Kaduttaa, että otin kissan...
ja vieläpä kaksinkappalein. Ovat nyt kuusivuotiaita. Pari ekaa vuotta menivät kivasti, mutta sitten tää klassinen, että saatiin lapsia ja kiintymys kissoihin vaihtui ärsytykseen. Niiden karvaa on joka paikassa, hiekkaa on joka paikassa, maukumista, sohvan raapimista, pyllynpesua ruokapöydällä, hyppimistä tiskipöydälle, hoitopaikkajärjestelyitä jos lähdemme matkalle jne. En jaksa noita. ...Mies kuitenkin rakastaa meidän kissoja, joten kissat ovat ja pysyvät. Miten saisin muutettua oman asenteeni? Onko jollakulla toisella sama fiilis lemmikkiään kohtaan? Muuttuiko fiilis ajan myötä? Pahinta täs on vielä se, että nuo rontit saattavat elää vielä 10-15v. eli mun olis pakkokin saada itseni jotenkin rentoutuneeksi niiden seurassa. Kertokaa jotain hyvää kissoista!
Kommentit (39)
Eläimiltä oppii paljon. Ne antavat enemmän kuin ottavat.
Onneks mulla ei oo tollasta suhtautumista mun pikku prinsessaan :o
[quote author="Vierailija" time="13.09.2015 klo 11:56"]
Tapa ne
[/quote] Ammu ittes
[quote author="Vierailija" time="13.09.2015 klo 11:22"]
Milloin viimeksi olet kuullut kissojesi kehräävän? T.10.
[/quote]
Kuulen kissojen kehräävän joka päivä, kun mies niitä hellii ja kissat kehräävät yksinäänkin. En usko, että mitenkään "oireilevat" sen kummemmin. Aina ovat olleet tuollaisia. Kissanhiekka jää tassuihin, joten mitkään erikoisvessat tuskin ongelmaa poistavat. Sohvan raapimista esiintyy usein silloin, kun kissat leikkivät ja säntäilevät ympäriinsä. Tiskipöydälle hyppivät, kun silmä välttää. En tiedä miten sitä estäisi. Pyllyä pestään ruokapöydällä, lattialla, sohvalla ja joka puolella, vaikka omat nukkumapedit noilla onkin. Mouruamista ja vaativuutta on ollut aina ja tuntuu, että sitä enemmän mitä enempi niiden kanssa leikkii tai vie ulos.
ap
Meillä kolme lasta ja aina ollut 1-2 kissaa, tällä hetkellä kaksi. Mieti, onko ne ongelmat ihan oikeasti noin suuria. Meillä hiekkaa ei leviä minnekään. Kylppärissä on laatikko ja siinä laidat. Jos kissa pesee pyllyään ruokapöydässä, kissa nostetaan yksinkertaisesti lattialle ja sanotaan Ei ... Meidän kissat ei ylipäänsä käyttäydy noin, koska niiden kanssa on sovittu (kissojahan ei kouluteta kuin koiria), ettei se sovi. Ne eivät raavi sohvaa, koska niillä on raapimapuu, maukuminen ja kehrääminen on meidän mielestä kivoja ääniä ja kissojen elämää on kivaa ja rentouttavaa seurata. Karvoja ei lähde mitenkään katastrofaalisesti. Voisitteko tuunata ruokavaliota vähän jos karvojenlähtö on ympärivuotista ja noin runsasta?
Lyhyiden matkojen aikana alakerran täti käy seurustelemassa ja ruokkimassa kissat. Mökille (kesäloma) otetaan kissat mukaan, siellä joutuu kyllä pitämään silmällä, koska ovat periaatteessa urbaaneja sisäkissoja. Mutta ainakaan vielä ei ole supikoira syönyt. :) Nehän ovat viisaita eläimiä, tietävät oman parhaansa.
Meidän kissat on maatiaisveljekset, ladon alta löydetty, n. 4-vuotiaat. Leikattu. Rotukissoja mulla ei ole koskaan ollut.
En ole koskaan tuntenut lapsiani tai miestäni kohtaan samanlaisia tunteita kuin kissoja kohtaan. Ennen lapsia kissat eivät olleet lasten korvikkeita. Mutta rakastan kissojani kiivaasti.
katso niiden jalkapohjia! siellä on suloiset pikku polkuanturat <3 silitä niitä! tutki kisujen varpaiden välit. onko niissä räpylät? jos on niin hypistele niitä. katso kissan kauniita sil.iä, pikku nenää! katso mistä nenä on tehty. pikku pikku palasista! ihan kuin pieniä suomuja. katso viiksityynyjä miten taidokkaasti jokaisesta viiksipisteestä kasvaa yksi viiksikarva!
ja osta furminator. aivan loistoharja karvaongelmaan!!!
