1560-luvun aihe vapaa

Vierailija kirjoitti:

Onkos jotain huhuja kuningas Kustaa Vaasan terveydestä?

Kovasti sairas kuuluu olevan, Jumala auttakoon että tervehtyisi.  Pojatkin vielä sellaisia keskekasvuisia tappelupukareita, vaikka kolmattakymmentä jo käyvät, liekö koskaan kasvavat isänsä kaltaisiksi, huonot ajat on meille tulossa, niinhän se Nostradamuskin ennusti

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onkos jotain huhuja kuningas Kustaa Vaasan terveydestä?

Kovasti sairas kuuluu olevan, Jumala auttakoon että tervehtyisi.  Pojatkin vielä sellaisia keskekasvuisia tappelupukareita, vaikka kolmattakymmentä jo käyvät, liekö koskaan kasvavat isänsä kaltaisiksi, huonot ajat on meille tulossa, niinhän se Nostradamuskin ennusti

Kyllä se on menoa nyt

Nykyajan nuorisosta ei ole mihinkään, toista se oli 1530-luvulla.

Vierailija kirjoitti:

Nykyajan nuorisosta ei ole mihinkään, toista se oli 1530-luvulla.

Joutuvat käymään isäntämaansa Ruotsin sotia

Kuningasjuhanalle morsian 1583 OFFICAL

Tavarapaljous :( Meillä on 13 puulusikkaa, vaikka syöjiä on talossa 12. Isäntäkin kerkesi talven iltapuhteina tekemään tuohivirsuja niin monet, että joka lapsella on nyt omat. Onhan se kiva, mutta olisihan sitä yhteisilläkin virsuilla pärjätty.

Menee hermo noihin kirouksiin... Aivan sama, onko naapurin emäntä katsonut meidän lehmiä pahalla silmällä, en lähde sitä enää lepyttelemään hopearahalla, tai millään.

Vierailija kirjoitti:

Onkos jotain huhuja kuningas Kustaa Vaasan terveydestä?

Hänen Armollaan on armoton hammasmätä, tuskat ovat kovia ja hän on jatkuvasti pahalla tuulella. Ja nuori Katarina-vaimo tunnustaa että kuninkaallisen kidan löyhkä on hirveä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onkos jotain huhuja kuningas Kustaa Vaasan terveydestä?

Ihan sama. Ei se kuningaskaan välitä meistä suomalaisista. 

Mitä siitä, pääasia että välitti meistä stadilaisista. Perusti tämän kaupunkimme.

Raaseporin linna hylättiin 1560-luvulla. Syitä olivat mm. merenpinnan nousu, linna ei enää sijainnut selkeällä saarella, olutkellarin katon romahdus jolloin tuhoutuivat seuraavan vuoden oluet mikä oli siihen aikaan suuri tragedia, ja Helsingin perustaminen jolloin Raasepori menetti merkitystään. Linnaa lämmitettiin puulla talvisin. Polttopuun hankinta työllisti kymmeniä renkejä.

Suomalaiset valloittivat metsiä niin Karjalan ja ruotsin sekä pohjoisen alueilta. Veivät taitonsa muualle.

Mitä eroa siis on 1500 luvun ja 2000 luvun kohdalla havaittavissa. Suomalaiset vievät osaamisen muualle ja tänne jää ja tulee uusia asukkaita joilla ei ole mitään tarjottavaa tilalle.

Kustaa Vaasa oli oikeastaan kehitystä parantava kuningas. Valitettavasti pojasta polvi ei parantunut.

Valta sokaisee nykyisinkin päättäjät ja ahneus on ikuista.

Moni ihminen ei omannut sukunimeä ja se oli yleistä kaikkialla maailmassa. Suomessa oli sukunimi käytössä ja se on ehkä ainoa mitä suomalaiset voivat pitää omana keksintönään aikojen alusta alkaen.

Tämä on ainoa vientituote jonka muut kopioivat kaikkialle maailmassa.

Ei nimi miestä pahenna jos ei mies nimeään.

Ensin oli ihminen jolla oli nimi, sitten hän rakensi talon ja antoi nimensä sille. Taloja alkoi tulla enemmän ja siitä tuli kylä ja kylä sai ihmisen sukunimen ja kasvu oli sen ympärillä kehittynyttä ja muodosti yhteyksiä teiden, jokien, järvien, kaupunkien ym. välille.

Suku siis levisi ja jatkoi kehitystä. Siinä lyhykäisyydessä Suomen historian kehityksestä. Mihin ollaan tultu.

Pysähtyneisyyden mekkaan. Tuontia ja palvontaa muualta. Ei siis ihme miksi maa on tässä jamassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

G: Tukahduttaminen, hidastaminen vai laumasuoja ratkaisuksi ruttoon?

ei ei, vaan polvirucoukset ia caiccien cissojen tappaminen. ne ovat noitien ja paholaisten elukota

Tiedhan ychden lappalaisen noidaconstein taidhaian eli welhon ydhen Michelin, hen woij autta cissain hewitemisese eli tabamisese.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Poika lähdössä Turkuun katedraalikouluun, joko teillä on koulutavarat hankittu?

