¤¤¤Maalismussukat ke-to¤¤¤
Kommentit (48)
Hiljaista on meilläkin ollut. Mies vierastaa tota ylimääräistä asukasta siinä välissä. Näin oli myös esikon aikaan. Ja usien olen kyl niin väsynyt että pelkkä kainalossa olo tuntuu ihanalle.
Viimeksi en kyllä odottanut jälkitarkastukseen asti :O Alle kaks viikkoo synnytyksestä teki niin paljon mieli et piti kokeilla. Ja hyvin onnistui :) Mulle tehtiin eppari mut ei s eollut kipeä koko aikana joten ei ollut estettä seksille. Kaikki on niin yksilöllistä :)
Johonkin muuhunkin mun piti kommentoida mut...sama pää kesät talvet :(...
Oottelen täällä että mies pääsee töistä ja lähetään ruokakauppaan.
en vaan oo vielä saanu suihkun jälkeen puettua vaatteita päälleni, pitäs alkaa varmaan toimimaan.
Ihana ku saa nukkua aamusin pitkään ja sitten ottaa maratooni suihkuja. Mies ja poitsu kun kaikkoavat tossa kaheksan aikaan ni minä tyttö aina kömmin takas vällujen väliin. Tosin nukkuminen on kyllä semmosta kääntyilemistä ja vääntyilemistä ku lonkat ja jalat ja käet puutuu. Sitte suihkussa lotraan varmaan jottain puolesta tunnista tuntiin, en sentään kuites joka päivä. Onneksi vesi sisältyy vuokraan =D
Seksiä meillä harrastetaan ihan normaalisti. Välillä tuntuu että vois olla peuhaamassa vaikka kokoajan ja välillä taas on ihan ettei vois vähempää kiinnostaa. Eli mieliala vaihtelee tässäkin asiassa.
Jotenki tuntuu, että laadullisesti seksi on ollut nyt viime aikoina paaaljon parempaa. :)
Mulla kans kyllä supistelee ihan älyttömästi seksin jälkeen, mutta mie jostain luin, etä ne orgasmin jälkeiset supistelut on ihan vaarattomia, eivät yleensä käynnistä synnytystä yms. Mutta että siinä miehen spermassa ois jottain mikä niitä muutoksia saa aikaan ja voi sitä synnytyksen käynnisymistä edistää.
Turvakaukalo meillä on sama ku esikoisella, joku mikälie, edes tiiä mikä se on. Mutta sitte ku sitä kaukaloa taas tuskin puoltavuotta pidempään edes käytetään, sitte saa poitsua siirtyä turvavyöistuimeen ja pikkukakkkonen tohon mikä poitsulla on nyt. Akta Graco Cosmic, se on meillä esikoisellaki ollu puolvuotiaasta käytössä, kun ei enää raukka kaukaloon mahtunu.. Ja nyt näyttää, ettei enää kauaa mahu tohon nykyiseen istuimeen.
Turvotuksia rupiaa vähän olemaan, ilta puolella rupiaa sormet vähän tuntumaan tönköiltä, mutta ei onneksi vielä mitään sen kummempaa. Pitäs vaan muistaa juoda enemmän, kotona ollessa kun se niin helposti unohtuu.
Mutta nytte täytyy alkaa laittaa itteensä sen verran että kehtaapi kauppaan lähtiä, ainaki jos vaatteet sais päälle ja hiukset harjattua. :)
Huomenna palailen astialle kera neuvolakuulumisien.
meikkis ja tosikko rv33+6
Pakko oli tulla teille kertomaan kun mulle tuli niin hyvä mieli. Meinas ihan tulla tippa linssiin (ja tais vähän tullakin). Mun sedän vaimolta tuli äsken viesti jossa se kysyi koska se mun laskettu oli ja onko meillä esikoiselle jo hoitajaa. Samalla tarjoutui ottamaan tytön sinne mun synnytyksen ajaks jos tulee anopille esteitä. Olisi siis tarjoutunut ottamaan muutenkin jos ei meillä olisi ollut hoitajaa. Me nähdään tosi harvoin ja silti ne jaksaa pitää musta huolta ja ihan itse tarjoutuu auttamaan! Heilläkin kuitenkin viisi omaa lasta. Ihania ihmisiä! Mulla kyllä pelastu nyt koko viikko!
Oli vaan ihan pakko avautua kun tosissaan tuli niiiin hyvä ja iloinen mieli! Pienestä se on kiinni!
