Te, jotka olette lähteneet Facebookista.

Kivan kannustavia viestejä. Olen monesti miettinyt, että voisi koko tilin poistaa. En jaksa päivitellä elämääni ja laitella söpöjä kuvia. Toiseksi, ei tulisi mieleenkään selitellä lastemme asioita netissä (ihmettelen oikeasti, kun ihmiset kertoo kaikki lastensa ja nuortensa tekemiset kuvien kanssa)

Tili on edelleen auki, mutta käyn harvoin ja en jaksa lukea niitä turhanpäiväisiä päivityksiä. Kun käyn, niin klikkailen tykkäämiset lukematta mahdollisimman moneen viestiin, ettei kukaan loukkaanu ja ajattele minua stalkkaajaksi. Joskus muodon vuoksi kirjoitan jotain, voi kun kaunis auringonpaiste, sydän laulaa. Senkin vain siksi, ettei kukaan pääse kritisoimaan, että stalkkaan (ei kiinnosta tosiaan stalkata, kun en jaksa edes lukea niitä arkipäivän kommelluksia)

Miksi en ole eronnut vielä, on muutama järjestösivu, mitä oikeastaan tarvitsen.

Minä haluaisin poistua. Jos olisin aina asunut Suomessa poistuisinkin. Olen kuitenkin asunut kahdessa muussakin maassa, toisessa niistä 6 vuotta, toisessa vain 1,5, ja niihin ulkomaalaisiin ystäviin on kätevää pitää yhteyttä fb:ssa. Heillekin lähinnä inboxittelen, mutta on kivaa nähdä heidän kuviaan ja päivityksiään.

Suomikavereista kuulen muutenkin kuin fb:n kautta, vaikka toki heidänkin kuulumisensa sieltä luen. Itse olen järjettömän laiska tekemään siellä mitään julkista kun olen niin tympääntynyt koko palveluun. Käyn siellä kerran päivässä nopeasti ja that's it.

Liityin Facebookiin 2009 ja lähdin sieltä pari kk sitten. Jäin työttömäksi tämän vuoden alussa ja tuntui absurdilta lukea entisten työkavereiden päivityksiä esimerkiksi lapsiaan koskien kun en ollut noita lapsia ikinä livenä tavannutkaan enkä välttämättä noita entisiä työkavereitakaan tule enää koskaan tapaamaan.

Haluan siis keskittyä oikeisiin ystäviin ja heitä mulla on sen verran rajallinen määrä, että ihan livetapaamisilla pysyn heidän elämästään selvillä. Muutenkin facebook on yleensä hitusen pinnallinen paikka, harvahan sinne laittaa koko todellisuutta elämästään vaan yleensä päivitetään niitä positiivia asioita. Eihän siinä mitään väärää ole, mutta en vain jaksanut seurata puolitotuuksia puolituttujen elämästä :D

Olin facebookissa kolme vuotta ja lähdin, koska koko paikka alkoi vaan kyllästyttämään. Minua ei kiinnostanut kaikkien kaikki jutut ja osalta sain jo vihaisia kuittailuja, kun en hyväksynyt heidän kaveripyyntöjään. Myöskään kaikkia en voinut estää, koska he olisivat saaneet kuulla siitä jotain muuta kautta ja suuttuneet entistä enemmän.

Olen ollut nyt poissa sieltä lähes vuoden ja en todellakaan aio palata takaisin. Pystyn solmimaan nykyään paljon helpommin ystävyyssuhteita, kun näen ihmisiä kasvotusten ja yhteydenottoa varten vaihdan numeroita kiinnostavan ihmisen kanssa.

Menin Facebookiin vuonna 2008. Viime helmikuussa poistin tilin ja itse asiassa samaan syssyyn irrotin itseni kaikista muistakin somekahleista Twitteristä Instagramiin, poistin myös kaikenlaiset SportsTrackerit ja muut.

Viikon ajan oli ihanaa. Oli aikaa, oli myös aikaa ajatella. Oli hiljaista. Tuntui levolliselta. 

