mitä ihmettä teen 2v uhmaajalle?

Fiksu lapsi testaa ja testaa ja testaa. Fiksu aikuinen kieltää ja antaa rangaistuksen, jos nyt jäähyä tai leivän pois ottamista pidetään rangaistuksena ja kieltää seuraavalla kerralla uudelleen ja antaa rangaistuksen.

Vierailija:

Jokaisen kanssa on toiminut.

Asia kielletään kerran ja kerrotaan mahdollinen seuraamus. Jos lapsi tekee toiste sen mistä oli jo kerran kielletty, seuraamus toteutetaan. Tämä ei ole avaruustiedettä.

yllättäisi ulkona. Keskustelua, juttelua, sanomista, ilmoittamista, miksi sitä nyt sanotaan, yritän vastaisuudessa muistaa että tänne kirjoittaessa pitää olla tarkka sananmuodoista, ettei tule armottomia väärinkäsityksiä ja mitäsminäsanoin-äidit pääsisi takertumaan niihin. Vaikutinko mielestäsi lapsen hakkaajalta vai vain yhdestä monista jotka yrittävät tulla toimeen uhmaikäisen kanssa?



Asiat voi ilmaista niin monella tapaa. Kultaseni, asiat voi kertoa v*ttuillen tai rakentavasti.



On aamuja kun leivät otetaan pois ja aikaa on yllin kyllin. Joskus oli vain kiire. Koita armas sinäkin pärjätä itsesi kanssa, jookos. :) :) :)

kyse on vain siitä että nykyajan vanhemmat yrittävät mennä siitä missä aita on matalin. lapsen kanssa pitää olla johdonmukainen ja jämäkkä.



Meillä on hyvin selvitty erittäin vilkkaiden kaksivuotiaiden kanssa juuri näillä keinoilla. Ei ole tarvinnut tukistella eikä nippailla.

Vierailija:

On aamuja kun leivät otetaan pois ja aikaa on yllin kyllin. Joskus oli vain kiire. Koita armas sinäkin pärjätä itsesi kanssa, jookos. :) :) :)

mutta meillä on oma mukavuus laitettu sivuseikaksi johdonmukaisuuden rinnalla.



Olemme jopa lähteneet kyläpaikasta pois melko heti saavuttuamme, sillä kylässä ei käyttäysytty varoitusten jälkeenkään niinkuin olisi pitänyt. Ei ollut minullekaan kivaa. Mutta kaiken mitä sanon, niin sitä tarkoitan. Tämän on lapsikin oppinut .

Vierailija:

(kun olen tuhannen kerran kieltänyt ja survoo edelleen sitä leipää videoihin)

Tämä kuulostaa juuri siltä, että sinä syytät lastasi nippaisusta, koska hän edelleen teki sitä mitä sinä olit kieltänyt.

Vierailija:

Rakas, en väittänyt että se olisi ollut lapsen syy. Itseäni mollasin kun nippasin sormille, kun olin väsynyt ja yritin saada lapseni syömään sen leipänsä, ettei nälkä heti.

Ei tulisi mieleenkään antaa tunkea esim leipää videoihin. Miksi syödä leipää pitkin kämppää ? Eikö pöydässä ole tapana syödä. Meillä ei syödä muualla kuin päydän äärellä ruokaa. Leipää eikä juotavia kanneta pitkin kämppää. Pienestä pitäen olemme tehneet näin ja hyvin toimii. Ei tule mitään ongelmia ruokailupaikkojen suhteen.

En harrasta jäähytuolia. Mielestäni laiskojen vanhempien tapoja. Ollaan lepsuiltu aikasemmin ja nyt yritetään päästä helpolla laittamalla lapsi jäähylle. Ollaan johdonmukaisia ja pidetään uhkaukset, niin kyllä toimii. Jos lapseni esim kiusaa koiria, sanon kerran ja seuraavasta otan lapsen yksinkertaisesti pois koiran läheltä. Kerron miksi noin ei saa tehdä ja mitä koira voi tehdä. Ainakin oma lapseni ymmärtää puhetta, vaikka onkin vain 2 v.