[color=green]hienosti olette kirjoitelleet kuulumisia:)
lekurilla käytiin aamulla ja kaikki oli ihan mallikkaasti. kohdunkaula oli vähän lyhentynyt, mutta edelleen hyvässä mitassa, suu kiinni ja kiinteä + vauva ylhäällä, joten jakautumista ei odotettavissa vielä ihan lähiviikkoina (äidillä molemmat raskudet menneet pari viikkoa yli, eli saapi nähdä miten itsellä käy).
lääkäri ei ollut varma raivotarjonnasta joten ultrattiin neuvolan vanhalla koneella (en edes aiemmin tiennyt että talosta sellainen löytyy!), ja oikeassa asennossahan tuo oli. kovin paljon selvää ei kuvasta saanut, mitä nyt sydän sykki ja osasia näkyi yksitellen (sen verran kun ruutuun kerralla sopi;) karkea painoarvio oli nyt 2,5 kg (taitaa vaan olla tuo keskiarvio minkä sanoi?) eli sen mukaan joku 3,5 kiloinen kaveri pitäisi syntyä.
painoa tullut itselle nyt tasan 10kg, eli kai ihan maltillisesti.
illalla syömään asiakkaan kanssa ja saa taas miettiä mitä sitä päälle laittaisi..
Caddie ja Pirpana, rv 35+1
PS. miten nuo jalustamalliset kaukalot toimii? onko jalusta helppo siirtää tarvittaessa toiseen autoon?[/color]
Huomenna onkin sit tasan kolme viikkoa laskettuun aikaan! Toivon todella, että tällä kertaa raskaus ei menisi yli niinkuin esikoisen aikaan. Silloin meni kymmenen päivää yli ja käynnistettiin.
SUPISTUKSIA mulla oli viime viikolla melkein joka ilta, mutta tällä viikolla ei paljoa ollenkaan. Parempi toisaalta kun ei ookaan koko aikaa, kun ne eivät aivan kivuttomia oo.
SEKSIELÄMÄ on meillä täysin kuollutta. Mulla kyllä olis haluja, mutta miestä ei kiinnosta pätkääkään. Toisaalta ymmärrän sen, mutta toisaalta loukkaannun siitä, koska tunnen, että kaikki johtuu vaan valas-olomuodostani. Lohduttaa kyllä kuulla, että on muitakin joilla on hiljaista, mutta oon todella kateellinen niille joiden seksielämä on ennallaan. Mulla on sellainen olo koko ajan, että ei tää tästä parane enää koskaan!
NEUVOLA olis perjantai aamuna ja heti tiistaina sit viimeinen ultra, jossa tsekataan onko vauva pysyny raivotarjonnassa ja vauvan kokoa. Ilmeisesti monellakaan paikkakunnalla tätä 37 viikon ultraa ei tarjota. Ihmeeks meillä tarjotaan.
Tänään ostin vauvaa varten vaipat, tuttelit, tutit, pullotutit yms. Onpahan nyt kaikki sit valmiina. Sairaalakassi ei oo kyllä vieläkään itselle valmis.
KUMMEISTA JA RISTIÄISISTÄ on ollu puhetta. Meillä on nimi ja ristiäisasiat jo aivan halllussa, toisin kuin esikoisen aikaan. MUtta kummit meiltä puuttuu. Yhtään ei tiedetä ketä pyydetään kummeiksi. Mies haluais aivan eri ihmisiä kuin minä. Se myönnettäköön, että itse en haluais kuin ne ihmiset, jotka jo on esikoisen kummeja.
Omat ja puolison vanhemmat ottavat päähän. He kun eivät millään tavalla oo tarjoutunu apuun edes silloin kun oon sairaalassa. Oletin, että he kysyisivät tarvitsemmeko esikoisen hoidossa apua. Eipä oo kysyneet ja itsekään en mene kysymään! Saa nyt sitten nähdä pääseekö mies ollenkaan synnytykseen. Ottaa kyllä todella aivoon jos ei pääse!
Tässäpä taas tärkeimpiä kuulumisia. Ihanaa kun te ootte olemassa! Ihme tosissaan ettei kukaaan oo vielä synnyttäny.
Ajattelin itsekin tänne vaihteeksi kirjoitella. Nyt on rv 36 ja tänään oli just vika lääkäri ja kaikki oli vielä ihan ok....Paino on mulla noussut huimat 22kg, mutta niin on käynyt edellisissä raskauksissa ja kaikki lähtenyt kuitenkin pois hyvin nopeasti, mutta olo ei todellakaan ole mikään viehättävin..;)
Sykkeistä....itse en ole niihin paljon huomiota kinnittänyt, mutta mitä aina sanotaan poika tai tyttömasusta, minulla ne kuvaukset näyttävät " pitävän paikkaansa" :)) Kaksi edellistä ovat poikia ja vatsa oli hyvin selvästi " eteenpäin" ja nyt tyttöä odottaessa näkee kuulemma takaakin,että olen raskaana, koska leveyttä tullut niin paljon lisää.. ;)
Vanhimmat lapseni ovat nyt 3pvä/vko päiväkodissa ja syksyllä esikoinen aloittaa eskarin, sitten ainakin syyskauden ovat molemmat puolipäiväisesti... Vuoden 2007 alussa katsotaan hoidontarve uudestaan, jos/kun palaan opiskelemaan&töihin, jos kaikki on ok.
