Miten kestätte yliherkkiä ihmisiä, joiden seurassa saa koko ajan olla varuillaan ettei loukkaa?

eniten se, että yleensä nää superloukkaantujista valittajat on itse niitä, jotka eivät kestä viljelemiensä kaltaisia juttuja itseensä päin kohdistettuina. Muita pidetään yliherkkinä, vaikka itse pitäisi saada suoltaa ihan mitä tahansa suusta.



Suurin osa joukosta sitten ihan vaan on ja elää elämäänsä ja juttelee mukavasti keskenään murehtimatta suuntaan tai toiseen.

Enemmän mua ärsyttää omassa tuttavapiirissäni pari tyyppiä, jotka voi sanoa toisille mitä tahansa loukkaavaa ja vitsailla ilkeästi. Arvostelevat aina esim. toisten ulkonäköä, vaatteita, painoa ym. Yksi tuli laukomaan isäni hautajaisissa mulle, että odotanko kaksosia, hah, vaikka olin kyllä ihan normaalipainoinen ja hoikka useimpien ihmisten mielestä.

Toinen tällanen tyyppi on myös sukulaisissa, joka aina kun näkee, niin on pakko alkaa kommentoimaan hiuksia tai vaatteita tms ulkonäköä. Tulee tunne, että pitää katsoa tosi tarkasti, miten pukeutuu ja miltä näyttää, kun menee sen näkyville. Jotenkin stressaavaa ja tuntuu ettei voi olla oma itsensä. Ja sit vielä se ettei saisi edes loukkaantua noista kommenteista.

Minä en ole koskaan ollut kovin pikkutarkka ulkonäöstäni, vaikka en mielestäni nyt mikään ihan sotkuinenkaan ole, vaan lähinnä luonnollinen ja rento. Omassa perheessäni ei ole ikinä ollut tapana arvostella muiden ulkonäköä(ainakaan päin naamaa), joten minusta se on vaan tosi tahditonta, loukkaavaa ja outoa. Nämä tutut eivät edes ole minulle kovin läheisiä, joten heiltä odottaisin vähän kohteliaampaa käytöstä. Enkä ole ainoa, jonka mielestä nuo noiden ihmisten jutut on mauttomia.

Onneksi muita tuollaisia tuttuja ei sitten olekaan.

- jokin asia sanotaan herkistelijän mukaan liian "tiukasti" työnantajan puolelta (kukaan muu alainen ei loukkaannu);

- herkkistä ei erikseen kiitellä/ylistetä, kun hän tekee työnsä niin kuin pitääkin;

- herkkis ei saa huonossa taloustilanteessa palkankorotusta;

- herkkis ei henk.koht. syiden vuoski ole taaskaan tehnyt töitään, mutta hoitamattomista hommista huomauttaminen saa herkkiksen raivoon;

- herkkiksen jatkuva naama norsunvitulla kulkeminen saa muunkin työyhteisön voimaan pahoin, tästä ei kai sovi huomauttaa...;

- herkkikselle ei kelpaa samat työvälineet/työhuone kuin muille, jonka vuoksi hän loukkaantuu;

- erityiskohtelua ei heru enää keneltäkään, kun kaikki ovat jo kurkkua myöten täynnä tämän yhden pää perseen tulppana kulkevan itsekkään marttyyripaskan kitinään.





Mahtaa tulla hieno työtodistus tuolle eukolle kun se vihdoin joskus tipahtaa saikulta eläkkeelle.

Mullakin on kokemusta siitä että nuo ilkeimmät tyypit ovat myös itse niitä yliherkkiä. Heille ei saa sanoa poikittaista sanaa, kun voivat loukkaantua, mutta heidän suustaan voi tulla mitä vaan ja muiden pitää niellä vaan ne jutut kiltisti.

- jokin asia sanotaan herkistelijän mukaan liian "tiukasti" työnantajan puolelta (kukaan muu alainen ei loukkaannu);

- herkkistä ei erikseen kiitellä/ylistetä, kun hän tekee työnsä niin kuin pitääkin;

- herkkis ei saa huonossa taloustilanteessa palkankorotusta;

- herkkis ei henk.koht. syiden vuoski ole taaskaan tehnyt töitään, mutta hoitamattomista hommista huomauttaminen saa herkkiksen raivoon;

- herkkiksen jatkuva naama norsunvitulla kulkeminen saa muunkin työyhteisön voimaan pahoin, tästä ei kai sovi huomauttaa...;

- herkkikselle ei kelpaa samat työvälineet/työhuone kuin muille, jonka vuoksi hän loukkaantuu;

- erityiskohtelua ei heru enää keneltäkään, kun kaikki ovat jo kurkkua myöten täynnä tämän yhden pää perseen tulppana kulkevan itsekkään marttyyripaskan kitinään.

En jaksais ko. henkilöä hetkeäkään vapaa-ajallani, työkaverina on vaan pakko kestää. Tosielämän mielensäpahoittaja.

kaikenlaisia kommentointeja kuukausista vuosiin ennenkuin katkaisen välit kokonaan. Luotan omaan olotilaan jos joidenkin kanssa on paha olla sitten on ja olen mieluummin yksin.

