Lue keskustelun säännöt.
1560-luvun aihe vapaa
Kommentit (2082)
Vierailija kirjoitti:
Keskisarjalla oli luennollaan hyvä teoria siitä, miksi suomalaiset ovat metsäläiskansaa.
Tie tarkoitti aina vaaraa ja tauteja, nälkää. Tietä pitkin tulivat kruunun värvääjät pakko-ottamaan talon isännän kruunun sotiin, tietä pitkin tulivat kruunun armeijat ja veivät talon ruokavarastot mennessään, tietä pitkin tulivat taudit, verottaja ja myös vihollisen armeijat.
Suomalainen pystytti torppansa mahdollisimman kauaksi tiestä korpeen. Se oli keino menestyä ja selvitä.
Tuo on wanhastaan tiedetty tosiasia.
Jostakin lukemastani on jäänyt mieleen juttu siitä, miten Rengon isännät pitivät kokousta 1700-luvulla. Kruunu oli vaatinut renkolaisia parantamaan kuulun Hämeen Härkätien kuntoa pitäjänsä osalta.
Isännät totesivat kokouksen lopuksi, että "ei sieltä tule kuin kulkutauteja ja kerjäläisiä" ja antaa tien olla sellaisena kuin se on!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä pääl te makaatte? Mul on olkia kankaan sisässä, mut alkaa olla selkä kipeä.
Voiko mitenkä parempi nukkumisalusta olla?
Enne mää nukuin vaan maton pääl penkillä, mut se vast kauhiaks kävi nyt vanhana. Olen jo 38 iältäni.
Mää ole välil joutunut nukkuma keinustoolis. Selkä nii kipee.
No mix et sää sitte cirisdä Sängys Pohian Cöysi, ettei täydy nucku Selcä mutcalla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rahkasammalt kuivaan ja siitä tuketta pienen persiisii, kuset ja ripulit siihe hyvi immeytyy. Tää mikä ny kohus ol, kesken män. En huomant ees olevan pienii päi. Ny sit vapaast vuoan. Mut kokkeilin kirkkoo lähties, notta sammalta pöksyihi laitin, ukolt aluset vohkin. Kirkkooha ei naise likasi päivin sua mennä. Näin salasin vereni.
Keksin sit laittaa sammalehen pihlajamarjoi roikkummaa, ihanku narruu. Ihteäin tää ilahutti. Kertokaaha mitä työ roikotatte sammalnarust?
Kai sää sentäs älysit laittaa jotain pysäyttämään, ettei läpitte vuoda. Ei tommonen sammal paljon pidättele suurta vuotoa.
Mää käytä koivun tuaht siihe homma.
Ei toimi tuohi, se ei mitään ime!
Cuiwa Rahcasammal on perinteine Consti, ioca toimii hywäst.
Et ymmärtänyt ohjettani oikein.
Siis tietty se kuiva rahkasammal laiteta imemä. Se o selvä. Mut se vuota läpitte helposti. Sen takia kannatta laitta sinne uloimmaksi se koivun tuohi. Se estä, ettei mene rahkasammalesta läpi, jos oikein kauheesti vuotaa. Kokemuksesta tiedän, että jos lapsi keske mene, niin vuotaa kauhiasti. Kipuun pajun kuoresta tehtyä yrttiä.
Tämä ohje mää oon kuullut viisaammilt ja ole uskaltanu kirkkoonki mennä eikä viäl o vuotanut läpitte. Emmä tätä itte keksiny ol. Olis nolo häpeä, jos vuotaisi kirkossa ja viel parhail vaatteil.
Midencähän cäwisi, ios odtaisi ia huowutdais Willast sellase Tulpan eli Franscancielel Tamponin ia työndäisi Sen Sinne sisse? Echkä iocu päiwän iocu sen wielä cexi ia cerä suured Rahad cun alcaisi Sellaisia oickein mone Pijan cansa caickele Cansale walmisdella?
Sijhen Tarcoituxen cäwisi Purcuwillaki, waan callixi Se sildi tulisi... Sepä ongi Wahinco, cuin ej Willa caswa Puissa!
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin rasittavaa tämä muka-agricolalainen suomi, se ei ole samaa kuin agricolan suomi mutta toisaalta yhtä vaikealukuista :D
No eihän näitä pidä totena ottaa. Ehkä rentouttaa leikkiä 1500-luvun ihmisiä ja opiskella 500-vuoden takaisen maailman menoa ja ajattelua. Muka-kieli panee ainakin ajattelemaan.
