Huhtikuiset viikonloppuun!

Ihan pikaisesti.

Sairaalassa olen ollut eilisen päivän...Kerron illemmalla lisää kuulumisia=)



Niksu 31+6

toi mahanympärys. En ookkaan sitä aiemmilta mukuloilta mittaillu eli vertailukohtaa ei ole, mutta nyt mennään 100 lasissa. Sf-mitta viime neuvolakäynnillä keskikäyrän alapuolella, tuntuukin että maha roikkuu polvissa, varsinkin iltasella. Nyt tuli isäntä häiritteen, täytyy mennä.



käärö3 ja sintti 31+2

Hauska juttu toi masumitta! :) Multakin mies oikein mittasi, ja mitta näytti 90cm. Viikkoja siis pian 29. Sf-mitasta ei tietoa, ja painoa on tullut ehkä noin 6-7 kiloa(?) (Reippaasti enemmän kuin kakkosraskaudessa, mutta vähemmän kuin ykkösessä.)



Mulla on ollut tänään yliväsy päivä. Aamulla heti kahdeksan jälkeen lähdin 25 asteen pakkasessa työtämään lapsia kerhoon rattailla, ja tuntui koko matkan, etten yksinkertaisesti jaksa. Yhteensä meillä tuli taas päivän aikana kävelykilometrejä varmaan joku 8. Vähän mä olin kade muille äideille, jotka toi lapsensa kerhoon autolla!!!! Kuitenkin, väsytti niin kävellä, että ajattelin koko ajan pelkästään, että kun päästään kotiin, niin otetaan koko poppoo päivätorkut. :) No ei niistä päivätorkuista toki mitään tullut, mutta lepäiltiin me hetki. Ja sit jaksettiin reippaina lasten kanssa tehdä viikkosiivouskin!



Vatsassa käy mukavat potkijaiset, ihanaa mylläystä:)



Nyt kuitenkin siirryn miehen seuraan alakertaan; meillä on vuokrattuna leffa, ja sen seuraksi iso pussi namia; maiskis!



Mukavaa perjantai iltaa siis kaikille!:)



tilda 28+5



p.s. Mymlan, jaksamista sinulle. Kyllä vauvillasi varmasti on kaikki hyvin! Muista levätä ja pidä itsestäsi huoli :)

Elikkäs olin tosiaan eilen yön yli sairaalassa tarkkailussa.

Menin siis polille valtavan päänsäryn kourissa ja ottivat minut käyrään vartiksi ja sen jälkeen kätilö otti verenpaineen...Hyvä,että ei mittari lentänyt kädestä,kun lukema oli 155/92.

Pikaisesti jouduin vielä pissaamaan purkkiin ja äkkiä lääkärin huoneeseen.

Lääkäri oli sama,joka viime viikon perjantaina sanoi minulle,että verenpaineet on aivan normaalit,kun menin neuvolalääkärin lähettämä tutkimuksiin.

Ei ollut enää normaalista puhetta ja lääkärikin oli kovin huolestuneen näköinen.Kaikki mahdolliset verikokeet otettiin ja minut passitettiin osastolle tarkkailuun.Turvotustakin lekuri päivitteli.

Satuin kuulemaan minua hoitaneen lekurin ja päivystävän keskustelua sen verran,että siinä he miettivät jo minun lähettämistäni naistenklinikalle ja kovasti katselivat ja mittailivat jotain ultrakuvaa.

Siinä vaiheessa meinasi tulla rojut housuun=/



Onneksi sitten ei kuitenkaan tarvinnut laittaa eteenpäin,sain todella vahvat särkylääkkeet yöksi ja aamulla oli todella juhlallinen olo,kun ei särkenyt mistään päin=D



Osastonlääkäri päästi minut kahdella ehdolla tänään kotiin.Sanoi kyllä,että alapaine on selkeästi noussut koko raskauden ajan ja sanoi,että VIIKOTTAIN on käytävä kontrollissa.

Kotiinpääsyn vaatimuksen olivat:Minun pitää VAIN levätä,mitään raskasta en saa tehdä ja jos alkaa samanlainen särky uudelleen ja kirkaat valopallot palaavat näkökenttään,niin mentävä heti takaisin.

Toistaiseksi*Koputetaan puuta* särky on lähinnä pientä pientä jomo-jomo-jomotusta ja mitään palluroita ei ole näkynyt.!!