Sitten liityin takaisin (Facebook-tili häviää vasta kolmen viikon päästä oikeasti, vaikka sen poistaakin) ja sama stressi jatkuu taas.

Perustelin takaisin menemistä sillä, että jäisin alueen yhteisösivun asioista pois, alueen FB-kirpputorin tavarat menisivät sivu suun ja lapsen harrastuksen tiedotussivu toimii ainoastaan Facebookissa.

Vuoden taisin olla, kunnes poistuin. Ei vaan ollut minun juttuni. Elämäni ei muuttunut mitenkää, vaikka ko.palvelua en ole moniin vuosiin käyttänyt.

Liityin ekan kerran 2007 ja olin muutaman kuukauden kunnes poistuin. Tokan kerran liityin 2010 ja silloin olin melkein pari vuotta ennenkuin poistuin taas. Viime vuonna liityin taas ja poistuin nyt uudestaan. Ei mulla oikein ole kavereita ja inhoan sitä että exä vainoaa mua sitä kautta.

Ehkä menen vielä joskus takaisin, kunhan pääsen lopullisesti exästä eroon.

Mä liityin Facebookkiin 2007 ja häippäsin sieltä puolisen vuotta sitten. Edelleen tili uinuu siellä. Olen pari kertaa siis käynyt tunnuksillani sisällä, ja samantien poistanut itseni sieltä kun jotenkin ei vain jaksa, ihanaa olla omassa rauhassa. Kyllä se tili on siellä uinumassa monta vuotta, vaikka siellä ei kävisikään. Mullaki oli monen kuukauden paussi, etten kirjautunut sisään. Ja kun sitten kirjauduin, oli kaikki ennallaan, kaverit sun muut. Poistumissyyksi valitsin ruksin kohtaan " tämä on vain väliaikaista"

[quote author="Vierailija" time="08.05.2014 klo 13:42"]

Liityin ekan kerran 2007 ja olin muutaman kuukauden kunnes poistuin. Tokan kerran liityin 2010 ja silloin olin melkein pari vuotta ennenkuin poistuin taas. Viime vuonna liityin taas ja poistuin nyt uudestaan. Ei mulla oikein ole kavereita ja inhoan sitä että exä vainoaa mua sitä kautta.

Ehkä menen vielä joskus takaisin, kunhan pääsen lopullisesti exästä eroon.

[/quote]

Et laittanu exälle estoa päälle? Vai laitoit, ja se tekaisi uuden profiilin, jolla taas pääsi sua kyttää?

Olin 2008-2013, alko vituttamaan kun kaikki vakoili ketä kaverina ym. Lopulta en jaksanu ite päivittää mitään niin miksi turhaa olla siellä enää...

Kaverilistalla vaan muka kavereita joiden tekemiset ei kiinnostanut.

90%. Väheni koneella olo, paino putosi 20kg,nukun paremmin, aikaa puolisolle :) Päivässä kerkee vaikka mitä kun ei koneella ole!

Liityin tuossa 2010, olisikohan että olin reilun vuoden jonka jälkeen ajattelin että eiköhän tää oo tässä, takasin en oo menny ja eikä tuota oo pahemmin ikävä oo ollukkaan.

[quote author="Vierailija" time="08.05.2014 klo 13:44"]

[quote author="Vierailija" time="08.05.2014 klo 13:42"]

Liityin ekan kerran 2007 ja olin muutaman kuukauden kunnes poistuin. Tokan kerran liityin 2010 ja silloin olin melkein pari vuotta ennenkuin poistuin taas. Viime vuonna liityin taas ja poistuin nyt uudestaan. Ei mulla oikein ole kavereita ja inhoan sitä että exä vainoaa mua sitä kautta.

Ehkä menen vielä joskus takaisin, kunhan pääsen lopullisesti exästä eroon.

[/quote]

Et laittanu exälle estoa päälle? Vai laitoit, ja se tekaisi uuden profiilin, jolla taas pääsi sua kyttää?

