Löytyykö täältä Mea-nimistä tai jolla on Mea-niminen tyttö?

Meillä on kotona Ia joka mielestäni ja muidenkin mielestä lausutaan kyllä ihan Iia.

Mielestäni Nea ja Mea lausutaan Neea ja Meea, valitan...



Sitten on noita nimiä kuten Nike (Niikke) ja Filip (Fiilip)jotka myös lausutaan pitkänä vokaalina. Mielestäni tässä ei ole mitään kummallista.

Enemmän kummalista on mielestäni joidenkin tyyli sanoa väärin nimessä Mikko tai Matti tmv. silloin kun puhutaan että ko. henkilölle jtn. Esim. "annoitko Mikkolle mehua?" tai "oliko Mattilla mustat housut?"



No joo... mutta mielestäni ne siis kuuluu lausua pitkällä vokaalilla ja joo, joudut ihan varmasti korjaamaan ihan jatkuvasti ja vieläpä samnoille henkilöille uudestaan ja uudestaan....

Nimi kirjoitetaan kirjoitusasunsa mukaiest Mea= ei ole suomalainen nimi, mutta lausutaan suomalaisttain Meea. (vst Rea) Myös sukunimemme, joka on vierasperäinen kirjoitetaan kileiopillisesti oikein yhdellä vokaalilla, mutta lausutaan pitkänä vokaalina ( Oikein ) Kaikissa maissa kun ei ole näin, että lausutaan kuten kirjoitetaan :)

on yksi Mea jonka nimen myös vanhemmat ääntävät pitkällä vokaalilla eli Meea. Ei tulisi itsellekään mieleen ääntää sitä lyhyenä vaan mielestäni Meea on luonteva äänneasu tuolle nimelle. Eikös myös esim Tia, Pia, Mia äännetä yleensä vähintään puolipitkänä, yhdellä vokaalilla kuulostaisivat aika töksähtäviltä.

tuota nimeä, mutta kun korjaat virheeni, sanon jatkossa vain mea.

se nyt vaan menee niin että korjaat ikuisesti. Mea lausutaan Suomessa Meea (ja siis joku Luka tai Tyko on ihan eri asia, haloo!) ihan kuten Pia lausutaan Piia. Yksi vokaali on valittu nimeen siksi että kahdella kirjoitettuna se nyt vaan näyttää juntilta.



Tietty on näitä jotka lausuu vaikka sellaisenkin nimen kuin Brooke kuten kirjoitetaan, mutta toisaalta jos on niin juntti että suomalaisena antaa nimen Brooke niin itsepähän nolaa itsensä...

se nyt vaan menee niin että korjaat ikuisesti. Mea lausutaan Suomessa Meea (ja siis joku Luka tai Tyko on ihan eri asia, haloo!) ihan kuten Pia lausutaan Piia. Yksi vokaali on valittu nimeen siksi että kahdella kirjoitettuna se nyt vaan näyttää juntilta.



Tietty on näitä jotka lausuu vaikka sellaisenkin nimen kuin Brooke kuten kirjoitetaan, mutta toisaalta jos on niin juntti että suomalaisena antaa nimen Brooke niin itsepähän nolaa itsensä...

ja lausutaan kyllä "Neea". JA Mea-nimisiä tiedän parikin, ja heidän nimensä on myös lausuttu "Meea".

se nyt vaan menee niin että korjaat ikuisesti. Mea lausutaan Suomessa Meea (ja siis joku Luka tai Tyko on ihan eri asia, haloo!) ihan kuten Pia lausutaan Piia. Yksi vokaali on valittu nimeen siksi että kahdella kirjoitettuna se nyt vaan näyttää juntilta. Tietty on näitä jotka lausuu vaikka sellaisenkin nimen kuin Brooke kuten kirjoitetaan, mutta toisaalta jos on niin juntti että suomalaisena antaa nimen Brooke niin itsepähän nolaa itsensä...

mielestäni myös Neea näyttää kirjoitettuna hassulta, ja olen ihan tyytyväinen, että nimeni kirjoitetaan Nea. Silloin kun olen nimeni saanut, se oli vielä harvinainen ja jotkut lausuivat "Nea", mutta nykyään kyllä ihmiset lausuvat automaattisesti "Neea".

-14

Mea ja sanotaan Meea. pidän tätä luonnollisempana (ja myös kauniimpana)ääntämistapana. en myöskään lausu ystäväni nimeä Pia vaan Piia, vaikka sekin yhdellä i:llä kirjoitetaan.



mutta kukin tylillään, korjaa ihan rauhassa, sinähän sen päätät.

ja lausutaan Meea, ainakin kotona käyttävät näin siis pitkää eetä. Itse lausun siltäväliltä tai miten sattuu.

Onko se niin vakavaa?

Tuontyyppiset nimet - Nea, Mea, Pia, Tua, Ia, Rea - lausutaan Suomessa useimmiten pitkällä vokaalilla ruotsalaiseen tyyliin. Toki poikkeuksiakin on, kuten sinun lapsesi, mutta hän jäänee vähemmistöön.

Meidän tyttömme nimi on Mea ja lausun sen todellakin Mea! Ja kaikki sukulaiset ja tututkin lausuvat Mea, kun olemme alusta asti kutsuneet Meaksi yhdellä eellä. Jos olisimme halunneet lasta kutsuttavan Meeaksi, olisimme laittaneet nimeksi Meea.



Tunnen myös yhen Pian (aikuinen nainen) ja häntä kaikki kutsuu Piaksi ja häntä itseä ärsyttää kovasti, jos häntä joku kutsuu Piiaksi. Samoin tunnen yhden Mian ja hän on myös puhekielessä Mia. Mikä tässä on niin vaikeaa? En ymmärrä miksi kaikki vokaalit pitää venyttää? Itse olen sitä mieltä, että Mea on kauniimpi kun se lausutaan Mea. Meea on taasjo ihan eri nimi.