Muuten on, mutta onkohan dormitoriossa päreitä riittävästi, ettei poika pilaa silmiään?

On kyllä, mutta siellä on kuulemma opettaja, jonka päreet palavat usein. On antanut oppilaille luunappeja suuttuessaan.

Oli se swri harmi, ette se Michael Agricola otti ia cuoli ette hen eij echtinyt seitä Biblie eli site eli Raamadu eli Pyhe Cirie somexi cendemen. Iocainen olisi woinud idze omilla siliemele lughie ette ei piscamine oli ollengan pahaxi noorele poicaizel, sielde löydy yxi wisas sanalascu iosa sanoddaman ette ioca pisca seste se wiha leste, ioca raghaste, se curida io warhan ja edehelen ioca curida kesyue se coole cunniede ia wiele edde curida poiquesi guin on eele toiuea, mudde koide welde,haggamast hengilde.

Naapurini tytär Hulda on palannut takaisin Suomeen Ranskasta hevosvankkureiden kyydissä. Hän ja miehensä Pierre toivat mukanaan erikoisen juureksen. Hulda oli antanut sille lempinimen "peruna".  Hirveen kova ja kitkerän makuinen. Ehkä sitä voisi kokeilla keittää. 

Vierailija kirjoitti:

Tavarapaljous :( Meillä on 13 puulusikkaa, vaikka syöjiä on talossa 12. Isäntäkin kerkesi talven iltapuhteina tekemään tuohivirsuja niin monet, että joka lapsella on nyt omat. Onhan se kiva, mutta olisihan sitä yhteisilläkin virsuilla pärjätty.

Mikkelinmarkkinat ovat kohta puoleen, kannattaa lähteä ja myydä ylimääräiset siellä. Jos on torille kovin pitkä taival niin kannattaa lähteä matkaan jo nyt. 

Vierailija kirjoitti:

Köyrin talon emäntää.

Vittua ei sitten näillä lakeuksilla nuolla,kyllä jämpti on näin. Puhumattkaan että simentä laitettaaisiin johonkin väärään aukkoon. Kyllä jämpi on näin.

Haischewa pesemedön kusise widun nuolenda on sadanasta ja siementen lewidys pascaregen eli ANuxen on sodomia elicce syndi, ioca iodha Helwedin. Se on wereuscosten noidhudda. Ottomanit teghivet tuoda poicaisille, seiewestived naghaseipell eli gyrwellWalakian woivodi Vlad Tepes alghoi sitte seiueeste rigollisie oigell heineseibell, pee tagareige eli Anuxe sise ia tuli gaulaiurest ulghos. Se iochdi roisdomaisude loppumise.

Kyllä on kaunista katsella kun eukko on saanut kesän aikana taas lihaa luitten ympärille. Kevättalvella olikin jo aika luisevassa kunnossa. 

Että kyllästyttää tämä ainainen talveen varautuminen:

Kerää ja kuivaa marjat ja juuret, suolaa sienet, särjet ja sianlihat. Raatamista aamuyöstä iltayöhön. Ja niin kuin ei tässä olisi kylliksi. Mutta ei: synnytät uuden lapsen joka touolle ja auta armias, jos on tyttö kun anoppi tahtoo poikaa ja poika, kun kelpais pikku piikanenkin, kun muori huomaa jalannousunsa heikentyvän ja apuria kohta tarvitseisi.

Kyllä on naiseläjän elämä sanonko mistä!

Vierailija kirjoitti:

Naapurini tytär Hulda on palannut takaisin Suomeen Ranskasta hevosvankkureiden kyydissä. Hän ja miehensä Pierre toivat mukanaan erikoisen juureksen. Hulda oli antanut sille lempinimen "peruna".  Hirveen kova ja kitkerän makuinen. Ehkä sitä voisi kokeilla keittää. 

Sallicat ette mine naura. Mixi cengän söisi cova ia catcera peruna? Mixi teme Hulda voi veitte ette hen cexinüt lembineme peruna. Mine ei voi weitte ette mine tuoda joighin coiraelein tenne Soome ja veitte lempbineme on cisza taiCka jalopewra.

Caicki tiedhat ette peruna casua pujsa, se on wehe Apfelhedelme caltain ia ombi macie ia eij citkera.Cova hedelmä voipi olla raca. Toci peruna modi on erilainen quin Apfelhedelme. Perunaza on Cabie peeosa ia ette se lewie pohja cohti. Aiwan quin waimoihmine iolla ridawarustus ia kroppa,üieose onbi pieni ia ette se lewie codhi takapuoli eli iota mös perzexi cudzudan ia ioca on siten iso ia soore.

Lähetin hansakauppiaiden mukana osallistumisilmoituksen hehkutetun italialaisen maalarin Michelangelon taideleirille Roomassa kolme kuukautta sitten. Vielä en ole saanut vastausta, mutta luulen sen ehtivän perille Turkuun viimeistään ensi keväänä.