Kun menin eilen sairaalaan,niin ovella oli kaksin kerroin kaverini,jolle oli tullut lähtö telakalle.

Juuri keskiviikkona kävimme kahvilla ja kaverini sanoi,että varmaan joutuu käynnistämään....Saattelin häntä synnärin ovelle kateellisena=)

Tänään sitten luikin omalta osastoltani synnyttäneiden osastolle katsomaan äitiä ja vauvaa.

Siis IHANA pakkaus..Kyllä aika pysähtyi totaalisesti,kun haluan jo oman puhisijan maailmaan.



7 viikkoa pitäisi kärvistellä ja sitten " leikkuriin" ,ellei sitten olotilani vuoksi jouduta sektioimaan aikaisemmin.

Yritän kyllä puhua,että jos leikkaus olisi jo viikolla 38.Vauvahan on tuolloin jo täysiaikanen ja kun tässä nyt jo on lievä toksemia,niin ei se ainakaan parempaan päin ole,kun tuo RR kohoaa ja kohoaa,kuten lääkäri itsekkin totesi.

Viikolla 36 menen siihen synnytystapa arviointiin ja silloin sitten keskustellaan tästä asiasta.



Nyt tässä ei auta muu,kuin mennä takaisin sohvalle pötkölleen.



Niksu 31+6

Niksu78: No olipa hyvä että menit eilen sinne polille. Muistissani oli nimittäin eilen omat kokemukseni tuosta joulun alta kun samojen syiden vuoksi jouduin äitipolille ja osastolle huilimaan ja tulipa sairaalassa vietettyä aikaa tammikuun alkupuolellakin. Molempina kertoina syynä korkeat verenpaineet ja paineisiin liittynyt päänsärky. Mutta multakaan ei onneksi vielä mitään sen vakavampaa ole löytynyt, mutta tehoseurannassa neuvolassa nyt olen. Että otathan lääkärin sanat vakavasti - lepäät paljon ja yrität olla stressaamatta. Ja heti takaisin sairaalaan jos oireet palaa. Itse olen lisäksi lääkärin ohjeen mukaan yrittänyt juoda paljon vettä ja vältellä sitä kahvia. Aamukahvista en kuitenkaan ole tinkinyt ;-).



Mymlan: eiköhän pikkuisella ole kaikki hyvin. Ja jos vauva jouduttaisiin masusta pois ottamaan taatusti lääkärit suunnittelisivat ajankohdan niin että vauva olisi " turvallisilla vesillä" . Kaikki vauvat kun eivät kasvussa kulje keskikäyrää, niinkuin ei meidänkään typy, vaan keskikäyrän alapuolella, mutta kun istukkavirtaukset on olleet hyvät ei asialle nyt toistaiseksi mitään ole tarttenut tehdä.



Mukavaa perjantai-iltaa itse kullekin.



Vattumato edelleen 31+1

Aika tapahtumarikas päivä, niksulla varsinkin. Ja mymlanilla vähän murhetta. Vaikka eipä tuosta kannata hirveesti huolestua, eikö kait tytöt olekin vähän sirompia ja pienempiä:))



Niin masunmitta oli 109cm. Sf-mitta menee siellä yläkäyrillä, ensi viikolla taas mittaillaan. Mulla masu mielettömän pinkeä ja pystyssä tossa edessä. Ja kuinka kova hikottelija tämä vauva onkaan. Taaskin hikkailee ja junttaa jalkoja tonne kylkiluiden alle. Auts auts.. Kyllä ahtaaksi käy tila tässä varressa..



Hyviä öitä huhtikset!!!

Vitsi että sitten väsyttääkin, piti nousta neljältä aamulla teippaamaan miehen selkää ( nikama 5 ei meinaa pysyä paikallaan) lentomatkaa varten. Ja tietenkin tarkistaa kuin lapselta että kaikki tarvittava on mukana ja tarpeeton karsittiin pois. ELI MÄ OLEN NYT LOMALLA!!! Tuntuu että tuo kaksi-vuotias passauttaa itseään vähemmän, kuin saikulla kärvistelevä 30-vuotias mies. En toki vähättele toisen kipua, mutta MÄKIN olen sairaslomalla.



Siivosinkin eilen, ettei tarvitse sitäkään tehdä moniin päiviin ja tein ne perkuleen lumityöt taas kerran. Tänään olen illalla lähdössä työkavereiden kanssa ulos syömään, ihanaa kuulla työjuttuja! Ja koska pappa betalar, toivon että ruoka todellakin maistuisi. Samalla vietämme myös myymäläpäällikkömme läksiäisiä.



