Lue keskustelun säännöt.
Kummallinen olo. Jokohan lopullisesti hajoan päästä.
08.10.2015 |
Porskutan vain eteenpäin. Samalla olen kuitenkin kuin jossai toisaalla, en muista mitä päivän aikana tapahtui tai mitä minun piti tehdä. Iltaisin sydän hakkaa kuin viimeistä päivää, ajattelen kuolevani minä hetkenä hyvänsä. En oikein ymmärrä mitä minulle puhutaan, kotona en saa mitään loppuun. Meillä ei ole siivottu kahteen kuukauteen. Puhun ehkä järkevästi, itsestä tuntuu etten tiedä mitä puhun, ehkä jotain typerää, ehkä jotain sekavaa, mutta kukaan ei vaan kehtaa sanoa.
Kommentit (8)
Ihmetyttää, kuinka pitkälle näin voi jatkua, että kuori vain toimii ja toimii, vaikka sisältö on täysin hapertunut. Ehkä minulle käy kuin Voldemortille elokuvan lopuksi ja kuori hajoaa lopulta tomuksi. ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minullakaan ei muisti enää oikein pelaa, ja päivästä toiseen kelaan samoja juttuja, jotka syö mun elämäniloa.
Vierailija kirjoitti:
Minullakaan ei muisti enää oikein pelaa, ja päivästä toiseen kelaan samoja juttuja, jotka syö mun elämäniloa.
Lisään vielä etten saa mitään kunnollista aikaseksi.
Ota yhteyttä lääkäriin. Tarvitset apua ennen kuin käy jotain. Kuullostaa aika pahalta dissosiaatiolta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen minä lääkärillä käynyt ja psykologillakin. Jotenkin vaan siellä kai toimin normaalisti, kaikki vain jatkui. Aikani jotenkin yritin käsitellä tätä asiaa, mutta kun se ei johtanut mihinkään niin luovutin. Olen vaan, jotenkin itseni ja kaiken ulkopuolella, en oikein tiedä missä. ap
Jonkinlainen ruumiista irtoamisen kokemus tämä. Keho liikkuu, puhuu, tekee. Ajatukset ovat kuitenkin jossain kehon ulkopuolella, menevät omia latujaan. Minä itse olen kolmantena, noiden molempien ulkopuolella, enkä saa otetta kummastakaan. ap