Mies raasuani.

Olin pitkästä aikaa ihan itsekseni kotona. Mies oli kaverinsa järjestämissä varpajaisissa ja lapset mummoilla. Siskoni miehineen poikkesi kylään ja yhtäkkiä saimme idean lähteä elokuviin.



Heille, siskolleni ja hän miehellensä elokuvissa käynti on tottumus (käyvät kerran pari kuukaudessa elokuvissa), mutta minä olen viimeksi ollut elokuvissa noin kolme vuotta sitten ja en koskaan Finnkinon teattereissa.



Ihana oli ostaa hattaraa, poppareita ja limua. elokuvateatterin kioskilta tai miksi kutsutaan. Elokuvakin oli ihan hyvä. Tämä Carreyn komedia.





Kun sitten tulimme kotiin puoli yhden maissa oli mieheni yllättäen jo kotiutunut noista varpajaisista. Olí soittellut kännykkääni hätääntyneenä 20 kertaa. Kännyni jätin keittiön pöydälle. Oli perjantaina ollut hieman riitaa meillä ja olin sanonut kiukkuissani, että jos nyt lähden itse tästä ovesta ja palaan vasta sunnuntaina. Taisi pelästyä, että onko se eukko on nyt sittenkin lähtenyt.



Eipä mies juuri huomannut, että meillä (siskoni miehenineen poikkesi vielä sisällä) oli vieraita. Tuossa ukko nukkuu vielä sohvalla takki päällä. Kohta varmaan pitää pyytää viekkuun.