¤¤¤Maalismussukat ke-to¤¤¤

[color=Mediumslateblue]Täällä jälleen neidin kanssa arkisissa askareissa. Kyllä mä otinkin rennosti sen ajan, kun neiti oli mummolla ja papalla kyläilemässä. Jospa sitten huomenna yrittäisi saada jotain hommia tehdyksi. Mä oon oikeesti ihan älyttömän saamaton kaiken etukäteen suunnittelemani tekemisessä. Kaikki hommat edelleen oottaa tekijäänsä... *nolottaa*



Omaan oloon ei ihmeempiä kuulu. Väsymys ollut tänään kova, mutta varmaan vaan johtuu siitä etten oo tehny mitään ja siksi nuutunut olo hieman. Nukuin kuitenkin yön ihan normaaliin katkonaiseen tyyliini =).



-Monkey ja mosse rv. 34+1-

Ajatellimpa käydä pikapikaa kertomassa neuvolakuulumisia, sitten alan vääntämään perheelle ruokaa. Tänään on lasagnea ruokalistalla, niin pitää alottaa ajoissa värkkääminen että saa joskus syödäkkin. =)



Painoa oli tullut viikossa 1kg!!! järkkyä, en tiiä mistä sitä kertyy, kun en kuitenkaan mielestäni syö enempää kuin ennenkään, enkä popsi herkkuja. Turvotusta on jonkin verran ja th suosittelikin tukisukkien hankkimista.

Verenpaineet oli hyvät 112/64 ja sf-mittaki oli kasvanu 33cm =)

Mie aattelin kyllä pyytää päästä johonki kokoarviointiin, esikoinen ku oli vähän reilu nelikilonen ja mie en halua, että tämä pääsee kauhianpaljon isommaksi. Edellisen synnytyksen jättämät synnytyspelot+ iso vaava ei tunnu hyvältä yhdistelmältä.. :(

Noh, lääkäri mulla onki jo ens viikolla, ku vko 8 hän ja met olemma reissussa. Niin mielummin sitten tsekataan alakerran tilanne hieman etuajassa (rv 34+6). Tosin itte oisin mielummin halunnu käyä vasta reissun jälkeen.

Ei kait tuolla muuta ihmeellistä ollu, vaavi edelleen rt ja sykkeet 130.



Unista on jottain puhetta ollu. Viime aikoina en oo enää vaavasta unia nähny, mutta joskus raskaudenpuolivälissä näin unia tytöstä ja synnytyksestä. Liekkö sitten alitajuisesti tuota tytsyä vailla, vaikka ite kyllä enempi poikaa veikkaan. Raskaudet on kyllä erillaiset kuin yö ja päivä, vaan eipä tuo välttämäti mittään tarkota. Äiti jollain vanhankansan menetelmällä mulle tyttöä povas, mutta kyllä mie poikaa kuiten kannan ;)

Mutta kohtapa tuo nähdään =D



Nytten keittiö kutsuu, kauhia nälkäki ois jo, ku ei aamupalan jälkeen oo tullu mittään syötyä.



-meikkis ja toukka rv34 tasan

syystä kone pelittäny vai oliko vika näissä nettisivuissa kun tilttas koko ajan jos jotain yritin kirjottaa. Ny paremmalla onnella.

Ihanaa kun ulkona ei ihan niin kylmä enään. Mekin ulkoiltiin aamupäivästä lasten kans noin 2 tuntia. Nyt katsovat filmiä kun alkoi meneen riitelyksi. Ihana hiljaisuus ja mulla " nettirauha" hetken.

Omaan ( . ) sen verran että tosi alhaalla tuntuu kaveri juu olevan vaikka toissapäivänä kohdunkanavaa vielä 2,5 cm jäljellä. Pyllyn liikkeet ei masun yläpuolella juuri tunnu. Kaveri ilmeisesti ihan kaksinkerroin kun jalkojenkin tömpsytys tuntuu alas missä päänkin pitäisi olla..Niin ainakin ultran mukaan. Ilmankos en tiennykkään kuinka päin pikkuinen oli kun ei jalat enään ylöspäin potki. Viimeksi taisin kehaista kuinka näin on paljon parempi kun vauva alempana mutta nyt perun puheeni!

