Pulleat häpyhuulet / suonikohju!!
Hei!
Olen raskausviikolla 22. Viimeisen viikon aikana olen huomannut, että häpyhuuleni ja lähes koko alapääni on todella " pulleassa kunnossa" . Siis paikat ovat todella pyöreät, ilmeisesti veri pakkaa paikkoihin todella kovaa. Istumatyötä tehdessäni huomaan, että pitkä istuminen alkaa tekemään kipeää, tuntuu kuin paikat hankaantuisivat rikki. Lisäksi toisella puolella häpyhuulta olisi aivan kuin suonikohju! Voiko se olla mahdollista?
Onko muilla vastaavia ongelmia, havaintoja? Onko normaalia ja kuinka oloa voisi helpottaa? Poistuuko suonikohju itsestään synnytyksen jälkeen?
Kiitos!
Kommentit (5)
minulla on sama ongelma,joka havaitsi gynegelogi aivan aluksi joskus rv:llä 10. Ja siitä johonkin rv:lle 21 suonikohjut pimpsassa oli tosi kipeät. Olen helpottanut oloa samalla konstilla kuin edellinen kirjoittaja. Ja sitten olen alkanut nukkumaan tyyny jälkojen välissä ja se on helpottanut oloa huomattavasti. Olen myös saanut suonikohjuja jalkoihin ihan kiitettävästi. Ja niitäkin särkee aika ajoin. Tällöin laitan yöksi tukikusukat jalkaan ja pidän niitä vielä seuraavan päivän niin olo helpottaa. Työelämästä olen jäänyt saikulle ennen joulua muista syistä.
Eipä tässä muu auta kuin tsempata!Mutta et ole yksin ogelmisesi kanssa.Meitä on muitakin !
Lilli81 22+4
En mä siis tiedä edes et miltä mahdollisesti suonikohju näyttäis. Enkä ole ajatellut koko asiaa, vasta ku eilen illalla. Rakastelu tuntu jotenkin ylihyvälle (on ollut jotenki vähän limakalvot arkoja viimeaikoina, joten erilaista) ja en ihmetellyt mitään ennen ku suihkussa huomasin et onko totta et häpyhuulet on näin epänormaalisti turvonneet. Huomasin sit et vasemmalla puolella oli vähän niinku joku tulehtuneen oloinen pullistuma, mikä ei ollut mitenkään kipeä, mut hassun " turta" . Sit siinä mietin et mitäköhän tästä tulee, mut nukuin kuitenkin yön yli ja aamulla kaikki taas niinku normaalisti. Voiko olla et tää johtu vaan rakastelusta vai oliko tosiaan jotain suonikohjujen alkuja (siinä yön pimeydessä ihan iski karmea epäilys) vaiko mitä ihmettä?
Auttaako tukisukkahousut näihinkin, entä stay upit (en ole koskaan sietänyt sukkahousuja)? Mietin muutenkin tukkiksista et onko niillä ns ennaltaehkäsevää vaikutusta ku vielä ei onneks näy mitää (suvussa on kyllä kunnolla).
Mä oon sen verran nuorempi versio, etten meinaa tottua edes ajatukseen suonikohjuista (ehkä sit kolmekymppisenä) :D
Että rv 21+0 mennään ja oon kovasti yrittänyt huolehtia (urheilemalla 5-6 kertaa viikossa) et veret pysyis liikkeessä eli tekis mieli sanoa nyyh
suonikohju juuri sinne ja siellä on edelleenkin. Ilolla odottelen, et mitenhän tässä raskaudessa, kun vielä työkseni päivisin istun koneen ääressä. Ei kierrä keski- tai alakropassa veri yhtään...
Samanlaisia kauhistuksia koin itsekin raskausaikana. Sain suonikohjun reiteeni ja häpyhuulien tienoille. Vauva Painoi vasemmalle puolelle ikävästi, mistä nämäkin vaivat johtuivat. Raskausaika meni kuitenkin ihan kivasti loppuun saakka. helteitten aikaan suihkuttelin suonikohjujani kuuma-kylmäsuihkuilla. Tukisukkahousut ostin aivan liian myöhään. Vauva ehti jo syntyä, ennen sukkahousujen testausta:-)Synnytyksessä paine oli aika kova (kelläpä ei olisi) ja vaikka olin ajatellut haluavani synnyttää kyykkyasennossa, paineen takia halusin olla puoli-istuvassa asennossa.
LÄäkäri oli sanonut aikaisemmin, että alapään suonikohjun pitäisi hävitä synnytyksen jälkeen, mutta harmikseni niin ei käynyt. Nyt pojan syntymästä on jo 2 vuotta ja tallella on, tosin paljon pienempänä. Muuta haittaa siitä ei ole kuin se, että kuukautisten aikaan kärsin aina yhden päivän aivan älyttömästi suonokohjujen jomotussärystä ja on melkein pakko olla pitkällään vähän väliä. Onneksi minulla ei sitten ole muita, tavallisia kuukautiskipuja. Synnytyksen jälkeen kannattaa ottaa sairaalan tarjoamia särkylääkkeitä. Ne edistävät kuulemma palautumista alapäässä, vähentävät mm. veren pakkautumista. Lisäksi kannattaa huolehtia, että vieraiden kestitsemisen sijaan, olisi aikaa nostaa välillä jalkoja ylöspäin.
Ei maailma yksiin suonikohjuihin kaadu. 30-vuoden elinikänäni olen oppinut ne hyväksymään. Jokaisella vaivansa.