Nyt ei enää pelkkä kielto ja tilanteesta poistaminen auta. Nyt kohta kolmevuotiaan uhmia jäähyillään omassa huoneessa. Ovi saa olla auki ja saa tulla pois heti kun on rauhoittunut. Esim. eilen kun ei saanut tahtoaan periksi alkoi mieletön kiukku ja huuto. Omaan huoneeseen rauhoittumaan, ei meinannut pysyä, mutta vietiin aina uudestaan ja uudestaan. Välissä kävi heittämässä äitiä lelulla päähän.. Sanottiin, että saa tulla heti pois kun rauhoittuu ja pyytää anteeksi. Vähän aikaa siellä huusi ja sanoi " äiti päästä minut pois täältä" . Sanoin rauhallisesti, että voit vaikka heti tulla pois, jos olet rauhoittunut ja pyydät anteeksi. Ei suostunut. Meni hetki ja tuli nätisti pyytämään anteeksi ja halaamaan. Minä halasin takaisin ja annoin anteeksi ja sitten ryhdyttiin yhdessä leikkimään.

Vierailija:

En harrasta jäähytuolia. Mielestäni laiskojen vanhempien tapoja. Ollaan lepsuiltu aikasemmin ja nyt yritetään päästä helpolla laittamalla lapsi jäähylle. Ollaan johdonmukaisia ja pidetään uhkaukset, niin kyllä toimii. Jos lapseni esim kiusaa koiria, sanon kerran ja seuraavasta otan lapsen yksinkertaisesti pois koiran läheltä. Kerron miksi noin ei saa tehdä ja mitä koira voi tehdä. Ainakin oma lapseni ymmärtää puhetta, vaikka onkin vain 2 v.

Vierailija:

Asiat voi ilmaista niin monella tapaa. Kultaseni, asiat voi kertoa v*ttuillen tai rakentavasti.

Hänelle täytyy kyllä kertoa asiat rakentavasti, kun hän itse nippailee -rakentavasti?- kaksivuotiasta =)

Kuinka sitten täällä siitä meninkään kertomaan. Luulin kai löytäväni muita samassa tilanteessa pähkäileviä. Täällä vaan taas tuntuu olevan vähän eri draivi joillakin. Älkää pelätkö, ei meidän lapsi niitä nippailuja ole elämässään montaa saanut ja tulevaisuudessa tosiaan pyrin niitä kaikin tavoin välttämään. Mutta taisin tulla väärään aloitukseen purkamaan. Olette monet tosi mahtavia kun teillä ei koskaan mene missään tilanteessa pinna.

Kysyn vain minkä vuoksi? Tunnetteko olevanne superäitejä kun pääsette voivottelemaan ja ylenkatsomaan toisten tapoja kasvattaa lapsiaan? Ei ole hei tedän asianne.

niin hienosti purevat vain hammasta. Sitten ne tukahdutetut tunteet pääsevät täällä irti ja sanan ruoska viuhuu ja he pääsevät huipulle päästessään mollaamaan heikkoja ja huonoja äitejä. Mihin tosiaan on kadonnut empatian kyky ja vinkkien antaminen sisarellisella meiningillä?



Pelkäisin jos pimeällä kujalla tulisi av-super-mamma vastaan. Hui!

Kumma, että teitä arvostelijoita riittää aina joka lähtöön.

Jokainen teistä on varmasti ollut joskus pulassa oman lapsensa kanssa, kun lapsi ei tottele ja omat hermot eivät enää kestä.

Se joka väittää toisin, valehtelee tai sitten hänellä on yksinkertaisesti ehkä maailman helpoimmat lapset.

Lapsillakin on erilaiset temperamentit jo syntymästään. Toisilla on kova uhma ja toisilla ei, eikä sillä ole tosiasiassa mitään tekemistä sen kanssa, miten vanhemmat ovat osanneet kasvattaa lastaan.



Ap:n lapsi ei ole heitteillä eikä ap:lla on vanhemmuus hukassa. Eikö tästä ole jo todisteena se, että hän yrittää opetella toimimaan niin, että lapsi tottelee ja uhmaikä sivuutetaan kaikille mukavammalla tavalla?