Hän tosiaan painaa niin alas että viimepäivät on ollu tosi tuskallisia liikkumisen kannalta. melkein itkua väännän välillä kun kävely sattuu ja juuri tuota sukkapuikkopistelyä ja puukon viiltelyä alapäässä. Yölläkin joka paikkaa kolottaa ja sattuu kääntyessäni. Pissalla olen taas juossu hirveesti yöllä. Alan muistuttaa pandakarhun ja zombien yhdistelmää kun peilistä katsoo. Valkonen kuin lakana ja silmän ympärillä mustat renkaat. Mutta parempi tottua tähän pandamaiseen ulkonäköön taas. Tuskin ihan heti kunnolla öisin nukutaankaan ; )

Jos uskallan sanoa niin ei voi tuntemuksista päätellen mennä 2 viikkoa kauempaa vauvan syntymään mutta näinkun sanon niin menee tietty yliaikaseks. Onneks käyn viikottain siellä seurannassa tayssissa niin saa väliaikatiedotteita kohdunsuulta jos nyt edes joka kerta sitä tutkivat enään.

UNET ovat vaihtuneet seksiunista synnytykseen ja ihan sekopäisiin uniin. Ja kyllä on viimepäivinä ollu aistittavissa jännitys synnytystä kohtaan kun tietää mitä se on. Mun jännitystä lisää se että kuopus syntyi 3,5 tunnissa joten voi olla nopeeta toimintaa ja hirvittää jos lähtö on yöllä kun meillä ei ole ketään 100% varmaa lastenhoitajaa yö aikaan! Yks on mutta sinne pitää viedä lapset..ja jos tosiaan kiire niin huh huh. Sitten kai täytyy itse lähteä edellä sairaalaan (tylsää) taksilla tai lanssilla ja mies tulee kun pääsee perästä : ( Päivällä saan lapset melkein minne vaan vähäksi aikaa ja munkin isä pääsee anytime päivällä tulee mutta tosiaan hänkin tekee yötyötä.

Oma kömpelyyskin pistää ärsyttäännjo ja lapsetkin sen aistivat ja ovat myös äkäisiä.

PETIPUUHAT siis taaksejäänyttä aikaa hetkeksi. Eipä tosin kyllä ole koko raskausaikana olleet mulla mielessä paljoakaan. Vatsa kasvoi niin isoksi jo alussa ja nyt nämä kaikki säryt niin nou tänks. Katellaan parin kuukauden päästä ; ) Nyt saa mies tyytyä oman käden onneen..ei vais. Voinhan mäkin sen sillä keinolla hoitaa.

TURVAKAUKALOSTA sen verran että meillä joku aktan malli. Ostin sen kaverilta. Ollu heillä yhellä lapsellansa käytössä. Tosi siisti ym. menin kato myymään meidän vanhan pois kuopuksen syntymän jälkeen. Sellanen jalustallinen malli olis kyllä kaikkein parhain ja helpoin kiinnittää mutta ilmeisesti vie tilaa enempi kuin ns tavallinen kaukalo. Meilläkin sovittava sitten 2 istuinta?kaukalo sinne takapenkille.

LAPSIVESIEN MENOSTA JOKU KYSELI ja mulla synnytyksen alkanu aina vesien menolla. Ekalla kertaa meni kaikki jo kotona ja supparit alkoi vasta parin tunnin päästä. Automatkalle sairaalaan laitoin siloin vain siteen ja penkille pyyhkeen. Mitään ei enään tullutkaan sitten. Kuopuksen kohdalla menettilin samoin ja hyvin riitti nämä suijavarusteet vaikka ei kaikki vedet vielä kotona tulleetkaan. Silloin oli helppoa lähteä kun tiesi koska pitää mennä mutta supistusten kanssa se on aina vähän sellaista kun ei tiedä kuinka nopsaa tuo kohdunsuu sitten lähtee avautumaan. Toise tuntee kipua niin herkästi (niinkuin minäkin) ja lähtee liian aikasin. toisilla se kipukynnys korkeempi eikä välttämättä pidä supistuksia pahoina ennenkun kohdunsuu on jo reippaasti auki. Siitä tämä munkin jännäys johtuu etten sitten lähde liian myöhään jos kaikki käykin nopsaa tai jos liian aikasin niin sitten siellä sairaalassakin kurja kärvistellä vuorokausikaupalla. Alkaa siis ajatukset toden teolla oleen synnytyksessä. Mutta nyt jätän palstatilaa muillekin vielä. MOI!

kiitti Aranja, vai jalustamalli on ok siirtää. sitähän voisi sitten miettiä kaupassa. saa nähdä miten ostosreissun kanssa käy - ei ole kovin mukavaa lähteä juuri tuossa neljän viiden aikoihin yrittämään kaupungista ulos..



