Vastustaako vai ollako tukena??
Olen kolmen pienen lapsen todella uupunut ja varmaan masentunutkin kotiäiti. Minulla ei ole juuri koskaan omaa aikaa. Lopulta sitten sain mieheni kanssa sovittua, että nyt järjestetään aikaa minullekin ja mies on enemmän lasten kanssa. Kuinka ollakaan, miehelle tarjottiin ilta- ja viikonlopputöitä opiskelun lisäksi. Olisin siis arkipäivät ihan kokonaan aamusta iltaan lasten kanssa, enkä todellakaan pääsisi ikinä yhtään mihinkään. Rahallisesti tulemme toimeen joten kuten, eli sikäli työ ei olisi välttämätön. Pitäisikö minun kannustaa miestäni jaksamaan sekä koulu että työ, vai pyytää häntä ajattelemaan perhettään? Olisiko kohtuutonta vaatia häntä ymmärtämään, että en kerta kaikkiaan jaksa?
Kommentit (22)
Tässä pitää ajatella muuten lapsiakin. Masentunut ja toivoton äiti ei ole mikään kovin hyvä kasvuympäristö. Jos kerran rahan puolesta pärjäätte, tietenkään mies ei ota sitä työtä.
Ratkaisu riippuu paljon miehesi kannasta asiaan.
Minkä ikäisiä lapsenne ovat? Mikä tekee tilanteesta niin raskaan?
laittakaa elämän asioita tärkeysjärjestykseen ja tällä hetkellä SINÄ olet numero yksi ja kun näin ajattelet on aika laittaa itsensä kuntoon. Suosittelen todella että rajaatte miehen poissaolot opiskeluun ja työt saavat odottaa. Sanoit olevasi väsynyt jo tänhetkiseen tilanteeseen.Eli mieti mikä avuksi,olisiko aika hakea itselle asiantuntija-apua ja kenties lapsia edes osaa hoitoon. Se ei tarkoita että olisit huono äiti vaan päinvastoin.OLET VAHVA KUN TUNNUSTAT HEIKKOUTESI.
1, 2 ja 3v. Vanhimmilla järkyttävät uhmat. Olin talvella aika pohjalla. Kun sitten vähän tokenin, menetin rakkaan sukulaiseni. Nyt olen päässyt siitä vähän yli, mutta en vain jaksa olla AINA lasten kanssa eikä koskaan aikuista juttuseuraa. Lisäksi viime aikoina on öistäkin tullut levottomia. Mua ihan tosissaan pelottaa että mulla ei pää kestä enää kauan.. ap
Minulla vain kaksi lasta. Ja mies "muka" kotona illat ja sunnuntain. Silti tunne on se, että olen uupunut ja pyöritän yksin tätä rumbaa.. Isovanhemmat asuvat kaukana, vaikka kovasti lapsista tykkäävätkin, joten arjen apu on aika satunnaista. Olen kiinni lapsissa myös heidän nukahdettuaan, sillä imetän vielä nuorempaa, joka heräilee usein ja sammahtaa usein vain rinnalla uudestaan. Kunhan saadaan selville, mikä maito juniorille sopii, niiin ehkä voin käydä joskus yksin kävelyllä lasten nukahdettua.. Mies laittaa etusijalle kaikki remonttityöt + autojen laiton (harrasteauto) jne. AInoa arjen sisätöihin+lasten kasvatukseen liittyvä rutiini on iltasadun lukeminen isommalle, kun nukutan pienempää.
ja korvaamaton lapsillesi,muistathan että äiti on kodin sydän ja jos se ei jaksa pumpata niin on aika tehdä jotain.nyt on siis aika puhua olosta mieheltä tukea toivottavasti saaden asiantuntija apua pyytämään mahdollisimman äkkiä että saisit voimia arkeen !
Mieheni kyllä tietää tilanteeni, ja siksi ihmettelinkin ja vähän loukkaannuinkin, kun hän edes harkitsee sitä työtä. Kyllähän minä tietty jollakin tavalla porskuttelisin eteenpäin, ainakin jonkin aikaa, mutta ei se olisi oikein lapsia kohtaan. Tänäänkin meni aamupäivä itkiessä. ap
Meillä on töissä sijaisen kolmen lapsen äiti, joka välillä haluaa tulla tuulettumaan.
Sanoo että jaksaa kotona paljon paremmin kun saa välillä omaa aikaa, jonka käyttää työssä oloon ja mieskin tutustuu lapsiinsa paremmin.