Mymlan: Toivottavasti tirpalla on kaikki masussa hyvin, siellä masussa matkustaa pikku ballerina.



Niksu: Hurja reissu sulla takana, toivottavasti voit jo paljon paremmin.



Peppinetta 31+5

näissä kiristyksissä ei joudu kärvistelemään...

No, eihän se kipu siinä pahin ole vaan se niiden aiheuttama huoli...



Miten usein teillä tulee supistuksia ja millaisia on luonteeltaan? Tuleeko niitä joka päivä samalla tavalla?

Tuleeko levosta huolimatta?

Ja mikä on kohdunkaulan tilanne?

Milloin pitää lähteä sairaalaan saamaan estotankkausta ja miten nopeasti se tehoaa, entä miten pitkään? Ja onko se aina yön yli menevä projekti?

Olin siis tarkkailussa silloin viikko sitten osastolla, vaikka silloin supistukset kaikkosivat lähes kokonaan, eikä siis kokemusta lääkkeestä. Tämän viikon olen ottanut ihan rauhallisesti, mutta supistukset palasivat normaaliin (tunnin välein kovettuu, kivistää ja jomottaa, tosin IHAN hiljaa paikallaan oleminen auttaa eli ei tunnu silloin niin pahalta). Mutta tulee siis levossa joka tapauksessa, supistuksen aikaan vaan tuntuu pahalta liikahtaa.

Torstaina oli kontrollina lääkärineuvola ja käsikopelon jälkeen ärtyi niin, että nyt on tullut puolen tunnin välein näitä samoja supistuksia torstaista asti. Aamulla on hieman rauhallisempaa eli pääsee siihen tuntiin. Olen ollut täysilevossa koko tämän ajan ja paikat on aivan jumissa ilm. tästä makaamisesta. Tästä lähtien nyt sitten ei enää käsikopeloa harrasteta vaan kaikki hoidetaan ultralla, mutta sitä varten siis pitää lähteä äitiyspolille. Se kontrolli olis joskus 2 viikon päästä.

Mietin, että voisko näitä suppareita rauhoittaa se estolääke. Sais edes hetkeksi taukoa. Pelkään, että tätä tahtia etenee ja pääsee pahaksi ja sitten joutuu olemaan siellä sairaalassa.

Suostuukohan ottamaan esim. ens viikolla päivätankkaukseen, jos tämä ei tästä rauhoitu, mutta jos siis ei ole mikään akuuttitilanne kuitenkaan (ts. synnytysuhka sillä hetkellä). Pelkään niin sairaalaan jäämistä, kun siellä valvon ja sekään ei parempaan johda. Koko viikko meni taas kotona nukkumaan harjoittelemisessa viime viikonlopun valvontareissulta.

Kaikki vinkit ja kokemukset otetaan vastaan!



Touhis rv 28 tasan tänään

että viikko sitten kk ultralla 4 cm jopa yli, hyvin pehmeä, mutta kiinni.

Torstaina käsikopelolla 2-2½cm ja hyvin pehmeä, kiinni. Pehmeyden vuoksi ei siis tarvitse enää käsikopeloa, kun mitan ja aukeamisen voi todeta ultrallakin. Ei kai se siitä pehmeästä enää miksikään muutu...

eli siinä välissä nyt tuskin mitään oli tapahtunut. Tosin tämän tarkastuksen jälkeen vasta äityi puolet pahemmaksi. Koko ajan sitä miettii, että mitä supistukset tekee, vaikka ei ne välttämättä tee mitään, kun en ole edes pystyasennossa paljoa. Sitä koittaa olla ajattelematta ja kyttäämättä kelloa, mutta aina kun se supistus tulee, se muistuttaa ja sitä on vaan jotenkin niin vaikea ohittaa.

Ja supistuksia ollut vk 13 asti eli ei kai näihin nyt enää voi tottuakaan. Tai no voi varmaan, jos todetaan ens kerralla, että eivät ole tehneet mitään. Pelästyin vaan niin paljon viime viikon sairaalareissusta ja sitten tämän käsikopelon seurauksista.

Onko teillä masu ottanut nokkiinsa tarkastuksen jälkeen? Miten kauan on kestänyt?

Muistan jo viikon 14 tarkastuksesta, että maha oli kipeä jonkin aikaa.