C

Mulla niinkuin Monkeyllakin on jotenkin nuutunut olo, vaikka nukuin kymmenen tuntia melkolailla putkeen viimeyönä.

Taitaa vain näin " vanhoilla päivillä" tuo palautuminen yhdestä(kin) valvotusta yöstä kestää kauemmin (todella lohduttava ajatus noin niin kuin jatkoa ajatellen....)



Joku pinossa kyseli isompien lasten hoitojärjestelyjä äitiysloman aikana. Meillä esikoinen 7v on ekalla koulussa, pian 5v täyttävä keskimmäinen käy kerhossa 2-3 kertaa viikossa ja kuopus 1,4v on kotona minun kanssani. Kesäksi jää kaikki kotiin ja syksyllä jatkamme tälleen samalla malilla kuin nyt.



Sairaalakassia en ole pakannut, kun meinataan lasten kanssa vielä ennen vauvan syntymää suunnata viikoksi hiihtolomalle mummolaan, joten nekin pakkaukset vielä edessä.



Mukana mulla on ollut aiemmin musiikkia, jotain pientä naposteltavaa ja juomista, hygieniavälineet, omat vaatteet (olen jotenkin sairaalakammoinen niin että omiin vaatteisiini puketuminen tekee mulle sellaisen " vähemmän sairaan olon" ).



Itseasiassa, jos en päääse yhden hengen huoneeseen synnytän polikliinisesti, jos vauvalla ja mulla kaikki hyvin. Onneksi kyllä äityispolilla kertoivat, että näin monisynnyttäjille yleensä pyritään järjestämään oma huone ihan sillä perusteella, että tällaisen sakin vierailut vauvan/äidin luona ei ole ihan mikään pikkuinen härdelli, joten tässä ajatellaan lähinnä niitä huonekavereita:)



Masussa kaikki ok, itselläni vaan sellainen " tukkoinen" olo, jospa se helpotaisi illan Body Balance tunnilla, se on ollut muuten loistavaa raskausajan liikuntaa, sellaista pehmeää ja avaavaa ja sen ohjaaminenkin onnistuu ihan sujuvasti vielä näilläkin viikoilla.



Jaksamisia kaikille tasapuolisesti,



toivottaa pitkästynyt maisa rv33+5

Heips!



Yhtenä palana ollaan. :) Mulla on ollut tänään tosi laiska päivä. En oo oikein mitään järkevää saanut aikaiseksi. Tulin tuossa hetki sitten vaappumislenkiltä ja kävin samalla reissulla kirjastossa. Lainasin muutaman romskun ja pari vauvakirjaa. Mä en oo oikein tottunut tällaiseen tekemättömyyteen. Monta vuotta on tullut mentyä ja tehtyä sellaisella vauhdilla asioita, ettei osaa olla, kun ei oo kiire mihinkään. No, täytyis yrittää kuitenkin nauttia nyt, koska kun vauva tulee, niin sitten ei oo tekemisen puutetta. :)



UNISTA on ollut puhetta. Mä oon alkanut viime aikoina näkemään enemmän vauvaunia. Lähinnä sellaisia unia on ollut, että miten arki sujuu vauvan kanssa. Vauva on ollut joka unessa selkeästi tyttö. Saa nähdä, pitääkö mun arvailut paikkansa. :)



( . ) ei ihmeempiä. Supistelee entiseen tahtiin ja joka asennossa on tuskaisaa olla, mutta tässähän tämä menee. Ei kyllä tulis mitään, jos pitäis olla töissä..



