Miehelläni on lupa mennä vieraisiin.
Kuten myös minulla.
Tällainen sopimus meillä on. Jos jompaa kumpaa alkaa yksiavioisuus tylsistyttää, on lupa mennä vieraisiin. Asiasta kuitenkin keskustellaan ensin.
Vielä ei ole sellaista tilannetta tullut esiin, että kumpikaan kaipaisi muita sänkyynsä. Liekö sekin aika vielä edessä? Yhdessä olemme olleet 7 vuotta.
Vastineena halusin tämän aloituksen tehdä niille, jotka toitottavat tuota " tyhmät, ettekö ymmärrä, että moni mies käy vieraissa" -lausetta. Että voipa olla näinkin, että vaimokulta on antanut miehelleen luvan ;)
Kommentit (45)
Minäkin elän avoimessa suhteessa. Monelle on vaikeaa käsittää, että kaikki eivät pidä yksiavioisuutta synonyymina rakkaudelle.
Luotan täysin mieheeni, siihen, että hän käyttää hyvää makua valitessaan seuransa. Kahdeksan vuoden aikana hän ei ole harrastanut seksiä muiden kuin minun kanssa, suudellut on muutamaa, mikä oli kuulemma oikein hauskaa eikä tee minua mustasukkaiseksi.
Minäkin olen " iskenyt" pari miestä tänä aikana, ei sen kummempaa kuin muutama suudelma baarissa. On hauskaa saada kokea sitä jännitystä ja kiihkoa, mitä parisuhteen alussa tunsi miestään kohtaan. Nyt kun tunne on muuttunut syvemmäksi rakkaudeksi.
Seksiin muiden kanssa on lupa molemmilla, mutta eipä ole tullut mentyä. Se on helpompaa kotona, kun ei tarvitse miettiä noita raskautumisia ja muita.
Jopa eräs ystävä kerran huusi minulle suu vaahdossa, kun kerroin, miten elämme. En ymmärrä, kuinka tämä elämäntapa voi loukata ketään muuta. Se sopii meille.
Jos mieheni rakastuu johonkuhun muuhun, on aivan sama, olenko antanut lupaa mennä vai en. Haluan pitää hänet niin kauan, kuin hän rakastaa minua ja haluaa juuri minua eniten, en lupauksen vuoksi väkisin.
En päätä hänen asioistaan eikä hän minun. Luotamme toisiimme. Luotamme liittoomme. En ymmärrä, mikä siinä on niin pahaa, että jotkut alkavat heti huudella. Elämä on epävarmaa, ja me hyväksymme sen. Teemme kaikkemme, jotta liittomme toimii ja tulee toimimaan, emme vain istu paikallamme ja ajattele, että ihmiset ovat yksiavioisia ja koska me olemme, pysymme yhdessäkin.
En haluaisi miestä, joka kertoisi minulle, mitä tehdä. En halua myöskään sellaista, joka ottaisi minulta käskyjä vastaan. Tämä suhde perustuu vapaaehtoisuuteen ja rakkauteen, uskovat nämä petturia huutavat mitä tahansa.
ymmärrän sinua todella,meilläkin puhuttu asiasta ja säännöistä,mutta ei vielä toteutettu.
Yhdessä ollaan oltu 15vuotta ja sanoisin että kahden lapsen jälkeen olemme todella onnellisia yhdessä!
Seksi luistaa mitä parhaiten ja ollaan puhuttu myös kolmannen hankkimisesta taas sänkyymme...
(kerran kokeiltiin parikymppisinä!)
Toiset ihmiset vaan tuntuu ajattelevan todella vanhanaikaisesti ja niuhosti, mutta saattaa siis olla että näissä suhteissa petetään ja petytään toiseen herkemmin!
Tsemppiä sulle!
Kun en halua sitä mahdollisuutta, että mieheni saa jonkun sukupuolitaudin?
Onko vanhanaikaista ja niuhoa, jos oikeasti uskon Rakastelun olevan joka tapauksessa niin paljon parempaa, kuin irtoseksin, että en koe tarvetta edes keskustella moisista sopimuksista. (Eipä minulla yhden yön juttujakaan ole koskaan ollut.)
Aiotko opettaa lapsellesi, että seksi kuuluu parisuhteeseen? Miksi suotta, jos et ihan itsekään siihen usko?
Ps. En ole minkään sortin uskovainen. En ole hypermustasukkainen. En koe olevani missään määrin " niuho" tai " vanhanaikainen" . Olen rakastavassa parisuhteessa elävä.
Vierailija:
ymmärrän sinua todella,meilläkin puhuttu asiasta ja säännöistä,mutta ei vielä toteutettu.
Yhdessä ollaan oltu 15vuotta ja sanoisin että kahden lapsen jälkeen olemme todella onnellisia yhdessä!
Seksi luistaa mitä parhaiten ja ollaan puhuttu myös kolmannen hankkimisesta taas sänkyymme...
(kerran kokeiltiin parikymppisinä!)
Toiset ihmiset vaan tuntuu ajattelevan todella vanhanaikaisesti ja niuhosti, mutta saattaa siis olla että näissä suhteissa petetään ja petytään toiseen herkemmin!
Tsemppiä sulle!
JOs taas asioista on puhuttu, uskon, että ihmiselle tulee helpommin toimittua järkevästi , eli käytettyä ehkäisyä, valittua seura vähän fiksummin, jos siis vieraissa käy.
Siksi utelin, kun usein uskovat ovat eniten yskiavioisuuden vankkoja kannattajia. Mutta eipä ole elämänseinillä lokeroita ihmisille, jokainen uskoo ja elää omien kokemuksiensa ja ajatustensa ohjaamina. Mukavaa, kun aina joskus voi keskustella asiallisesti erilailla ajattelevankin kanssa :)
ap