Viime viikolla sairaalassa ei tosin ärtynyt käsikopelosta. En oikeen tajua...

Minä olen ollut kaksi kertaa osastohoidossa supistusten takia, saanut piikkinä estolääkitystä ja kotona olen syönyt Indometin-nimistä lääkettä, joka on ainakin minulla auttanut. Tuo lääke on tehnyt myös toisen asian, jonka juuri huomasin: rinnoista ei enää heru esimaitoa, mitä tuli vielä alkuviikosta.



Eilen lääkärikin totesi, että paikat eivät ole enempää antaneet periksi, joten rauhallisesti otan edelleen, mutta ei mitään paniikkia ole päällä. Minulla kun on nuo viikot jo suht turvallisella mallilla, tosin mielellään saa poitsu vielä ainakin kuukauden päivät mahassa viihtyä :)



Painoarviokin oli eilen hurja, kaksi kiloa, mutta lääkärikin epäili että siinä on jokin pieni mittavirhe, mikä nosti tuota arviota.



Joka tapauksessa olen ihan levollisella mielellä, ja lääkärikin sanoi, että tällaiset tässä vaiheessa " ulos pyrkivät" vauvat ovat monesti niitä jotka loppujen lopuksi viihtyisivat pienessä yksiössään ties kuinka kauan. Osasyynä saattaa tietysti olla tuo estolääkitys, että jos se sitten jotenkin vaikuttaa sinne loppuunkin, tiedä sitä sitten?



Meillä nyt vietetään muutenkin rauhallista lauantaita, ulkona paukkuu pakkanen 24 asteen voimalla, ei paljon huvita pihalle mennä! Aurinko kyllä paistaa todella kauniisti näin sisältä katsoen.



Pitäisi alkaa jonkinlaisiin ruuan valmistuspuuhiin pikku hiljaa, vaikka hätäkös tässä, koko päivä aikaa.



Eusenia 30+5

Miten kovilla/tiuhilla supistuksilla olet osastolle mennyt?

Äidilläni oli myös aikoinaan musta supistustenestolääkkeitä kotona (ei ollut koskaan siitä syystä osastolla) ja sanoi, että auttoi heti.

Nykyisin vain ainakin meidän sairaalassa (tyks) annetaan vain osastolla eli kotiin ei kirjoiteta, varsinkaan, jos ei ole koskaan osastolla saanut. Mietin vain, että miten pitkälle pitää antaa mennä... Tuntuu jotenkin hölmöltä, jos reagoidaan vasta tosi myöhään/tosi tapauksessa. Esikoinen tuli täysaikaisena, mutta syöksyllä, joten silloin saattaa olla sitten jo liian myöhäistä estellä tai ainakin pelkään niin...

ei millään muista kaikkea kirjoittaa yhteen viestiin..

Eli mikä sulla ollut kohdunkaulan tilanne viikon 27, 28 aikoihin, entä nyt?

Kumpa voiskin hypätä vaikka 3 viikkoa eteenpäin niin suurin paine varmaan katoaisi.

Meilläkin vauva onneksi ollut aina hieman oletettua suurempi, joten sekin on aina plussaa tässä tapauksessa.

Lääkäri sanoi viime viikonloppuna, että taulukon mukaan vk 28 olisi noin kilo ja vk 32 2 kiloa. Meillä tasan vk27 oli arvio 1020g. Jos arviot oikeen niin tämän mukaan teidänkin vauva ihan hyvän kokoinen :)

ikävä kuulla kun jollain on jo puppareita..koittakaahan jaksella! nukuttiin ukon kanssa 12 asti, esikoinen on isällään. kyllä uni tulikin tarpeeseen. mulla taas älytön kutina päällä. varmaan ku veti suklaata taas kaksin käsin eilen=/. ei taida uloskaan nyt päästä, ku pakkasta 22...



muuten masu voi hyvin, ollut pirtsakka hyvän yön jälkeen. vielä kaksi viikkoa niin on 30 viikkoa täynnä=) kaveri sai työn eilen..voi kun oma nyytti olisi jo kainalossa..hyvää lauantaita kaikille.