Hei ap, meillä loppui tiskipöydälle pomppiminen, kun otettiin käyttöön ssscat -suihke. Googlaa, löytyy esim. zooplussalta ja mustista ja mirristä. nykyään riittää, kun on tyhjä pullo pelotteena kielletyssä paikassa.
[quote author="Vierailija" time="13.09.2015 klo 12:18"][quote author="Vierailija" time="13.09.2015 klo 11:22"]
Milloin viimeksi olet kuullut kissojesi kehräävän? T.10.
[/quote]
Kuulen kissojen kehräävän joka päivä, kun mies niitä hellii ja kissat kehräävät yksinäänkin. En usko, että mitenkään "oireilevat" sen kummemmin. Aina ovat olleet tuollaisia. Kissanhiekka jää tassuihin, joten mitkään erikoisvessat tuskin ongelmaa poistavat. Sohvan raapimista esiintyy usein silloin, kun kissat leikkivät ja säntäilevät ympäriinsä. Tiskipöydälle hyppivät, kun silmä välttää. En tiedä miten sitä estäisi. Pyllyä pestään ruokapöydällä, lattialla, sohvalla ja joka puolella, vaikka omat nukkumapedit noilla onkin. Mouruamista ja vaativuutta on ollut aina ja tuntuu, että sitä enemmän mitä enempi niiden kanssa leikkii tai vie ulos.
ap
[/quote]
Kokeili laittaa tuorekelmua tiskipöydälle. Tuntuu ikävältä tassuissa ja kissat oppivat olemaan hyppimättä siihen. Hanki raapimispuita ja kiipeämispaikkoja kisuille.
Meillä oli kaksi saksanseisojaa. Toinen hankittiin raskauteni loppupuolella. Perheessä oli tuolloin 8 vuotias poikamme, äiti ja isä. Vapaa-aika oli hauskaa toimintaa koirien kanssa.
Rakastan koiria yli kaiken.
Kun toinen lapseni syntyi, asenteeni koiria kohtaan muuttui. Pystyin hyväksymään tuon vanhemman koiran jollain tavalla, mutta se pentu ällöitä minua.
Aika jännä, jos tuo eläininho johtuu hormoneista. Mulle taas iski lapsen vauva-aikana ihan mieletön kissakuume (meillä oli ennestään jo kaksi kissaa) ja hankin vielä kolmannenkin kissan. :P
Tuli paha mieli kissojesi puolesta :-(
[quote author="Vierailija" time="13.09.2015 klo 11:09"]
[quote author="Vierailija" time="13.09.2015 klo 11:05"]
Omaa asennettaan voi muuttaa. Ei ole kissojen vika, että otit ne. Peiliin katsomisen paikka.
[/quote]
No siis sitähän mä tässä yritän. Muuttaa asennettani. Any ideas?
ap
[/quote]
Älä vain yritä, vaan muuta. Älä sysää vastuuta asenteenmuutoksesta meidän harteillemme, vaan muuta itse asenteesi. Ihmisestä ei voi ajatella, että "kaduttaa, että hankin lapsen". Miksi sitten kissasta ajattelisit niin? Kissa on perheenjäsenenne, ja sinä huolehdit hänestä/heistä. Se on itsestäänselvyys, ja asiasta ei tarvitse rutista, eikä sitä tarvitse sen enempää miettiä. Teillä on kissoja, ja sillä hyvä.
Kissat ovat sitäpaitsi ihania. Ottaisin heti, jos terveyteni sallisi.
Luulen että Kaikki energiasi menee nyt lapsen hoitoon. Kissassa on kuitenkin aika paljon hoitoa. Sano miehelle, että kissat lähtee tai minä! Vuokraat kivan siistin kaksion, jonne lapset tulevat vuoroviikoin.
Oma tupa- oma lupa. Tsemiä!
Taas yksi ällöttävä ketjun aloittaja.
vuodelta 2015, tuskin on enää kissoja tuolla tyypillä
Hakolan sohva musone kankaalla ja Askon nojatuoli luxor kankaalla. Näitä kissat ei pysty raapimaan.
Robotti-imuri auttaa ja helpottaa kuormaa.
Vauvapyyhkeet hyviä pyyhkimiseen.
Kissanhiekka kyllä kulkeutuu.
Meillä kolme pitkäkarvaista kissaa ja nuorin on 10-vuotias.
No meidän nuorin on 21-vuotias mutta asuu vielä kotona ja opiskelee. Oon välillä ollut väsynyt ja nää onkin meidän vikat kissat. Vanhin on 15-vuotias.
Lapsen tulo stressaa kissaa tosi paljon. Kovat äänet ovat myrkkyä kissalle, ja joskus käy vielä niin, että kissa ei saa huomiota ja hellyyttä.