Tänään onkin siitä kiva päivä, että telkusta tulee koko illan kaikenlaista kivaa ohjelmaa. :) Meillä on tuolla pakkasessa jätskiä ja himoitsen sitä kovasti, mutta odotan iltaan asti.



Mukavaa päivän jatkoa masuille!





Lily & Nappo 37+1

Kaikki onneksi taas mallillaan- koin eilen nimittäin kamalan säikähdyksen kun pesänrakennusvietin riivaamana kannoin pyykkivuorta yläkerran vaatehuoneeseen (koska haluan vauvan tuloksi kaikki pyykit pestynä ja silitettynä uuteen vaatehuoneeseen)ja avatessani yläkerran turvaporttia väärällä kädellä astuin verkkarin lahkeen päälle joka rappusia noustessa oli valunut pitkäksi ja rojahdin pyykkeineni portin läpi yläkerran tasanteelle ja masun kautta kyljelleni!!



Kaikki kävi niin nopeasti etten ollut ihan varma kolautinko masua pahasti mutta vähän aikaa kuullosteltuani tunsin kipua polvissa ja kyynerpäissä, olin siis ottanut refleksinomaisesti vastaan kyynerpäillä ja pudotusta vaimensi myös se että putosin siis polvien kautta. Isäni oli lasten kanssa yläkerrassa ja säikähti niin että oli jo soittamassa ambulanssia- itse pysyin ihmeekseni suht rauhallisena. Makasin hetken kyljelläni ja sanoin että ihan ensiksi tunnustelen liikkuuko vauva, jos ei lähden ä-polille. No, onnekseni vauva liikkui heti ihan normaalisti joten siirryin sängylle lepäämään ja rauhoittumaan.



Liikkeet jatkuivat ihan normaaleina eikä kipuja tuntunut mahan alueella joten selvittiin säikähdyksellä!!! Kaikenlaista sitä kolheltaakin- olen niin onnitellut itseäni että olen nämä liukkaat kelit pysynyt pystyssä ja sitten mätkähdän omassa kodissa..



Oli siis ihanaa kun tuttu jumpsutus kuului neuvolassa. Terkkakin tuumasi että kyllähän vaavi aika hyvässä suojassa vetten keskellä köllii ja että aika tälli saa istukkaan kohdistua ennenkuin jotain vakavaa tapahtuu. Vauva oli myös kuin aavistaakseen:) siirtynyt masun vasemmalle puolelle köllimään toissapäivänä minä kun kepsahdin oikealle kyljelleni kaatuessani.



Huh! Täytyy siis olla varovainen vielä jäljellä olevan ajan.



Pissa oli puhdas,paineet 128/68 ja sf-mitta pudonnut puoli senttiä, nyt 33,5(tosin terkka oli sijainen eli saattaa saada eri tuloksen kuin oma) ja uskokaa tai älkää minä-mamma olin laihtunut 500g!!-jee.Nyt painoa tullut yht.siis 9,5kg ei siis vaihteeksi kymppiä rikki:)



Kyselin tuossa synnytyspuolella kokemusta vesien menosta uudelleensynnyttäjillä-minulle lääkäri sanoi että kannattaisi napanuoran esiinluiskahdusvaaran takia mennä ambulanssilla kyljellään jos vauva ei laskeutunut niinkuin uudelleensynnyttäjällä usein ei ole vaikka vauva olisi rt:ssa. Onko kenelläkään mennyt vedet eikä vauva laskeutunut-miten toimittte?



Unista- näin muutama yö sitten unta että synnytin nukkuessani vauvan, tyttö se oli ja kätilöinä toimivat mieheni ja isäni:)))Soitin vaan synnärille että nyt se on syntynyt mutta tulisin näytille kun istukka vielä roikkuu jalkovälissä..Heh-toiv.ei enneuni!



varovaisia askelia kaikille!!



jokuli 37+0

[color=Mediumslateblue]Onneksi [b]Jokuli[/b] säästyi pelkällä säikähdyksellä! Mä pelkään ihan älyttömästi kaatumista ja oisin varmaan ihan paniikissa, jos tolla tavalla kaatuisin. Hui! En todellakaan osaisi olla rauhallisesti ja tarkkailla vauvan liikkeitä ton jälkeen.



-Monkey-