T: peetu 28 tasan

Nyt palaa käpy tältä äiskältä näillä minuuteilla... Pikkuneidillä on päikkäriaika ja nukkuminen on ihan toivotonta. Jokun aika sitten otimme sängynreunat alas, sujui mallikkaasti. Sitten ei sujunut, hermot meni ja olen välillä nostanut laidan sitten ylös, kun väsyttää-väsyttää, mutta ei malta nukkua, kun kerran poiskin petistä pääsee. Nytkin sitten nostin laidan, tulin alakertaan ja jyms! Sitten kipitin katsomaan ja pimu kipitti portaissa vastaan. Ei laita on taas alhaalla, ylärapussa portti ja kova huutelu ja touhu kuuluu ylhäältä... Arg! Millä tuonmmoisen vajaa 2v saa pysymään sängyssä?! Kaikki neuvot otetaan kiitollisena vastaan... Illatkin vähän hosumista, mutta helpompia. Nyt menen taas kellistämään...



Ja sorppa, menee aiheen vierestä... Mutta kohta astialle... Mikäli nukkumatti siis pääsisi yllättämään...



Tilp. -pipo liekeissä

Osallistun myöskin keskusteluun, kun noista suppareita kun näyttää monella muullakin olevan...



Torstaina oli siis lääkäriaika sairaalassa, olo on ollut ihan hyvä, ei valittamista.

No selvisipä sitten, että kohdunsuu on 2,5cm auki ja pituutta on enään 2,5cm...Lisäksi kohdunsuu oli pehmeähkö.

Kun vattan päältä painoi kohtua alaspäin, aukesi kohdunsuu vielä enemmänkin.

Osastolle en vielä joutunut jäämään, viikon päästä on uusinta aika.

Rauhassa täällä kotona vallan jatketaan, seisomista ja liikkumista vältettävä minkä pystyy.

Supisteluita kun ei saisi nyt yhtään tulla, mutta siinä kun onkin se ongelma, että kun supistelut ovat mulla niin pieniä, etten huomaa niitä, tai sitten ovat muuten vain kivuttomia.

Olen nyt yrittänyt tarkkailla mahdollisimman paljon oloani, mutta en vain erota niitä! Ainut " kipuilu" mitä on ollut, on selän puolella ajoittainen vihlonta...

Senkin olen laskenut iskiaksen piikkiin ennemmin, tiedä sitten oireileeko mulla supistukset kokonaan selän puolella?



Vauvan painoarviota eivät pystyneet antamaan, kun vauvan pää on jo niin alhaalla, ettei sitä saa enään mitattuakaan.

Pieneksi sanoivat, jonka vuoksi painonnousua tarkkailevat myöskin säännöllisesti.

Arvuuttelivat, että paino olisi noin 1300g, ja viikkoja tähän mennessä oli 30...Miten teillä muilla on ollut tähän mennessä vauvan painoarviot?



-Peron 30+2-

1½ tuntia meni! Koskakohan se herää päikkäreiltä? Yleesä nukkuu n. 12.30 - 15 suunnilleen. Epäilemättä herää puolen tunnin päästä... Pitäisi ruoka huitasta uuniin ja pulla leipoa. Innostuin aamusella vääntämään pullataikinan. Ja eilen ostimme kaupasta lohen, siltä pitäisi ottaa pää irti ja ruoto pois. En ole ennen moista tehnyt, fileitä vain uuniin lätkinyt... Jännitysnäytelmää kerrakseen yhdelle päivälle!



Mutta asiaan... Enpä tosiaan ole ainoa, jolla supistellut. Itse olen päässyt huomattavasti helpommalla kuin moni! Mutta olenpa kuitenkin toista viikkoa s-lomalla, jatkuu vielä 14. päivään tämä. Sitten ä-loman alkuun onkin enää 1½ viikkoa. Kävin tiistaina lääkärillä, paikat pehmenneet olivat. Mutta supistelut ovat kyllä helpottaneet, kun olen ottanut rennosti.



Masussa taas ollut aika rauhallista, täytyy ihan töniä välillä. Vähän aikaa sitten oli kovaakin myllerrystä. Mikäköhän toista pidättelee? Huolestuttaa.



Mutta onneksi ultran mukaan vauva oli raivotarjonnassa (siis silloin). Tokihan se mahtuu vielä kieppumaan, mutta mukavaa, ettei ihan istuallaan vain viihdy! Vieläkään ei lääkäri mulle kertonut, että kumpi mahdollisesti olisi tulossa. Poikaoloni edelleen vahva, mutta kyllä sen silti täytyy tyttö olla! Kaihan se sen pippelin olisi bongannut, näin ainakin epäilen. Kokoarviota joku mietti: mulle sanoi vaavan painoksi n. 1000 g, viikkoja abaut 28.