Tarvikkeista...meillä on oikeastaan kaikki jo valmiina, paitsi pinnasänkyä en yksin saa kasaan, on melkoinen palapeli! :) Esikoisen vanha, joka ei ollut kuopuksellani käytössä, koska asuimme ulkomailla silloin. Myös vaunut ovat esikoisen vanhat, oli vain hänellä käytössä, joten aivan hyvin menevät tämän kevään. Ostin jo Gracon kevytrattaat, jotka ovat sitten tarvittaessa paljon kätevämmät. Turvaistuinkin, Cam, löytyy, vaikka meillä ei ole autoa, mutta monilla ystävillä on ja isovanhemmilla, joten varmasti on erittäin tarpeellinen.
Liikunnasta....omaa lajiani en ole pystynyt harrastamaan ollenkaan kun sain tietää raskaudestani, koska se on liian vaarallista. Treenaamisen aion kyllä aloittaa taas heti kuin mahdollista. Myös lonkkakivut ovat olleet aivan käsittämättömät tässä raskaudessa,vaikka en ole koskaan sellaisista aiemmin kärsinyt! Kävelykin ollut melkoista taapertamista!:)
Ristiäisiä tai nimiäisiä emme vietä, eikä lapsella tule olemaan varsinaista kummia, mutta jos kaikki menee hyvin, viikon päästä lapsen syntymästä meillä on " avoimet ovet" kaikille ystäville, saavat tulla käymään ja kerron tytön nimen... :)
Sairaalakassi on " valmiina" kaapissa...tai siis avonaisena,jotta voin sinne aina pikkuhiljaa heitellä tarpeellisia tavaroita...Edellisillä kerroilla en olllut yhtään varustautunut tarpeeksi, tällä kertaa en halua tehdä samaa virhettä! :) En minäkään kummempaa ota mukaan kuin omat hygieniatarvikkeet, alusvaatteita, siteet, liivinsuojat, kotiinpaluuvaatteet, ehkä varmuuden vuoksi jotain naposteltavaa... yms. Vauvan vaatteet on valmiina turvakaukalon lokerossa..:)
En tiedä, oletteko tästä keskustelleet, mutta tuleeko kaikilla vauvan isä mukaan synnytykseen? Minä en koskaan olisi edes huolinutkaan vanhempien lasten isää mukaan synnytyssaliin, mutta onnex ei edes halunnutkaan. Samoin tämän tytön isällä ei onneksi ole halua tulla mukaan ihan loppuun asti...
Hyviä vointeja kaikille!
JOKULI: Kiva kuulla et joku muukin on samassa tilanteessa kuin minä. Tosissaan on vähän ristiriitaista viedä lapsia aamulla tarhaan ja itse olla kotona. Haluan kuitenkin nauttia vauvasta täysin rinnoin(kirjaimellisesti:-)) . Varmaan lapsille on ihan terveellistä olla muiden lapsien kanssa. Onneksi kaikkia järjestelyjä voi muuttaa, jos siltä tuntuu.
Täällä oli muitakin " suur-perheen äitejä" mm.maisa. Mutta nyt työpäivää lopettelemaan.
Oikein hyvää odotusta kaikille maalismasuille!
Miikku ja todella vilkas masukki
Joskohan mä nyt saisin kirjoitettua tän loppuun. :)
Justiinsa hetki sitten tultiin kaupasta kotiin ja ajattelin tulla piipahtamaan katsomassa kuulumisia.
Iltapäivällä kävin kampaajalla ja nyt on taas vähän jotain uutta ja pirteää. Mulla on tuonne vähän hartioiden alapuolelle ulottuvat hiukset, joita en raaski juurikaan lyhentää, mutta saahan sitä pirteyttä muillakin asioilla kuin leikkauksella. Toki latvat tasataan joka kerta, mutta ei siis pituudesta hurjasti pois pätkitä. Laitoin vähän raitoja ja nyt saakin sitten hiukset olla tällaisena siihen asti, kun ehdin/jaksan synnytyksen jälkeen kampaajalle raahautua.