[/quote]

Laitoin. Mutta sai tietää että olen niin tehnyt ja ilmestyi oveni taakse mesoamaan. Joten parempi olla poissa kokonaan.

En ole koskaan ollut facebookissa. Ja olen ihan "normaali" 26-vuotias, sosiaalinen nainen. Ei vaan tullut alunperin liityttyä, enkä sen jälkeen ole liittynytkään.

Uskon, että FB:ssä on paljon kivaa, mutta se on varmasti myös liian addiktoiva, aikaa vievä ja "henkisesti raskas" palvelu aina välillä. Edelleen mietin toisinaan, et pitäiskö sinne liittyä, mutta nyt olisin jo niin jälkijunassa etten taida edes viitsiä enää.

AP, jos sä koet Facebookin raskaana/ärsyttävänä asiana, poista profiilisi. Turhaan sä sitä pelkäät! Kyllä me facebookittomatkin ollaan ihan normaalia sosiaalista kansaa, vielä tänäkin päivänä :) En käytä mitään muuta "somea" kuin whatsappia, mutta siellä juttelen tosiaan vaan niiden OIKEIDEN kavereiden ja perheenjäsenteni kanssa.

Liityin Facebookkiin 2008 ja suljin sen 2 vuotta sitten. Tyhmää roikkumista ja ajan tuhlausta. Oikeiden ystävien kanssa pitää muutenkin yhteyttä. En kuulu siihen ihmisryhmään joka haluaisi jokapäiväisiä tekemisiään muille päivitellä. Tyytyväinen olen päätökseen. Olen alkanut lukemaan iltaisin taas paljon enemmän, kun jää aikaa...

Liityin 2005 ja lähdin 2011.. Lähinnä rupesi ärsyttämään puolituttujen elämän seuraaminen ja myös se, että puolitutut tiesivät yhtäkkiä minun elämästä enemmän kuin olisin heille kertonut. Kavereiden poistaminen oli stressaavaa ja ahdistuin kaveripyynnöistä joita en halunnut hyväksyä. Menin samoihin aikoihin naimisiin ja saimme sairaalahoitoa vaatineen lapsen joten tärkeysjärjestykseni muuttui aikalailla.

Myös se ärsytti, että vaikka elämässäni menin eteenpäin ja jätin epämielyttäviä ihmissuhteita ja elämänvaiheita taakseni niin facebookissa se kaikki oli luettavissa ja muistuttamassa minua menneistä joka päivä.. En myöskään halunnut antaa narsistiselle exälle mitään tietoa minusta saataville koska tiesin hänen käyttävän sitä minua vastaan..

Eiköhän tuossa ollut ihan tarpeeksi syitä :)

En ole kaivannut ollenkaan. Ajankäyttöni on muuttunut lasten myötä muutenkin. Netissä roikun välillä esim lukemassa näitä keskusteluja :)

Koen olevani taas rauhassa enkä muiden tuijoteltavana koko ajan.

Liityin vuonna 2008 ja lähdin pois kesällä 2009. En ole kaivannut takaisin. Se oli ensin ihan mukavaa, mutta sitten alkoi tuntua, että tämä on turhaa touhua. Olin yhteyksissä ihmisiin, joihin olen yhteydessä muutenkin, ja kun on Skype, sähköposti ja reaalitodellisuus, niin mitäpä sitä FB:llä tekisi.

[quote author="Vierailija" time="08.05.2014 klo 13:50"]

[quote author="Vierailija" time="08.05.2014 klo 13:44"]

[quote author="Vierailija" time="08.05.2014 klo 13:42"]

Liityin ekan kerran 2007 ja olin muutaman kuukauden kunnes poistuin. Tokan kerran liityin 2010 ja silloin olin melkein pari vuotta ennenkuin poistuin taas. Viime vuonna liityin taas ja poistuin nyt uudestaan. Ei mulla oikein ole kavereita ja inhoan sitä että exä vainoaa mua sitä kautta.

Ehkä menen vielä joskus takaisin, kunhan pääsen lopullisesti exästä eroon.