Kuka teist ehtii kehtolauluu nuorimmaisell laulaa tai hyräill? Luulen et nukahtais pikemmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rahkasammalt kuivaan ja siitä tuketta pienen persiisii, kuset ja ripulit siihe hyvi immeytyy. Tää mikä ny kohus ol, kesken män. En huomant ees olevan pienii päi. Ny sit vapaast vuoan. Mut kokkeilin kirkkoo lähties, notta sammalta pöksyihi laitin, ukolt aluset vohkin. Kirkkooha ei naise likasi päivin sua mennä. Näin salasin vereni.
Keksin sit laittaa sammalehen pihlajamarjoi roikkummaa, ihanku narruu. Ihteäin tää ilahutti. Kertokaaha mitä työ roikotatte sammalnarust?
Kai sää sentäs älysit laittaa jotain pysäyttämään, ettei läpitte vuoda. Ei tommonen sammal paljon pidättele suurta vuotoa.
Mää käytä koivun tuaht siihe homma.
Ei toimi tuohi, se ei mitään ime!
Cuiwa Rahcasammal on perinteine Consti, ioca toimii hywäst.
Et ymmärtänyt ohjettani oikein.
Siis tietty se kuiva rahkasammal laiteta imemä. Se o selvä. Mut se vuota läpitte helposti. Sen takia kannatta laitta sinne uloimmaksi se koivun tuohi. Se estä, ettei mene rahkasammalesta läpi, jos oikein kauheesti vuotaa. Kokemuksesta tiedän, että jos lapsi keske mene, niin vuotaa kauhiasti. Kipuun pajun kuoresta tehtyä yrttiä.
Tämä ohje mää oon kuullut viisaammilt ja ole uskaltanu kirkkoonki mennä eikä viäl o vuotanut läpitte. Emmä tätä itte keksiny ol. Olis nolo häpeä, jos vuotaisi kirkossa ja viel parhail vaatteil.
Midencähän cäwisi, ios odtaisi ia huowutdais Willast sellase Tulpan eli Franscancielel Tamponin ia työndäisi Sen Sinne sisse? Echkä iocu päiwän iocu sen wielä cexi ia cerä suured Rahad cun alcaisi Sellaisia oickein mone Pijan cansa caickele Cansale walmisdella?
Sijhen Tarcoituxen cäwisi Purcuwillaki, waan callixi Se sildi tulisi... Sepä ongi Wahinco, cuin ej Willa caswa Puissa!
Ajatell, jos osis semmone rautalangast tehty sänky. Joustava olis ja saattais natista kylkiä kääntäis ja muutonkii, jos sängys toimintaa olis... tiättehä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On tässä nykyajassa vanha emäntä ihmeissään.
kunnon piigoja ei tuppaa ennää löytymää mistää.
Tämä uusi piiga on ahkera työimmeinen mutta liian on iloluontoinen!
Joka ilta hään aitanovella pörrää miehenpuolta kolkuttelemassa ja salpaa helekyttelemässä!Mie hänt oon neuvonna että paremmpi sulho sylissä kuin kymmenen saatilla.
Hää siihen röyhkeästi on virkkanunna että ei se järvi soutamalla kulu eikä naine naimalla.
Isäntäkin siellä yritti käydä könyämässä ja minä siitä sitä halolla oikein kunnolla hutkin niin että muistaa!
Edellinen piiga oli siivo ja hiljainen hissukka mutta niin saamaton ja arka. Ei uskaltinut lehmee auttaa poikimaa eikä hiehoa pitellä ku sonni sitä ryki.
Tämä nykynen oikein tykkäsi viedä lehmee sonnille, oikei silmät ymmyrkäisinä ja posket punasina sitä touhua katteli, ei ole arka vaa riuska immeinen. Mutta muuten huontapainen ja röyhkiä.
Cun Teilä seurawan Cerran on Hevon astutuxen aica, nijn anna sen Pijkalican Orin Ajsaa cannatella, nijn ette se oician Maalin warmast löydä eicä Lijmet Reisile menemän saata ia Callis Astutusmaxu huckan mene, nijn tiedhääpä Sen technensä!
No jopas olici celwodoin Neuwo!
Muuden meni caicki hywäst, mudta Pijcasel hehcu coco naama punanen eicä tachdonu sillä Henci culce eicä tachtonu otetdans Sijtä irrotta!
Ja cun Emändä cävi äscen Tallis nijn se näci että Pijca olici päättäny sowittaa idzeci ja oli parhaillans Orin cimpus!
No Emändä sidä peljäsdys ja jalcans luiscahdi Pascas ja Emändä pyllähdi Kivicynnycxellen etdä ombi nytten Perse nijn cipiä etdä ej saata ychtä ascelda otda!