Tuohon SEKSIELÄMÄÄN vielä palatakseni.. Vaikka meillä siis seksiä piisaa normaaliin tahtiin ja ehkä vähän enemmänkin, koska erityisesti mulla on raskaasta olosta huolimatta halut aika korkealla, niin kyllä meilläkin on keskusteltu aika paljon siitä, miten mä tunnen itseni valaaksi ja norsuksi ja mursuksi ja ties miksi tän kookkaan olemukseni takia. Ei niistä keskusteluista onneksi oo riitaa tullut, mutta itkemiseksi se on mun puolelta mennyt, koska tuntuu tosi pahalta jo pelkkä ajatus siitä, että mies pitäisi minua vastenmielisen näköisenä. Kovasti mies on yrittänyt vakuutella, että hänestä olen erittäin kaunis ja raskaus kuulemma vaan kaunistaa. Viitsisiköhän sitä uskoa? :) Toivottavasti vielä synnytyksen jälkeenkin puuhat luistaa, koska mua ainakin pelottaa, jos synnytyksessä tapahtuu jotain ja sitten sattuu seuraavat kaksi vuotta suunnilleen. Lähinnä siis ne repeämät pelottaa.. Ei voi kuin toivoa parasta. :)
( . ) ei kummempia. Samaa vanhaa kuin aamullakin. :)
Nyt Salkkareiden pariin. Muksat illan jatkot!
Lily & Nappo 37+0
[color=blue]
Heipsan keipsan!!
Täällä kesken maalauspuuhien on siis pakko pistäytyä katselemaan, että mitä teille kuuluu??
Onnea avioituvalle ja rt-kääntymisestä myös (en ikinä muista nimiä!)
Omassa masussa ei uutta...eilen supisteli kovasti, mutta tänään on ollut rauhallisempi päivä!! Kova väsy on mullekin palannut ja tuntuu, että ilman päikkäreitä ei todellakaan jaksa iltaan saakka. Mutta onneksi niitä saa vielä lähes joka päivä ottaa, kun esikko on aika kova poika kanssa nukkumaan!!
Meillä on tuo seksielämä kanssa ihan puissa ollut jo jonkun aikaa....en edes jaksa stressata siitä, kyllä se sitten palautuu, kun on sen aika!! Ja onhan aina olemassa kaikenlaisia mukavia leluja, jos oikein alkaa ahistaan ;)
Kuulin just tänään, että ainakin K-S KS:ssa on kovaa ruuhkaa synnärillä sekä helmi- että maaliskuussa, jotta saa nähdä josko sittenkin sais synnyttää polikliinisesti, kun ei ole osastolla tilaa?? :)
Mulla on tullut vähän sellaisia haaveita, että lähtisin heti kotiin, jos vain kaikki on hyvin...oli niin huonoja kokemuksia siitä lapsivuodeosastosta viime kerralla....
Kävin tänää katsomassa ennakossa uuden Kummelin, ja ihan hauskaa " junttihuumoria" oli....sopii tähän tilaan hyvin, koska ei ainakaan itketä!!
Mutta nyt vielä maalisutiin kiinni ja väriä seinään...palaillaan!!
Urkki 33+2
me ostettiin se turvakaukalo pari viikkoa sitten Vauvatalo Johannasta Vantaan Petikosta.
Nyt en jaksa enempää kirjotella, on niin vaikee olo kun tuo vauva kai yrittää repiä mut kappaleiksi. Tosi luiseva tyyppi tai siltä se ainakin tuolla vatsanahan alla tuntuu.
[color=teal]Pitkät pinot on mukavia nyt kun on aikaa lueskella toisten kuulumisia kunnolla!
Kävin kurkkimassa Helmisten syntyneitä ja siellä oli ainakin muutama vauva ottanut aikaisen lähdön kohdusta. Siksi tuntuukin niin ihmeelliseltä, että kaikki mussukat on vielä yhdessä kasassa! Itse olen jotenkin henkisesti valmistautunut siihen, että pari viikkoa voi hurahtaa yli la:n. Mutta toiveet tietysti, että aiemmin syntyy :)
Omaan ( . ) ei kummempia kuulu, vauva aika rauhallinen, mutta ilmoittelee säännöllisesti olemassa olostaan, hikkakin tuntuu vaivaavan ja jännästi väristelee itseään välillä :)
Tuolla olikin oma pino LAPSIVESIEN MENOSTA eli synnyttäneet, kertokaahan omat tarinanne, suojasitteko sängyn/auton jotenkin? Minä tässä mietiskelin, pitäskö käydä töistä hakemassa tai neuvolasta pyytää vaippaa sairaalaan menoa varten jos vedet falskaa jo silloin... Alkaa siis olla synnytys mielessä ja kaikenlaiset utopistiset ajatukset sen myötä. Tosin meillä vielä valmennus käymättä, jossa voisi tulla valaisua asiaan...
Illan jatkoja! (hauska muuten tuo LILYN " muksa" sana :))
~cadavera&muru~ rv33+3
En tiedä miks heräsin näin aikasin ja ei väsytä ollenkaan. No, ehkä sitte päivällä nukun tavallista pidemmät päikkärit..
Ihan ekaks omaa (.) Eilen illalla ekaa kertaa tunsin aika kovia " viiltelyjä" alavatsalla. Varsinkin jos istui ns. liian pystyssä. Heken olin jo lähdössä siitä äippäpolille valittamaan mutta sitte ne helpotti kun kävin pitkäkseni sohvalle ja sain tuon lantionseudun rennoksi, eikä yöllä tuntunu missään vaiheessa. Tosin jos ne alkaa ollla ihan päivittäinen vaiva niin pakko ottaa kyllä selvää, että kaikki on kunnossa.