[/quote]

Et laittanu exälle estoa päälle? Vai laitoit, ja se tekaisi uuden profiilin, jolla taas pääsi sua kyttää?

[/quote]

Laitoin. Mutta sai tietää että olen niin tehnyt ja ilmestyi oveni taakse mesoamaan. Joten parempi olla poissa kokonaan.

[/quote]

Sen verran urpo kuitenkin ettei tekaissut  tyyliin "Matti Meikäläinen" - profiilia, jolla ois taas päässy näkee sut netissä. Vaivautui ihan oikeassa elämässä tulla oven taakse mesoamaan, kun ei näe sua enää netissä omalla profiilillaan :D ? huh huh

[quote author="Vierailija" time="08.05.2014 klo 13:54"]

Liityin 2005 ja lähdin 2011.. Lähinnä rupesi ärsyttämään puolituttujen elämän seuraaminen ja myös se, että puolitutut tiesivät yhtäkkiä minun elämästä enemmän kuin olisin heille kertonut. Kavereiden poistaminen oli stressaavaa ja ahdistuin kaveripyynnöistä joita en halunnut hyväksyä. Menin samoihin aikoihin naimisiin ja saimme sairaalahoitoa vaatineen lapsen joten tärkeysjärjestykseni muuttui aikalailla.

Myös se ärsytti, että vaikka elämässäni menin eteenpäin ja jätin epämielyttäviä ihmissuhteita ja elämänvaiheita taakseni niin facebookissa se kaikki oli luettavissa ja muistuttamassa minua menneistä joka päivä.. En myöskään halunnut antaa narsistiselle exälle mitään tietoa minusta saataville koska tiesin hänen käyttävän sitä minua vastaan..

Eiköhän tuossa ollut ihan tarpeeksi syitä :)

En ole kaivannut ollenkaan. Ajankäyttöni on muuttunut lasten myötä muutenkin. Netissä roikun välillä esim lukemassa näitä keskusteluja :)

Koen olevani taas rauhassa enkä muiden tuijoteltavana koko ajan.

[/quote]

Veit sanat suustani, juuri näin koin itsekkin, hieno kirjoitus.

Mulla on ollut on-off suhde Facebookiin vuosia. Olen aina vihannut Facebookia ja kokenut, että se ottaa enemmän kuin antaa. Menin alunperin Facebookiin joskus 07 tai 08. Deaktivoin profiilini useasti, välillä kuukausiksi kerrallaan. Olen myös tehnyt ns lopullisen poiston 2-3 kertaa ja aloittanut profiilini ja kavereiden keräilyn taas nollasta.

Joka kerta kun olen lähtenyt Facesta, olen tehnyt sen siksi, koska Facebook masentaa mua. Vie aikaa, aiheuttaa riippuvuutta ja siitä tulee paha mieli. Takaisin olen mennyt, koska olen halunnut taas kuulla ulkomailla asuvien kavereiden kuulumisia. Se onkin ollut ainoa oikea syy käyttää Facea. 

Nyt olen poistanut profiilini taas lopullisesti ja tällä kertaa en enää rekisteröidy koskaan enää koko roskaan. Tiedän päätöksen olevan lopullinen, koska en tämän vikan lähdön jälkeen enää mieti Facebookkia ollenkaan, olen tehnyt henkisen lähdön ja tiedän etten enää koskaa palaa takas masentumaan. Elämänlaatu on parantunut, kyllä! Tykkään monesta muusta somesta, esim Pinterestistä, Twitteristä ja Instagrammista, joita toki käytän, mutta se eivät ole samalla tavalla masentavia ja koukuttavia kuin Facebook. Johtuu varmaan siitä, että Facebookissa lisätään ihmisiä ystäviksi, eikä pelkästään seuraajiksi. Facessa ystävyyden pitää olla myös molemminpuolista, se tekee siitä henkilökohtaisemman. Muita someja käyttämäll koen säilyttäväni yksityisyyteni, Facessa en koskaan.

up