Voi tätä maailmanmennoo... Misäs pitäjässä ja talossa tämmöne pijka mahtaapi majailla?
Ihte onn siweä renki työtä ehttimässä ja halluun vaan tietää että missä tämä pijka on työssä että ossaan varroo etten vaan sammaan paikkaan jou'u...
Voitteko selekiän kartan viä pitäjästä ja talosta pistää?
Terveisin Wihtori, renki, Kirppumäeltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuleek teil toisill koskaa puutett lapsenimmii? No ku kaik suvu nimet o laitett ja uusii vaa syntyy ja syntyy...
Vierailija kirjoitti:
Tuleek teil toisill koskaa puutett lapsenimmii? No ku kaik suvu nimet o laitett ja uusii vaa syntyy ja syntyy...
Skotlannis ne on keksinny, et nimii voi kääntää ympäri. Sillee saa monta uutta nimeä, mut ei liian uusii. Agnesist tulee Senga ja Rogerist Regor ja silviissii.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Saksinmaalla olin viimetalven, kauppalaivurin kyytiin astuin syksyllä Turussa kun lupasi ruuan työtä vastaan.
Menomatka kesti kaksi viikkoa, matkasää oli hyvä, lantut ja leipä vihreän karvaharson peitossa ekan viikon jälkeen kuten laivalla aina.
Kaverini Aake tosin kuoli yhtäkkiä, vähänkö naurettiin!, ihmeteltiin et heh, miten se nyt tolleen? no olihan sillä jo ikääkin luojan ottaa paratiisiin, höperö melkein 30-vuotias ukkopaha.
Saksinmaalla törmäsin vallan ihmeelliseen herkkuruokaan! eli pesty siansuoli täytetään teurasjätteellä- syntyy pötkömäinen elintarvike!
Kotomaassa sanoisin noita pienlihalieriöiksi.
Noita voisi ehkä ihan myydä kotomaassa pienestä mökistä käsin jossa tulet päällä koko ajan, kuumasta vesipadasta nostelisi niitä sitä mukaa kun ostajia tulee.
Sitä mökkiä sanottaisiin pienlihalieriömyymiöksi.
Tervehdys vaimoväki ja muu rahvas siellä Itämaalla!
Tänä päivänä 29. Syyskuuta Herran vuonna 1560 armoitettu Kuninkaamme Kustaa Vaasa on kuollut!
Voi tätä surun ja murheen päivää, byhyy! (PS. Voisiko joku näppärämpi väsätä adressin, johon voidaan kerätä puumerkkejä, että Eerikin sijaan saataisiin Juhana Herttua seuraavaksi kuninkaaksi, Eerik ei ole ihan savupirtin kirkkaimmin palava päre ja onhan se Juhana nyt hurjan paljon komeampikin.)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pehkupatja haisee perseelle, millä saan hajun pois?
Vierailija kirjoitti:
Pehkupatja haisee perseelle, millä saan hajun pois?
Vaihda pehcut, pese pehcupussi ja perce.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täh? kirjoitti:
Saksinmaalla olin viimetalven, kauppalaivurin kyytiin astuin syksyllä Turussa kun lupasi ruuan työtä vastaan.
Menomatka kesti kaksi viikkoa, matkasää oli hyvä, lantut ja leipä vihreän karvaharson peitossa ekan viikon jälkeen kuten laivalla aina.
Kaverini Aake tosin kuoli yhtäkkiä, vähänkö naurettiin!, ihmeteltiin et heh, miten se nyt tolleen? no olihan sillä jo ikääkin luojan ottaa paratiisiin, höperö melkein 30-vuotias ukkopaha.Saksinmaalla törmäsin vallan ihmeelliseen herkkuruokaan! eli pesty siansuoli täytetään teurasjätteellä- syntyy pötkömäinen elintarvike!
Kotomaassa sanoisin noita pienlihalieriöiksi.Noita voisi ehkä ihan myydä kotomaassa pienestä mökistä käsin jossa tulet päällä koko ajan, kuumasta vesipadasta nostelisi niitä sitä mukaa kun ostajia tulee.
Sitä mökkiä sanottaisiin pienlihalieriömyymiöksi.
Et sie makkaroi olt enne nähnt? Poikaparka.
Vierailija kirjoitti:
Pehkupatja haisee perseelle, millä saan hajun pois?
A mixi se haiu pidaisi saada pois?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koko kylä raatoi tervanpoltossa mennäviikolla niin että vieläki räkä on mustaa, ja nyt lotnikka meinaa antaa puolet tervasta uuden kirkon rakennukselle. Onko tämä mielestänne oikein? Eipä näkyny pappia tällä haudalla töissä, ei! Eikö niiden pitäisi saada enemmän, jotka on työnkin tehneet? Olis tässä ittelläki tervattavaa!