Muuten vauva on edelleen pirteä ja punnertaa kovasti pepullaan vatsanahkaa ja työntää pientä kantapäätä kylkiluiden alle. Aina ei tunnu niin kivalta kun tuntuu, että nahka oikeesti repeää :)
Hirmusesti on ollu puhetta vaikka mistä tässäkin pinossa, enkä ees muista kaikkea. Mut tuosta SEKSIELÄMÄSTÄ sen verran, että myös meillä ollu todella hiljaiseloa. Alkuun sujui ihan ok, mutta kun vatsa alkoi kasvaa ja raskaus näkyä, niin mies alkoi " pelkäämään" että satuttaa vauvaa ja nyt näin loppuvaiheessa mulla itsellä halut on jossain tosi piilossa, kun oleminen alkaa olla jo aika tuskasta välillä. Toivon kuitenkin, että tältä osin kaikki palautuu ennalleen...
TURVAKAUKALOISTA ollut myös keskustelua. Me ostettiin CAMin Bye Bye Baby-kaukalo jossa on sellanen kääntyvä kantokahva, tai siis se kädensija. Eli kun sen kääntää sivuttain niin on kuin kantaisi kassia. Eli ergonomisesti tuntui hyvältä. Toivottavasti myös käytännössä toimii hyvin. Väri on musta-harmaa.
Voisin laittaa tällasen pienen kyselyn alulle unien näkemisestä. Mä olen alkanu nähdä nyt lähes joka yö vauva-unia ja milloin mistäkin tilanteesta. Välillä oon ollu muka synnyttämässä ja välilla on ollu jo kesä kun vauva on ollu ihan pieni ja vaikka mulla on ollu koko ajan niin vahva poika-olo, niin unessa vauva on ollu joka kerta tyttö :) Ota siitäkin nyt sitten selvää ;) Mut miten teillä muilla? Tuleeko vauvat uniin?
Mutta nyt alan suunnittelemaa jotain aamupalan tyylistä. Oikein mukavaa torstaita kaikille masuille!
Kati ja Nestori -rv 37+1
Poika on saatu hoitoon ja nyt on aikaa rauhassa lueskella piiitkää pinoa. Meillä poika on vielä hoidossa ensi viikon ja jää sitten kokonaan kotiin. Syksyllä kun täyttää neljä, voi olla että vien päiväkotiin muutamana päivänä viikossa, jos siltä tuntuu. Tähän asti hoitopaikkana on ollut yksityinen perhepäivähoitaja.
Minulla on alavatsa kipuillut muutaman päivän. En tiedä johtuuko kohdunsuun muutoksista vai voisiko olla muuten oireeton tulehdus??? Esikoista odottaessa minulla oli muutaman kerran tulehdus (bakteerivaginoosi?) ja se oireili juuri alavatsakivuilla. No, maanantaina on lääkäri, joten siellähän sen kuulee.
TURVAKAUKALOISTA oli puhetta. Meillä on Britaxin se ihan vöillä kiinnitettävä malli, esikoisen peruja. Jos nyt ostaisin, niin valitsisin jalustallisen juuri siksi, että ei aina tarvitsisi " tapella" niiden vöiden kanssa. Esikoisella on Britaxin two-way-elite, joka ón toiminut hienosti n. 9 kk - eteenpäin. Meillä on jo valmiina kevyempi Cracon vyöistuin, johon esikoinen siirtyy sitten kun " Edvard" siirtyy istuimeen.
Luin joku päivä Aihe vapaa-palstalta keskustelua siitä, että yli viisi vuotta vanhaa turvaistuinta ei saisi käyttää muovin haurastumisen vuoksi. Minä taidan sitten olla huono äiti, kun en raaski ostaa uutta istuinta tulevalle lapselle, vaikka istuin ehtii käytössä " täyttää" sen viisi vuotta... =)
SEKSISTÄ on ollut puhetta. Meillä ei ole ollut muutosta tällä rintamalla ja itselläkin on ollut halut huipussaan. Esikoista odottaessa tilanne oli ihan toinen... Silloin minua ei huvittanut alkuraskaudessa ja loppuvaiheessa mies ei enää halunnut juuri siksi, että pelkäsi satuttavansa vauvaa. Taitaa siis olla ihan yleinen pelko miehillä.
Sairaalakassin sain vihdoin pakattua kutakuinkin valmiiksi, nyt odotellaan enää, että saisi napata sen mukaansa ja lähteä tositoimiin... Esikoinen syntyi rv 40+2, joten toivossa elän, että " Edvardikin" päättäisi syntyä kutakuinkin ajallaan.
AliisaS + Edvard rv 35+4
Olipa kiva kun tulin vielä vilkaisemaan... pitäisi tässä joku kerta olla reipas ja käydä katsomassa noita ohjeita, jotta esim. boldaus onnistuisi niin tärkeät asiat erottuisivat vähän paremmin. Värit ainakin mulla ottavat ikävästi silmiin.
TUTANNA:
Niin, meillä perhevalmennus on kahdessa osassa, ja lappusessa lukee, että kolme ensimmäistä osaa olis hyvä käydä alkupuolella, mutta terveydenhoitaja kyllä sanoi heti alkuunsa, että näitä katsellaan vasta myöhemmin, ja kai joskus joulun tienoilla sitten sain tuon ohjelman. Siksipä esim. lääkärin osuus tuntui itselle melko turhalta, kun kaikki asiat tuntuivat jo aivan tutuilta.
Tuo sairaalaan tutustuminen oli kyllä hyvä! Ryhmä kyllä tuntui melko suurelta, niin että kävi jo mielessä, miten kaikki kesällä hurvitelleet sitten sinne mahdumme :). Toki kukin on ryhmästä omalla viikollaan ja vauvat syntyvät kun syntyvät, mutta oli hauska nähdä niin paljon mahakansaa kerralla.
Minut btw tunnistaa sitten parhaiten melko valkopäisestä miehestä, ihan luonnonblondista, jos yhtä aikaa laitokselle sattuisimme.
Täällä palstalla en ole ollut hyvin pitkään, enkä välttämättä ehdi lukea pinoja alusta loppuun tai edes kirjoitella. Nyt kun olen ollut kotosalla, aikaa on ollut vähän enemmän.
UNET:
No johtuu varmaan tuosta eilisestä kätilön luennosta, mutta synnytin koko alkuyön. Tuli limatulppaa ja oli ponnistamista, koko juttu kesti neljä tuntia ja sain tytön 2900 grammaa. Erikoisempaa sitten oli se, että avokki sai samalla reissulla parissa tunnissa pojan, 1900 grammaa. Tuumattiin, että ilmankos oli pienikokoinen, kun hän on niin laihakin. Luennon pitänyt kätilö oli toki meillä apuna.
SYKKEET:
Niin, sykejutut jätän tosiaan ihan samaan arvoon kuin linea negrat ja mahan mallit. Mutta hauskahan noita on laittaa mieleensä ja sitten parin kuukauden päästä viimeistään näkee oikean lopputuloksen.
RAKENTAMINEN:
Talo on siinä vaiheessa, että se etenee hitaasti, eikä muuttopäivää näy. Toiveissa on ihan pienesti touko-kesäkuun vaihde. Haaveilen vähän ristiäisten pitämisestä uudessa kodissa, mutta taitaa jäädä haaveeksi. Piha ja ympäristö yleensäkin ovat siinä vaiheessa vielä sitä sun tätä, hyvä jos saa useampaa autoakaan mihinkään parkkiin.
Väliseinät ovat toki pystyssä, mutta katot paneloimatta, saunat tekemättä jne., eli kaikenlaisia varsin aikaa vieviä juttuja vielä edessä.
Nyt kun Urkkikin kertoi maalanneensa, niin niinpä olen minäkin välillä sutinut muutaman kattopaneelin kerrallaan aina kun olen takkaa käynyt lämmittämässä. Jotkut ovat noita maalihommia kyllä vähän kauhistelleet. Lääkäri kuitenkaan ei, joten olenpa sitten ajatellut, että anna palaa, Frank, ja sanokoon muut mitä sanovat.
Nyt tää lähtis ottamaan pyykit koneesta ja sitten autoon mars, edessä on monen tunnin ajomatka vaakasuoraan maan toiselle reunalle vanhempia tervehtimään. Seuraavan kerran sinne sitten kolmen hengen porukalla...
Hyvää viikonloppua jo nyt!
Potkis 33+2
[color=#9400D3]Tänään oli siis aika Porvooseen. Ensin oli labra ja 12h syömättä. Unohdin sen jo eilen enkä sit syönyt mitään kuuden jälkeen. Oli aika heikko olo. Oli mul sit päärynää eväänä. Sit menin vartiks sydänkäyrään. Lääkäri teki sisätutkimuksen ja kaulaa edelleen 3cm ja sormelle auki. Ultrassa painoarvio 2,8kg ja vähän keskikäyrän alapuolella mennään. Veikkas et syntyessään n. 3,5kg. Niin ja verenpaine oli 107/69, sanoi että mulla on alhaiset paineet. Mistähän löytäis jotain tietoja noista verenpaineista kun mä en niistä mitään ymmärrä.
Siellä sairaalassa odotellesse oli just joku äiti synnyttämässä ja äänistä päätellen oli ponnistusvaihe käynnissä... Tuli jotenki hassu olo kun tietää et ihan kohta sitä ollaan ite siel ponnaamassa. HUI!!!
Viime yö meni tosi huonosti. Ehkä mä jännitin sitä poli käyntiä sen verran. Olin koko yön lähdössä synnyttämään ja synnytinkin varmaan 5 kertaa. Aina mä ehin käydä täällä teille kertomassa et tyttö on syntynyt ja sit huomasin et ei ollutkaan ja taas piti lähteä synnärille. Täällä oli tosi paljon viestejä et vauva on syntyny ja kaikille oli tullu tyttö. En tiedä sit supisteliko yöllä vai miten oli niin levotonta. Illalla ainakin tuntui selässä aaltoilevaa särkyä ja samalla lailla esikoinen alkoi syntymään. No ainakin tän päiväisen mukaan vauva syntyy vasta lasketun liepeillä.
Muuten masussa kaikki ennallaan. Juniori jumppaa kovasti ja on muutenkin aika aktiivinen. Jaksaa olla pitkiäkin aikoja kerralla hereillä.
Huomenna taas neuvolaan. Saa nähdä joko se paino on ottanu mega harppauksen ylöspäin. Toivotaan et ei. Lääkärikin tänään kehui kuinka hyvin paino on pysynyt lähtölukemissa.
Kati (rv 36+4 ja 24 päivää laskettuun)
Ps. Katoin just esikoisen neuvolakortista niin polilla oon käyny ihan samoilla viikoilla 36+4 ja ihan sama painoarvio 2,8kg. Taitaa tulla aika saman kokoiset siskoksista... Elikkäs aika sopivia synnytettäviä. Nyt poistun taka vasemmalle!!!
Oli kiva ilta tosiaan, vaikka kyllä kieltämättä tuli mieleen, että jos näin paljon on porukkaa samaan aikaan synnyttämässäkin, niin ahdasta on... ;) Istuttiin takarivissä, oltiin paikalla jo ensimmäisten parien joukossa, ja koitin kovasti arvailla kuka Potkis on. Pari riviä meidän edessä istui ainakin yksi blondimies vaimoineen, hmm... ;) Itselläni oli sellainen " sateenkaarenvärinen" pitkä vanha villapaita.
Mullakin viime yö meni " synnyttäessä" . Ei mutta oikeesti, en saanut millään unta kun tuntui että vauva kaivautuu alaspäin vuollen puukolla kohdunsuuta isommaksi supistusten tahdissa. Soittelin jo yöllä miehelle töihin, että pitää puhelimen aamuun asti tiukasti taskussa, olo on sen verran tukala etten tiedä miten päin olisin. Kolmen jälkeen sitten vielä katselin kelloa, silloin olo (ja paine alapäässä) alkoi jo vähän helpottaa. Jossain vaiheessa olin sitten nukahtanut, ja näin unia synnyttämisestä. Vauvaa en saanut vielä kuitenkaan ulos tingattua ennen aamua, joten sukupuoli jäi edelleen arvoitukseksi. ;)
Nyt palailen vaakatasoon, istuminen saa taas olon tukalaksi.
Tutanna 33+3
Kävin eilen kotiin ajellessani Taikapilven kautta, ja vaikka mielestäni menin ostamaan vain sitä imetystoppia, lähdin kotiin kahden topin ja yksien imetysliivien kanssa. Noi Carriwellin liivit tuntui tosi tukevilta päällä, itse asiassa toi ns. urheilutoppi on mulla päällä parhaillaankin täällä töissä, kun on niin mukava. Ja alkuraskauden aikaan ostetut isommat rintsikat on jo sen verran puristavat, että tuntuu kivalta vaihtelulta kun mahtuu kokonaisuudessaan tänne joukkoon. Ostin siis tämän urheilutopin, pehmeän yötopin ja sitten ne aukolliset drop-cupit. Eipä tarvitse ihan heti rynnätä liiviostoksille vauvan syntymän jälkeen ja tämä materiaali on tosiaan venyvää ja antaa periksi rintojen koon muutoksille. Tämä mainos ei sitten ollut maksettu ;-)
UNISTA: Mä näin alkuraskaudessa paljon unia synnytyksestä ja siitä kuinka oltiin kotona vauvan kanssa, mutta mitään tavaroita ei oltu hankittu ja siskon koira hyökkäsi vauvan kimppuun, eikä meillä ollut mitään ruokaakaan ja mun ois ehdottomasti pitänyt päästä kaupungille jne. Jossain vaiheessa synnytin lähes joka yö, nyt taas on unimaailmassa ollut vähän rauhallisempaa. Viimeisimmässä synnytysunessa olin jossain kerrostaloasunnossa, jossa oottelin synnytystä alkavaksi, tiesin että se alkaa minä hetkenä hyvänsä kun kerran oli laskettu aika. Sitten vaan seisoskelin jalat levällään ja synnytin kaksi vauvaa... Kävi aika näppärästi. Eniten näen noita unia viikonloppuisin, arkena ei varmaan saa nukkua riittävästi kun pitää aina nousta töihin. Mutta uniprosessointia on kyllä ihan kivasti liikkellä asian tiimoilta :)
SEKSISTÄ: Meillä kans tilanne varsin ennallaan, mies ei ole ottanut häiriintyäkseen mahasta, enkä itsekään ole siitä suuria paineita ottanut, vaikka olo ei aina niin viehättävä olekaan. Iltaisin olen kyllä ollut aika toivoton kun nukahdan parissa minuutissa, eli päiväunisylihetket on meillä toimineet paremmin kuin noi illat. Ihanaa laatuaikaa, tulee samalla nautittua kahdenkeskisistä hetkistä oikein kunnolla. Aikaa voi vierähtää reippaastikin kun höpötellään päivän kuulumiset ja mietteet. Ei-lapsiperheen ylellisyyttä, tietty.
Nyt taas työnteon pariin, eli torstain jatkoja!
-Aranja, 33+1 (vaikuttava maha, kuten tänään yksi työkaveri totesi)-
onpa ikävä yö takana, ekaa kertaa tuntui ettei hyvää nukkumisasentoa löydy sitten millään ja paikat tuntuivat jämähtävän. nyt tuntuu kävelykin liitoksissa pahalta, saapi nähdä mitä se on sitten kun vauva tässä lähiaikoina päättää laskeutua..
aika monella tuntuu olevan tuo jalustallinen kaukalomalli. saako sen jalustan helposti siirrettyä tarvittaessa toiseen autoon vai miten se oikein toimii? yritetään päästä tänään ostoksille. mies koko ensi viikon reissussa ja tuntuisi paremmalta kun nuo hankinnat olisi alta pois.
huomenna olisi ennen synnäritutustumista tiedossa hieronta! mahtavaa mennä hoidattamaan näitä jumeja. taitaa vain olla ehkä viimeinen kerta kun käyn ammattilaisella ennen synnytystä, saa mies aloittaa mun hierontasessiot kotona säännöllisesti;)
Caddie ja Pirpana, rv 35+2
Caddie, se jalusta on aika vaivaton siirtää toiseen autoon, eli se on se osa mikä tulee vöihin kiinni, eikä mielestäni sen vekslaamisessa paikalleen kovin kauaa kestä. Kannattaa koittaa sitä liikkeessä, että tuntuuko hankalalta. Monessa kaukalossahan ne vyöt joutuu kiinnittämään joka kerta. Hieroja muuten kuulostaa ihanalta, rentouttavia hetkiä sinne :)
-Aranja-
Monkey oli huolissaan ovatko ainoita joilla on harvakseltaan puuhastelua... No ette tosiaan( niin kuin jo pari on kirjoittanut). Meillä on ollut marraskuun alussa yksi kerta ja siitä seuraava (eli viimeisin mitä on) oli joskus tammikuun alussa. Täytyypi tuota miestä yrittää innostaa tässä joku päivä että ehtii ennen synnytystä. Muuten kun se väli taas venyy tosi pitkäksi. Ennen jälkitarkastusta kun en halua edes yrittää (sama oli esikoisen kanssa ja mies ei edes yrittänyt ennen sitä. Senkin jälkeen kyseli varovaisesti uskaltaisiko kokeilla...).
Että näköjään mullekin löytyy hieman kohtalotovereita, kun mäkin olen ollut huolissani " norsumaisuudesta" .
Omassa olo ssa on todella turvottavaa!!! Jalkoja ja käsiä kiristää ihan mahdottomasti ja se näkyy myös painonnousussa. Syntyisi nyt pian niin pääsisi näistä eroon. Ananas mehua juon päivittäin muutaman desin, mutta ei siitä tunnu apua olevan. Muutenkin juon paljon, mutta vessassa ei tarvitse käydä, joten johonkihan se neste menee...
Muutamana päivänä on ollut sellaista olo että menkat alkaisi, onpi siis supistellut:) Myös paine on lisääntynyt alapäässä. Sellaisia sukkapuikkoja on täälläkin ollut havaittavissa. Mies on huomenna lähdössä tuöpaikan kanssa johonkin kehityspäiville, tulee perjantaina. Lähtee kyllä omalla autolla että pääsee tarvittaessa kotiin. Sanoikin että jos alkaa supistella niin täytyy soittaa heti että tietää lähte (on siis reilu 100km matkaa). No nyt on muutamana yönä tuntunut, mutta tuskin sellaisia tarkoitti.
Nyt pakko mennä pitkäkseen että jaloissa kiristys helpottuu...
-Santtu 37+0 (esikoinen syntyi 37+4...)