Kaiken lisäksi saa vähän rahaa harrastuksestaan.
tilanne on minusta jo aika paha. Missään nimessä miehelläsi ei nyt ole varaa vähentää osallistumista perhe-elämään.
Työnteko tuntuu nimittäin kotona olon vastapainona ihan "lomalta", kun saa aikuiskontakteja ja käydä edes vessassa rauhassa. Saisitte tosiaan niitä lisätuloja ja mies pyöritettyä oikeasti kotirumbaa myös, monta kertaa kun siihen ei ole niin helppo hypätä mukaan, jos äiti on paikalla.
tai isommat puolipäivähoitoon tai vaikka muutamana päivänä kokopäiväisesti jos se
olis parempi vaihtoehto. Näin voisit sitten ehkä itsekin saada sitä omaa aikaa tai mennä vaikka osa-aika töihin ja saada sitä kautta vähän uutta virtaa -ja rahaakin.
En usko että miehesi tahallaan haluaa aiheuttaa kärsimystä teidän perheelle harkitsemalla työtä. Mutta jospa ehdottaisit vastavuoroisesti että sinä menisit jonnekin ilta/viikonlopputyöhön jos kerran miehesi kokee että lisärahalle olisi niin tarvetta. Katso mitä ajatuksia herättää hänessä tämä (jos siis sinusta itsestäsi on hyvä idea).
Ihan hyvä oli tuo ajatus että se olisinkin minä joka menee töihin. Jotenkin vaan tuntuu että minun paikkani on kotona. Etten kehtaa vyöryttää tätä taakkaa miehen harteille. Kai mä olen jotenkin alistunut tähän tilanteeseen ja muutokset hirvittää, vaikka niitä kaipaankin. Hoitoon en mielelläni veisi ketään, ainakaan jos olen itse kotona. Miinuspuolena vielä se, etten näkisi miestäni tätäkään vähää jos menisin töihin. Minä reppana olen niin rakastunut että haluan kuitenkin kaiken yhteisen ajan mikä vain suinkin irtoaa. Ja kaikesta huolimatta meillä menee hyvin ja olemme onnellisia, jopa minä täällä kyynelteni keskellä. Ja sehän on varmaan sanomattakin selvää että lapsiani rakastan yli kaiken, vaikka joskus toivon ettei oltais tehty yhtäkään! ap
Ette te silloinkaan voi yhdessä olla. Sitäpaitsi vois tehdä tosi hyvää miehellesi olla lasten kans keskenään ja pyörittää sitä rumbaa välillä.
Puhu rohkeasti tilanteesta! Mulla myös 3 alle 3v. lasta ja sain perhetyöntekijän kotiin kerran viikossa.
Kyllähän ne lapsetkin isäänsä tarvitsevat ja jos mies opiskelujen ohella tekisi töitä niin missä vaiheessa hän näkisi lapsia? Kysypä mieheltäsi haluaako hän vieraantua lapsista ja perhe-elämästä aivan täysin?
Sitten toinen asia on, että sinun pitää huolehtia omasta jaksamisestasi. Ei ole kenenkään etu, että äiti vetää itsensä piippuun. Minusta sinä kuullostat masentuneelta. Hae apua vaikkapa neuvolan kautta.
perhetyöntekijä jonkin aikaa kun kuopus oli pieni vauva. Jostain syystä se vain hankaloitti tilannetta silloin, en tiedä miten kävisi nyt. Jos edes kehtaisin pyytää uudestaan! Kiitokset vielä teille kaikille! Tuli uskomattoman hyvä mieli kun ei tullut mitään haukkuja tai mollauksia. Kiitos! :) ap
Jos perhetyöntekijän kanssa ei suju, niin sitten se ei suju, mutta kokeilla kannattaa!
keskimmäisen neuvola. Toivon todella että siellä on oma "täti" ilman mitään opiskelijaa. Yleensä on joku sijainen jolla vielä opiskelija mukana. Monet kerrat on jäänyt asiat sanomatta kun en ole kehdannut. ap
Miehen ei missään nimessä pidä mennä töihin. Sinä tarvitset apua, lapsesi isää ja mieluiten koko perhe myös yhteistä aikaa.
Jos työn tekeminen olisi taloudellisesti järkevää, voisitko sinä etsiä osa-aikatyötä kodin ulkopuolelta?
työpanosta kotona.