Me tervattiin pappi kiinni kirkon kattohirtee. Saa pappiperkele miettiä rauhassa kannattaako sitä tervaa varastaa.
Kyllä tää vihaks pistää! Kruunu tai kirkko vie kaiken tervan. Myyvät sen ja kaikki tuotto vieään tukholmaan. Siellä sitä pytinkejä ja linnoja kullalla koristellaan samalla kun täällä nähhään nälkää ja heikotukseen kuollaa!
Sitten nuo sotaväkkeen pakkovärväykset! Meiänkin kylästä taas hakivat nuoria penikoita rintamalle. Ei edes turpajouhet heillä vielä kasvanneet.
Eikös se ole 15 kessää kun rivviin voi astua?
Nämä vei jo 13 kesäisiä teuraalle.
Meillä ei ole kylässä enää kun pikkupoikasia ja vanhoja vaivaisukkoja jäljellä.
Kruunu vei viimeisetkin nauriit ja puolukat kun miuuta ei ennää ole jälellä.Naapurikylän vanha tietomies kyrpe-wihtori virkkoi että vielä kerran joutuu ruottalaiset tästä sorrosta tiliä tekemää. Hän näki etiäisiä että tullee Ruottiin semmosta sakkia joka siellä vallan ottaapi. Ruottalaiset joutuvat heitä palvelemmaan, heille koteja rakentammaa ja syömistä hakemaan. Heille vaatteensa jopa päältään antamaa jos ne niitä haluaa ja ruotsin impien on pakko suostua heille pi lluaan jakamaa jos heitiä p llunhimot vaivoo. Ruottalaisten on pakko polvistua näitten edessä ja jopa näiden tallukasta nuolla. Ja meitin ei heitä enää ole pakko puolustaa ku oma maa on meitillä vielä kerra.
Nuo tulokkaat tuovat oman uskonsa ja ruottalaisten ompi pakko sitä kunnioittaa.
No caicel viisii, tuon paivan cun joscus näcisi, mutta embä oiken usco.
Iocu culcutauti waiwaisen wastucsina, hiisi wiechön. Micä auttaisi waiwaan, wäsyttääbi ia särcce bäätä.
Vierailija kirjoitti:
Täh? kirjoitti:
Saksinmaalla olin viimetalven, kauppalaivurin kyytiin astuin syksyllä Turussa kun lupasi ruuan työtä vastaan.
Menomatka kesti kaksi viikkoa, matkasää oli hyvä, lantut ja leipä vihreän karvaharson peitossa ekan viikon jälkeen kuten laivalla aina.
Kaverini Aake tosin kuoli yhtäkkiä, vähänkö naurettiin!, ihmeteltiin et heh, miten se nyt tolleen? no olihan sillä jo ikääkin luojan ottaa paratiisiin, höperö melkein 30-vuotias ukkopaha.Saksinmaalla törmäsin vallan ihmeelliseen herkkuruokaan! eli pesty siansuoli täytetään teurasjätteellä- syntyy pötkömäinen elintarvike!
Kotomaassa sanoisin noita pienlihalieriöiksi.Noita voisi ehkä ihan myydä kotomaassa pienestä mökistä käsin jossa tulet päällä koko ajan, kuumasta vesipadasta nostelisi niitä sitä mukaa kun ostajia tulee.
Sitä mökkiä sanottaisiin pienlihalieriömyymiöksi.Et sie makkaroi olt enne nähnt? Poikaparka.
Oun macaroist culu vain wadsanahas olwan. En cötavaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa hakea saaristomereltä untuvaa tyynyihin ja jouhta patjoihin. Jos joku hobunen kuolee niin ota häntä ja harja talteen.
Onk kana höyhene yhtä hyviä makuun alla? Ku en osaa saaristoon päästä.
Ja onk hevose jouhi se parempi ku oljetkaan. Lampaan taljaa oon pitäny olkipatjan päällä. Se auttaa iha vähä, mut ei tarpeeks.
Pajunkuota oon kipuun syönyt. Ei pal auta.
Hyi!!! Cadzo Canai Höyhenei cosca Canan cyniny oled! Nei o täynn Cirpui! Ei cucka simmottist Sänkyi ilciä techdä!
En tääl Turus ol tommosest elukast kuulluka, mut kuulostaa ihan liian pieneltä määrält.
Mieti, kui pal itte syöt päivässä ja kerro vieraiden määrällä. Sen verran mää ainaki ruoka tarjoon. Ja juhlis tietty pyhäruokaa.