hah! alatiesynnyttäneet ootteko kateelisia mä sain pelkosektion!

No, onneksi tänäpäivänä on vaihtoehtoja tuollaisillekin tapauksille...

Et taida miehellesikään muutaa kuin reikää edustaa...

tuutte mollaamaan mua.ku ootte niin katkeriii.hah

ja ukkos taatus kattoo mua jos vastaan tullaan.oon muutenkin hyvä pakkaus:DDDD

ap

lapsi tehty sen takia että se on NIIIIN COOL ja sitte itketään ku ei pääse joka viik.lop. baariin.

Ei ole arpea sitä pilaamassa. (Tämä on kohdistettu vain ja ainoastaan ap:lle, ei muille sektion läpikäynneille).

mun äiti on hyvä tyyppi ja asuu ihan lähellä.seuraavas rapus.se haluis enemmänkin hoitaa mut mä sanon sille,kuules äiti tää on mun kakara ja mä oon vastuulla siit.nii ettei teidän tartte ajatella et mä äidille lykkään sen.

mut nuorena pitää juhlii.kyllä se lapsi hoituu tietenkin.ainahan ne lapset on pärjänny!

ap

Eli olit sektioitu tai alatiesynnyttäjä (ilman pahoja repeämiä) tilanne alakerrassa sama. Miksi sektioidut luulevat " säästäneensä" alakerran löystymiseltä?

kun kuulemma sinne pääsee aina ku haluaa..missä lapsen isä on jos ap:n äiti hoitaa muksuu???

Jokainen järki ihminen tajuaa, että alatiesynnytys sen " toosan" löysentää jos se on löystyäkseen.

onhan se nyt aivan eri asia tuleeko alapään kautta lapsi ison nyrkinkokoisen päänsä kanssa vai ei!

Väitteesi on todella outo.

Onkohan se ruma sektioarpi nyt kuitenkaan mikään rehvastelun aihe? Tiedoksesi, ystäväiseni, että sen revan voi jumpata tiukaksi mutta mikään jumppa ei poista sulta sitä isoa, rumaa arpea.

Surullista että kaltaisiasi ameeboja on edes olemassa.

eiks se niin oo et sitä ajattelee tosist mitä ite on!!!!hah! eli sä oot horo!!!

häpee.

ja mähän sanoin etten mee sinne aina kun haluun vaik pääsisinkin,haloo etkö osaa ees lukeekaan hah!

mee kertaa koulus uudestaan,horo.

ja lapsen isä ei sulle kuuluu, vai kiinnostaaks niin paljon toisten ukot?

isä kyl näkee lasta.

ap

Omat lapseni oon synnyttänyt alakautta ja, kivun olen kokenut aivan kamalana. Silti se tunne kun olen lapseni saanut ponnistettua mailmaan, on ihan mieletön tunne. Ei sitä onnen ja tyytyväisyyden tunnetta voi edes sanoin kunnolla selittää. En ikinä, jos vaan mahdollista halua kokea sektiota.

Vierailija:

Jokainen järki ihminen tajuaa, että alatiesynnytys sen " toosan" löysentää jos se on löystyäkseen.

onhan se nyt aivan eri asia tuleeko alapään kautta lapsi ison nyrkinkokoisen päänsä kanssa vai ei!

Väitteesi on todella outo.

Raskauden aikana hormonaaliset muutokset aiheuttavat kudosten löystymisen jotta ne pystyisivät joustamaan synnytystilanteessa. Kaikilla kudostyypistä johtuen ei " joustoa" kuitenkaan löydy riittävästi, tällöin tapahtuu kudosten repeämistä. Jos otetaan 2 äitiä rv 38 (toinen menossa sektioon, toinen alatiesynnyykseen, molempien emättimen kudoksret antavat periksi yhtä paljon (siis oletetaan että ovat samanlaista kudostyyppiä). Alatiesynnytyksen jälkeen kudos " joustavuus" palautuu samaan kuin sektioidun äidin. Eli Jokainen raskaus, päättyi se sektioon tai alatiesynnytykseen, näkyy emättimen kudoksen löystymisenä, toisilla palautuu ennalleen nopeammin kuin toisilla. Vain pahasti repeytyneillä emätin ei ole enää se samanlainen kuin " teininä" . On vain harhakäsitys että vauva venuttaa emättimen kudokset pysyvästi.

taidat olla se yks tyyppi joka kapakassa ukolle, ku ukkolle tarjoaa " mehukasta pillua" kuukausi synnytyksen jälkeen! ja tää on ihan tosi juttu!

ja tietenki se näkee muakin.ja sextaillaan mut se ei teille kuulu.se asuu hei himassa vielä,tyhmät toopet.te ette tajuu mitään.

ap

Sorry vaan, mutta en ole yhtään kateellinen, päinvastoin! Tulet jäämään paitsi jostain aivan uskomattomasta ja ihanasta kokemuksesta. Oma synnytykseni oli niin upea kokemus, etten sitä vaihtaisi mistään hinnasta kipeään isoon avohaavaan ja rumaan arpeen. Mietipä sitä!

Se toosa löystyy siis joka tapauksessa, mutta sektioäidit eivät ymmärrä jumpata..(onneksi itselläni on tiukan tavaran lisäksi myös muita ominaisuuksia joita täytyy pitää kunnossa ei ne itsellään pysy mikään: ei kroppa ei koppa)!

Pilkun jälkeen tulee välilyönti. Pisteen jälkeen aloitetaan lause aina isolla kirjaimella.



T: Onnellinen alatiesynnyttäjä.

juuri tälläisissä tapauksissa mä niin toivoisin, että ne lapset suotais niille AIKUISILLE (siis henkisesti aikuisille) IHMISILLE, jotka niitä todella toivovat, haluavat ja osaavat arvostaa. Eikä tuollaisille; äiti asuu onneksi naapurirapussa, tää on kuules mun KAKARA.... YM.





HÄPEÄ!

itkua vääntäen yrittivät päästä liikkeelle leikkauksen jälkeen. Sattui ja kiristi... vauvaa ei pystynyt hoitamaan, kaikkeen tarvitsi hoitajaa.



Meikäläinen istui sängyllä ja harjoitteli imettämistä vailla tuskan häivää. Jos tikit vähän alapäästä kiristi, niin siihen auttoi lääkkeet. JA tavara on ihan entisenlaisensa. Ja vaikka ei oliskaan, niin mitä sitten? Ihminen muuttuu vanhetessaan ja hyvä niin! Ne on elämän jälkiä.