Siksi ymmärrän sinua AP.

Tuontyyppiset nimet - Nea, Mea, Pia, Tua, Ia, Rea - lausutaan Suomessa useimmiten pitkällä vokaalilla ruotsalaiseen tyyliin. Toki poikkeuksiakin on, kuten sinun lapsesi, mutta hän jäänee vähemmistöön.

Meillä päin Juliat on Julioita (Juulia on ihan eri nimi), Ninat on Ninoja (Niina on toinen vaihtoehto), samoin Mea olisi Mea (en tunne yhtään). Tunsin lapsena Tuan, joka myös sanottiin niin. Aikuisena vasta opin, että se "kuuluisikin" ääntää pitkällä U:lla. :) Itä-Suomesta olen.

Fiksu aikuinen osaa kyllä ääntää niin kuin toivotaan äännettävän. Korjaamista se voi vaatia, mutta ei siitäkään kannata stressiä ottaa, monia muitakin nimiä joutuu korjaamaan.

ja Suomi sattuu olemaan kakskielinen maa, on musta ihan luonnollista että nimet voivat olla kirjoitusasultaan joko suomen- tai ruotsinkielisiä. Meidän perheessä on kaksi yhdellä vokaalilla kirjoitettua nimeä (ruotsinkielisittäin, tai venäjänkielisittäin) ja lausutaan molemmat kahdella vokaalilla.

Ei se mikään sääntö oo, että kaikki lausutaan niinkuin kirjoitetaan. Suomen kielessä tehdään niin, mutta miksi sitten annetaan ruotsinkielinen nimi? (Mea, Nea, Nina, Rea, Pia jne. eivät ole suomea.)

Makuasia, mutta valitettavasti joudut selittelemään. Ihan niinkuin minäkin joudun, joka kerta kun sanon nimeni tai lapseni nimen, kertomaan että kirjoitetaan yhdellä vokaalilla.

Ihan muualta ne on sinne Ruotsiinkin kulkeutuneet.

Ihan samoin kuin Tia, Nea, Noa, Moa (Muua), Mea jne. Kun nimi nyt sattuu olemaan länsinaapurista kotoisin, niin sen mukaan useimmat sen ääntävät. Jos haluat toisin, saat korjata lopun ikääsi.

Nea on siis nimenomaan se oikeaoppinen ja alkuperäinen lausunta, ei "neea".

Mia lausutaan sekä ruotsiksi, englanniksi, hollanniksi ym., kahdella iillä. Mistä ihmeestä pitäisi pystyä päättelemään, että vanhemmat tarkoittavat lausumistavaksi MIA, kun sellaista nimeä ei tavallaan edes ole, joka lausuttaisiin niin. Jos annatte "uuden" nimen, joka tuolla tavalla poikkeaa totutusta, niin varmasti joudutte selittelemään. Sama juttu Nean ja Mean kanssa.

e:llä kuulostaa tosi töksähtävältä, vähän niin kuin joku ähkäisy ja yskäisy. Meea ja Neea sen sijaan kuulostavat nimiltä.

Nea on siis nimenomaan se oikeaoppinen ja alkuperäinen lausunta, ei "neea".

Mia lausutaan sekä ruotsiksi, englanniksi, hollanniksi ym., kahdella iillä. Mistä ihmeestä pitäisi pystyä päättelemään, että vanhemmat tarkoittavat lausumistavaksi MIA, kun sellaista nimeä ei tavallaan edes ole, joka lausuttaisiin niin. Jos annatte "uuden" nimen, joka tuolla tavalla poikkeaa totutusta, niin varmasti joudutte selittelemään. Sama juttu Nean ja Mean kanssa.

Mulla on kaverina Mea, lausutaan Meea, ja mun rinnakkaisluokalla on Mea, joka lausutaan myös Meea. En ole koskaan kuullut kenenkään lausuvan Mea. Tunnen myös Nean ja Pian, jotka ovat (myös vanhemmilleen) Neea ja Piia.

Ystäväni nimi on Erika mutta se lausutaan Eerika. Syyksi on kerrottu että yksi e-kirjain näyttää paremmalta kuin kaksi. Luokkatoverini nimi on Nea ja se lausutaan Nea. Sekaannuksia tulee kuulemma jatkuvasti ja joutuu aina korjaamaan että "yhdellä eellä."

Sitten tunnen vielä Kian kenen nimi lausutaan Kiia. Että se on ihan näkemys- ja makueroista kiinni.

Nea on siis nimenomaan se oikeaoppinen ja alkuperäinen lausunta, ei "neea".

Mia lausutaan sekä ruotsiksi, englanniksi, hollanniksi ym., kahdella iillä. Mistä ihmeestä pitäisi pystyä päättelemään, että vanhemmat tarkoittavat lausumistavaksi MIA, kun sellaista nimeä ei tavallaan edes ole, joka lausuttaisiin niin. Jos annatte "uuden" nimen, joka tuolla tavalla poikkeaa totutusta, niin varmasti joudutte selittelemään. Sama juttu Nean ja Mean kanssa.

Samoin Mea tulee latinan kielestä ja tarkoittaa "minun." Ja alkuperäinen muoto on mea. Meea on ihan eri nimi. Suomessa kaikki vaan venytetään suomalaisittain Neea, Meea jne. kun EI OSATA lausua yhtään ulkolaisittain, mistä nimet ovat alkuperältään ja tänne tulleet. Sama monissa muissakin nimissä. Ärsyttävää! Joten Mea lausutaan Mea ja Meea lausutaan Meea.