä minäkään kestä ollenkaan lapsen itkua. Se on ahdistavaa ja stressaavaa.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:

En ihmettele yhtään. Olen mies, enkä minäkään kestä ollenkaan lapsen itkua. Se on ahdistavaa ja stressaavaa.

Luuletko että naiset kestävät lasten itkua paremmin, eivät ahdistu eivätkä stressaannu? Kyllä naisilla on ihan saman tunteet, mutta vauvan tullessa molempien vanhempien on opeteltava laittamaan omat tunteet taustalle ja keskityttävä vauvaan. Sitten kun vauva on kunnialla hoidettu rauhalliseksi, niin voi mennä vaikka juoksulenkille tai vessaan kiroilemaan, jos verenpaine on katossa. Vauvan kanssa ollessa ei vain saa ärtyä kuin satunnaisesti, eli vauvan ei pidä aina itkuisena joutua kokemaan vanhemman ärtymystä. Jos ei ole aiemmin joutunut käsittelemään omia tunteitaan, niin vauva kyllä laittaa vanhemman koville ja pakottaa oppimaan. Oli sitten kyseessä mies tai nainen tai mummi tai ukki tai sijaishuoltaja. Ei se ole vauvan vika, jos vanhempi ei vielä osaa. Mutta se on kyllä ihan vain vanhemman oma vika, jos ei edes pysähdy miettimään että mitä tilanteessa oikeasti kannattaisi tehdä ja millainen vanhempi minä olen lapselleni.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:

Luuletko että naiset kestävät lasten itkua paremmin, eivät ahdistu eivätkä stressaannu?

Todennäköisesti asia on juuri näin ihan biologisista syistä. Jos nainen kykenee laittamaan ahdistuksen syrjään mutta mies ei, tämä tarkoittaa, ettei miehen ahdistus on voimakkaampaa.

Tämä ei tarkoita, etteikö naisiakin stressaisi. Ihan varmasti stressaa.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:

Tämä ei tarkoita, etteikö naisiakin stressaisi. Ihan varmasti stressaa.

Äitejä, ei naisia. Tärkeä ero.

Vierailija

Ymmärrän täysin miestäsi, meillä vauva itki ensimmäiset 6 kk suoraa huutoa, naama punaisena, selkä kaarella, useita tunteja putkeen, emme saaneet apua neuvolasta koska kuulemma vauvat "vain itkevät." Nyt lapsi on puolitoistavuotias ja kyllä minä ahdistun kovasti edelleen, kun huuto alkaa. Se että on vetänyt itsensä piippuun sitä huutoa kuuntelemalla ja ei ole saanut apua sitä pyytäessä, jättää jälkensä. Kivittäkää vaan, mutta kyllä minä menen joskus toiseen huoneeseen keräämään itseni kun lapsi alkaa huutamaan, ja kun lapsen lohduttaminen ei auta, eikä syli kelpaa, ja mitään selkeää syytä kiukulle/huudolle ei ole.

Vierailija

Ei meidän vauva enää itke kuin koliikkiaikoina. Tympääntyy helposti ja itkun saa kyllä loppumaan kun tehdään taas jotain muuta. No, olemme näköjään tempperamentiltamme sen verran erilaisia, että minulle vauvan itku ei aiheuta stressiä, miehelle taas aiheuttaa. Olen itse aika tempperamenttinen muuten, mutta olen ihmetellyt miten vauvan kanssa pinna on niin pitkä. Hyvä että onkin. No, jospa tämä tästä.
-ap

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat