Kun imetys ei onnistu...
Onko teitä muita? Itselläni on pari viikkoinen pieni poikavauveli ja maitoa ei yksinkertaisesti tule. Lypsämällä saan aikaiseksi muutaman tipan, ehkä ruokalusikallisen verran. Sain synnäriltä lähtiessäni reseptin " herutus" lääkkeelle, ei auta, olen lypsänyt ja juonut paljon. Rinnat eivät ole muuttuneet yhtään raskauden aikana eikä sen jälkeen. Kuulun ilmeisesti niihin kahteen prosenttiin, joilla maito ei nouse lainkaan. Uskokaa pois, se syö naista. Imettäminenhän on luonnon tapa ruokkia vastasyntynyt, ja kun siihen en kykene... Poika kyllä käy joka kerta rinnalla, kun nälkä tulee, mutta kun maitoa ei tule, pikkuinen itkee nälkäänsä eikä suostu imemään. Olen yrittänyt antaa pullosta hieman " alkupalaa" ensin, että jaksaisi imeä, mutta ei sekään auta. Vielä kuitenkin toivon ihmettä, että maito nousisi näinkin pitkän ajan jälkeen, onko tämä mahdollista...?
Onko teillä muilla kokemuksia vastaavasta? Miten kävi toisen lapsen kanssa, jäikö silloinkin maito nousematta? Kertoisitteko kokemuksianne?
Kommentit (8)
Minulla nyt 2,5 kk vanha tyttö, jolle olen antanut Tuttelia syntymästä asti. Pari ensimmäistä viikkoa yritin sinnikkäästi imettää hyvin laihoin tuloksin. Maitoa ei vain kerta kaikkiaan tullut tarpeeksi, ja vauva huusi kurkku suorana rinnalla, kun ruokaa ei tullut.Vauvan painon laskemisen takia jo sairaalassa sekä myöhemmin neuvolasta neuvottiin antamaan lisämaitoa. Näinhän toki tein, koska tärkeintähän on se, että vauva saa ruokaa, tulee se sitten tissistä tai pullosta.Yritin siis sinnikkäästi useamman viikon ajan aina ensin tarjota tissiä, jonka jälkeen annoin pullosta ja vielä senkin jälkeen yritin rinnalle, josko sieltä jotain tulisi.Yritin myös lypsää useasti, mutta ei sekään auttanut.
Imetyksen epäonnistuminen oli minulle tosi kova paikka.Tämän asian kanssa on monet keskustelut käyty läheisten kanssa ja neuvojakin kyselty imettäneiltä sukulaisilta. Olisin hyvin mielelläni imettänyt pitkäänkin esikoistani, mutta kaikkihan ei aina suju niinkuin sitä toivoisi. Toivon kuitenkin että toisen lapsen kanssa olisi parempi onni ja saisin imettää.
Joten, meitä on varmasti monia joilla ei imetys vaan jostain syystä lähde käyntiin. Uskon kuitenkin että ilmankin imetystä vauva elää ja voi hyvin, siitä ei siis pidä tehdä elämää suurempaa asiaa.
Siis, nauti siitä loppujen lopuksi lyhyestä hetkestä kun lapsesi on vielä vauva, ja ehkäpä meillä ensimmäisen kanssa imetyksessä epäonnistuneilla on parempi onni seuraavalla kerralla!
Voimia ja jaksamista sekä hyvää mieltä sinulle toivotellen!
" esikoinen1970"
http://www.imetystukilista.net/
Imetyksen tuki ry:n valtakunnallinen imetystukipuhelin 041-5285 582 auttaa akuuteissa ongelmissa.Puhelimeen vastaavat koulutetut imetystukiäidit.
itselläni monet kerrat kun on ollut jotain kysyttävää tai ongelmaa, niin olen ottanut luurin käteen ja saanut hyviä neuvoja ja apua.
toinen vinkkini on kysyä tukea ja vaikka ihan kädestä pitäen näyttämistä:
http://www.silkkipaa.fi/
toivottavasti imetyksesi lähtee uuteen alkuun näillä evästyksillä,
desico
mulla TÄSMÄLLEEN sama " ongelma" .. =(
itselläni on kohta poika kolme viikkoinen, eikä imetys ole onnistunut.
poika huusi kuin syötävä aina rinnalla ollessa eikä malttanut imeä...
sitten sairastuin rintatulehdukseen eikä sen jälkeen ole maito noussut oikeestaa ollenkaa, muutamia hassuja tippoja ja pumpatessa saalis jää 5-10millii =(
ollaa nyt sitten oltu korvikkeella heti sairaalasta päästyämme, mutta silloin tällöin olen yrittäny rintaa tarjota..heikoin tuloksin =(
nekkuli ja poika 19pv
imetys onnistunut niin kuin olin toivonut. Minulla on nyt vajaa neljä kuukautta vanha poika, joka syntyi pienenä ja sai sen takia heti syntymästään asti korviketta (tai ihan alussa sairaalassa luovutettua rintamaitoa). Sain hyvät neuvot imetykseen ja maidon nostattamiseen sairaalasta ja vauva kyllä imikin alusta lähtien ihan ok. Tosin pieni kun oli niin ei jaksanut pitkiä aikoja alkuun.
Pojan ensimmäisestä elinkuukaudesta en juuri muuta muista kuin imetyksen kanssa taistelun. Imetin rintakumilla ja ilman, pumppasin sähköpumpulla, lämmitin rintoja, join pieniä määriä kaljaa (saattaa joillain auttaa maidon herumiseen) ja suuria määriä vettä, mies hieroi ym. Mutta kun ei! Maitoa ei vaan ruvennut tulemaan riittävästi.
Lopulta olin todella masentunut asian takia ja tajusin, että jotain on nyt muutettava. Sain onneksi tukea mieheltä, omalta äidiltäni, neuvolasta, ystäviltä ja jopa anopilta.
Siihen päädyttiin, että imetin aina jonkin aikaa tai sen aikaa kun poika jaksoi ilman kiukkua imeä ja tyydytin hänen nälkänsä korvikkeella. " Surutyötä" imetyksen epäonnistumisesta tein pitkään ja monet kyyneleet asian tiimoilta vuodatin.
Nyt, kun poika on lähes neljä kuukautta mennään pelkillä korvikkeilla koska hän kiletäytyi enää rintaa imemästä muutama viikko sitten. Ja pian höystetään kiinteillä ruokavaliota. terve poika on ollut.
Imetyksen eteen kannattaa nähdä vaivaa mutta johonkin se raja on vedettävä. Älä väsytä itseäsi täysin imetysasioilla, vaan yritä nauttia vauvasi kanssa olosta.
Tsemppiä oikein kovasti!
itkujen,keskusteluiden ja kaikenmaailman kommervenkkien jälkeen otin itseäni niskasta kiinni ja totesin, että omaa maitoa ei vaan ole tarpeeksi ja korvikkeeseen on turvauduttava. Tyttöni on pian 2kk, mutta missään vaiheessa en ole pystynyt täysimetykseen ja kuten täällä jo kommentoitiinkin, se kyllä raastaa sydäntä. Mies oli valtavan suurena tukena tässä tilanteessa (paljon apua sain myös synnäriltä ja neuvolasta) ja siitä hänelle suuri kiitos; ei varmaan itse edes tajunnut kuinka hyvältä toisen sylissä itkeminen tuntuu.
Kaikista tärkeintä on, että vauva saa tarpeeksi ruokaa, unta ja rakkautta ja ruokkiminen onnistuu vallan hyvin pullostakin. Imetys ei ole äitiyden mittari.Oman jaksamisen ehdoilla kannattaa koittaa imetystä, mutta tärkeintä on helliä vauvaa ja nauttia vauva-ajasta. Me olemme omille vauvoillemme parhaita äitejä, imetyksellä tai ilman.
Halauksia ja jaksamista.
Minulla maito nousi myöhään, ja senkin jälkeen poika kieltäytyi rinnalta
TÄYSIN aina kuusiviikkoiseksi saakka. (Kirjoittelin aiheesta tuonne nekkuli00:n sunnuntaina aloittamaan kirjoitukseen.) Ihme kyllä tällä hetkellä kun poika on 3.5 kk olemme siedettävällä osittaisimetyksellä.
Korviketta meillä kuluu nyt 300-500 ml päivässä, loppu saadaan rinnasta.
Itse olen vaikeiden imetyskamppailujen jälkeen tähänkin suht tyytyväinen.
Meillä ns. imetysapulaite palautti pojan luottamuksen rintaan ruokijana ja nosti maitomäärääni selvästi.
Myötätuntoni kaikille imetyksen suhteen epäonnisille kanssasisarille!
Mulla maito nousi pikkuisen myöhään, mutta eniten rassasi se, että vauva joutui olemaan sairaalassa reilut viisi viikkoa, minä aikana imetys oli todella rajoitettua (kerran, max kaksi päivässä). Pumpattu maitomäärä oli mulla aina pienempi kuin se, mitä vauva syöttöpunnitusten mukaan söi. Mulla loppujen lopuksi onnistui (osittais)imetys, mutta kävin kyllä senkin vaihtoehdon läpi, ettei tyttö opi rinnalle.
Jos maitoa ei kerta kaikkiaan tule, sille ei sitten voi mitään. Imetys - silloin kun se sujuu - on äidille usein helpompaa kuin pulloruokinta. Vauvalle on ihan sama, mistä ruoka tulee, kunhan sitä tulee ja mielellään samassa paketissa ihokontaktia ja läheisyyttä. Äidille se on kovempi pala, kun täytyy jossain määrin luopua korvaamattomuuden tunteesta.
Ei imetys ole aina kaikilta naisilta maailman sivu sujunut. On käytetty imettäjiä ja esim. lehmänmaitoa. Korvikkeet ovat nykyään todella kehittyneitä, eikä ole mikään häpeä turvautua niihin.
Kiitos teille, jotka jaoitte kokemuksianne. Kyllähän tämä rassaa, mutta pikkuhiljaa siitä yli pääsee. Kuitenkin pääasia on se, että vauva saa ruokaa tarpeeksi. (Ja tämänpäiväisen neuvolan mukaan saa :o) )
tosiaan lämmin kiitos kaikille ja jaksamista!
Hyvää kevään odotusta...