Jos vanhemmuus olisi hukassa tai ap yrittäisi mennä siitä mistä aita on matalin, hän ei olisi kyselemässä neuvoa meiltä muilta.

=) Joo, nippailkaa ihan rauhassa.

Saat nipata tänään, tukistaa huomenna ja läppäistä ylihuomenna. Ole hyvä vain. Jatka samalla linjalla. Nippaa toki. Johan kaksivuotiaan pitää käsittää, että äidillä on oikeus sellaiseen öh... kasvattamiseen.

Saatte luvan.

Helpottiko? Tuliko tarpeeksi tukea?

Kuka muuten tukee sitä kaksivuotiasta?

Vierailija:

Tällä palstalla on mahdoton saada tukea kun kaikki tahtovat vain päästä arvostelemaan.

/i]

Vierailija:

Jokainen teistä on varmasti ollut joskus pulassa oman lapsensa kanssa, kun lapsi ei tottele ja omat hermot eivät enää kestä.

Takuulla jokaisella menee hermot lapsiinsa joskus. Ero aikuisen ja lapsen välillä on siinä, kuinka silloin toimii. Lapsi huutaa, heittäytyy lattialle ja läpsii, tukistelee ja puree. Näin toimii etenkin uhmaikäinen. Mutta että aikuinenkin? Ja sitä pitäisi vielä ymmärtää, niinkö?

Ap:n syyttelemisestä ei kuitenkaan ole varmaan mitään hyötyä.

Miksi ette voi antaa rakentavia neuvoja ilman turhaa mollaamista?

Vierailija:

Vierailija:

Jokainen teistä on varmasti ollut joskus pulassa oman lapsensa kanssa, kun lapsi ei tottele ja omat hermot eivät enää kestä.

Takuulla jokaisella menee hermot lapsiinsa joskus. Ero aikuisen ja lapsen välillä on siinä, kuinka silloin toimii. Lapsi huutaa, heittäytyy lattialle ja läpsii, tukistelee ja puree. Näin toimii etenkin uhmaikäinen. Mutta että aikuinenkin? Ja sitä pitäisi vielä ymmärtää, niinkö?

Vierailija:

Se joka väittää toisin, valehtelee tai sitten hänellä on yksinkertaisesti ehkä maailman helpoimmat lapset.

Lapsilla on tosiaan monenlaisia temperamentteja. Ette te ole ainoita, jotka olette saaneet hankalan lapsen, monella muullakin on sellaisia. Toiset vain mieluummin yrittävät opettaa lapsilleen, kuinka eletään ja ollaan, kuin nippailevat ja hiljentävät omatuntonsa syyttämällä lapsen temperamenttia.

Etsitte ne sieltä ja otatte käyttöön.

Vierailija:

Ap:n syyttelemisestä ei kuitenkaan ole varmaan mitään hyötyä.

Miksi ette voi antaa rakentavia neuvoja ilman turhaa mollaamista?

]

Aikuisen tehtävä on jaksaa sen yhden ratkaisevan kerran pidempään, ei helppoa mutta totta. Kesken kohtauksen lapselle ei mene puhe perille mutta 2-vuotiaskin kuuntelee ja ymmärtää paljon, vaikkei itse osaa asiaa sanoiksi pukea. Odota tilanteen rauhoittuista provosoitumatta ja selitä jälkikäteen, miksi jotain pitä/ei saa /jne tehdä. Kerta ei tule kyllä riittämään, varaa saavillinen varapäreitä.



Samassa veneessä ollaan ja muutama sankollinen varapäreitä on jo käytetty ;).

naurettavaa väittää että kaikkiin lapsiin tehoaa puhe.. Ei se niin ole. Lapsia on niin erilaisia. Toivoisimpa että joku superhypermamma tulisi muutamaksi päiväksi kasvattamaan meidän 3v uhmista. Siinä sitä nähtäis kellä pinna kestää.. Meillä on ehkä 3 kertaa räpätty takapuolelle, kun tilanne on mennyt liian pitkälle. Ja sitten pyydetty anteeksi, puolin ja toisin. Siihen on sitten rauhoittunut.