Minun tulokseni mahanympärysgalleriaan: 101 cm. Muoto on tuommoinen eteenpäin suuntautunut ja vatsa on hyvin alhaalla. Esikoisesta oli paljon korkeammalla (ja leveemmällä) vatta. Painoa on tullut kotitarpeiksi, mutta vähemmän kuin esikoiseta. Ainakin olo on paljon sutjakkaampi eikä posketakaan ole pahemmin pyöristyneet. Kahvaa enemmänkin tuolla selkäpuolella (nice!). Totuudenhetki sitten reilun viikon päästä neuvolassa. Mä en omista vaakaa, olen vähän painoneuroottisuuteen taipuvainen...



Mutta hyvää lauantaita kaikille, mää lähen pullahommiin ja kalan teurastukseen!



Tilp. 28+2

Minulla tuli alkuun tosi kipeitä supistuksia, väliä en osaa sanoa, mutta minullahan ne käynnistyivät mitä ilmeisemmin pissatulehduksen takia. Sain siihen antibioottikuurin mutta supistelut jatkuivat siitä huolimatta.



Minulla oli tilanne vielä 27 ja 28 viikoille ihan ok, sitten sen tulehduksen myötä lyheni kohdunkaula johonkin kahteen-kahteen ja puoleen senttiin. Tällä hetkellä sitä on noin sentti-puolitoista jäljellä, mutta lyhenemistä tai muuta muutosta ei siis ollut viikon aikana tapahtunut, vaikka joitakin supistuksia on ollut lääkityksestä huolimatta.



Ja nyt tilanne on omastakin mielestäni ihan ok, olen oppinut olemaan stressaamatta enää, niinkuin jo aikaisemmin kirjoitin, kun nämä viikot ovat jo näinkin pitkällä.



Päivä kerrallaan kohti tavoitetta :)

Monella tuntuu olevan jo paikat pehmenneet/auki ja suppareita. Itse saan tietää tiistaina enemmän sekä kohdunsuun tilanteesta että vauvan koosta, kirjoittelen sitten illalla kun kotiudun äitipolilta. Itsekin olen huolestuneena seuraillut, kuinka masu on kipeä tuolta alhaalta ja ihan jatkuvasti, eivät ole liitos- eikä venymiskipuja. Minulla synnytyksen alkuun tulevat supistukset olivat juuri sellaisia, kuin lievää kuukautiskipua, jota en edes noteerannut supistuksiksi... Varmaan johtuu viime viikosta, oli aika väsyttävä ja raskas. Enää maanantai kuitenkin olisi varsinaista työtä, tiistaina pari tuntia, jos lääkäri sitten suostuu kirjoittamaan sairaslomaa. Ei tämä väsymys mitään " normaali" väsymistäkään ole, koska olen kertakaikkiaan puolikuollut enkä jaksa ajatellakaan muuta kuin pitkälleen pääsemistä.



Jaksamista ja lepoa kaikille! Tärkeät viikot menossa, mutta yritetään vielä pitää pikkuiset sisällä vaikka eloonjäämistilastot jo alkavat kääntyä meidän puolelle...



eikkuli ja hippu 31+3

Rauhallista lauantaita on vietetty meilläkin. Sen verran paukkuu pakkanen täällä eteläisessä Suomessakin, että ollaan vaan laiskoteltu sisällä ja paranneltu viimeviikkoista flunssaa. Normaalisti ulkoilemme kyllä tällaisella ilmallakin, mutta toiseksi nuorimmaisella oli keuhkoputket taas kovilla flunssan yhteydessä. Parempi siis touhuta sisällä.



Vatsan ympäryksen mittasin äsken ja 96cm näytti, pituutta minulla on 156cm. Sf-mitta päivittyy ensi viikolla neuvolassa :o)Painoa on kertynyt noin 10kg tähän mennessä.



Joku kyseli vauvan painoarviota; meillä on oltu n rv 31-32 sellaiset 1700g ja vauvat syntyessään siinä 3kg-3,3kg paitsi tuo keskosemme oli 2170g rv 34+2.



Itse käväisin äitipolilla reilu viikko sitten sektioarven kirpaisujen takia, mutta ainakaan vielä ei mitään hälyttävää näkynyt. Kontrolliin menen sitten rv 33 ja synnytystapa-arvioon vielä sitten myöhemmin.



Tsemppiä supistuksista kärsiville; paljon nestettä ja lepoa!



Mandi ja kuutonen 29+2