- jokin asia sanotaan herkistelijän mukaan liian "tiukasti" työnantajan puolelta (kukaan muu alainen ei loukkaannu);

- herkkistä ei erikseen kiitellä/ylistetä, kun hän tekee työnsä niin kuin pitääkin;

- herkkis ei saa huonossa taloustilanteessa palkankorotusta;

- herkkis ei henk.koht. syiden vuoski ole taaskaan tehnyt töitään, mutta hoitamattomista hommista huomauttaminen saa herkkiksen raivoon;

- herkkiksen jatkuva naama norsunvitulla kulkeminen saa muunkin työyhteisön voimaan pahoin, tästä ei kai sovi huomauttaa...;

- herkkikselle ei kelpaa samat työvälineet/työhuone kuin muille, jonka vuoksi hän loukkaantuu;

- erityiskohtelua ei heru enää keneltäkään, kun kaikki ovat jo kurkkua myöten täynnä tämän yhden pää perseen tulppana kulkevan itsekkään marttyyripaskan kitinään.

En jaksais ko. henkilöä hetkeäkään vapaa-ajallani, työkaverina on vaan pakko kestää. Tosielämän mielensäpahoittaja.

vuosikausia kiusattiin. Kiusaaja oli koulussa hevostyttö, joka kateellinen siitä, että minulla oli oma hevonen.



Esim. sain kerran koulussa välitunnilla turpaan siltä tytöltä, vaikka en ollut koskaan jutellut sille, enkä tuntenut häntä millään tasolla. Tyttö oli tarkkiksella. Hänen oma opettajansa oli kysynyt tytöltä miksi hän hyökkäsi minun kimppuuni niin oli sitten kertonut perusteluksi sen että olen ärsyttävä kermaperse, jolle isäpappa oli ostanut omat hevosetkin.



Kiusaamista tapahtui, kun olin pienen paikkakunnan "rikkain tyttö". Itse en KOSKAAn puhunut rahasta tmv. mutta jokainen tiesi perheyrityksemme menestyksen pienellä paikkakunnalla. Painajaismaista. En ikinä pukeutunut muotivaatteisiin, vaan oikein halusin sulautua taustaan pukeutumisen, rahankäytön jne suhteen. Oli minulla hyviä ystäviäkin talleilla, mutta koulussa minua kiusattiin. Ja olin siis hiljainen, ujo ratsastajatyttö.



Vuosikausia jatkuva kiusaaminen teki minusta yliherkän. Jäi traumat siitä henkisestä ja fyysisestä väkivallasta, kaikesta tuulesta temmatuista jutuista ja ihmisten ilkeämielisyydestä. Jotenkin tuli tämä vittuiluosasto ns. täyteen. Ei voi mitään. En luota ihmisiin, enkä kestä negatiivisia, ilkeitä, agressiivisia ihmisiä työpaikalla. Olen huono puolustamaan itseäni, menen ihan lukkoon kun joku työkaveri tylyttää.

Siis mä en ymmärrä tuollaista kysymystä, et miten pitäisi olla varpaillaan, koska jos tunnet ihmisen, niin luultavasti tiedät hänen herkät kohtansa. Ja jos et niin sehän on ihan eri juttu. Mutta tottakkai täytyy olla varuillaan sellaisen ihmisen seurassa jolla traumoja on. Miettikää jos omalla kohdallanne olisi. Henkilökohtaisesti en ymmärrä ihmisiä jotka eivät toisia ihmisiä ymmärrä tai eivät osaa asettua heidän asemaansa.

'

[quote author="Vierailija" time="22.03.2014 klo 00:06"]

Siis mä en ymmärrä tuollaista kysymystä, et miten pitäisi olla varpaillaan, koska jos tunnet ihmisen, niin luultavasti tiedät hänen herkät kohtansa. Ja jos et niin sehän on ihan eri juttu. Mutta tottakkai täytyy olla varuillaan sellaisen ihmisen seurassa jolla traumoja on. Miettikää jos omalla kohdallanne olisi. Henkilökohtaisesti en ymmärrä ihmisiä jotka eivät toisia ihmisiä ymmärrä tai eivät osaa asettua heidän asemaansa.

'

[/quote]komppi! Eniten ärsyttää tyypit, jotka kerää ympärilleen oikein hovin jossa yhdessä haukutaan herkkistä

Nykyään ihan kaikesta pitää olla hiljaa, jossei halua suututtaa ketään.

Esim. huokaisin ystävälleni, että tuntuu turhauttavalta järjestää juhlia, kun "jokaisella on joku saatanan yliherkkyys tai allergia, kakun pitäis olla laktoositon, gluteeniton, kananmunaton, sokeriton ja viljaton!". Ystävä katsoi minua paheksuen ja totesi, että jättää juhlat välistä, koska hänelläkin on erityistoiveita ruoan suhteen.

Siis mitä vittua on tapahtunut kymmenessä-kahdessakymmenessä vuodessa suomalaisille?? Kaikilla on nykyään joku allergia tai vastaava!

[quote author="Vierailija" time="06.06.2012 klo 20:41"]- jokin asia sanotaan herkistelijän mukaan liian "tiukasti" työnantajan puolelta (kukaan muu alainen ei loukkaannu);

- herkkistä ei erikseen kiitellä/ylistetä, kun hän tekee työnsä niin kuin pitääkin;

- herkkis ei saa huonossa taloustilanteessa palkankorotusta;

- herkkis ei henk.koht. syiden vuoski ole taaskaan tehnyt töitään, mutta hoitamattomista hommista huomauttaminen saa herkkiksen raivoon;

- herkkiksen jatkuva naama norsunvitulla kulkeminen saa muunkin työyhteisön voimaan pahoin, tästä ei kai sovi huomauttaa...;

- herkkikselle ei kelpaa samat työvälineet/työhuone kuin muille, jonka vuoksi hän loukkaantuu;

- erityiskohtelua ei heru enää keneltäkään, kun kaikki ovat jo kurkkua myöten täynnä tämän yhden pää perseen tulppana kulkevan itsekkään marttyyripaskan kitinään.

Mahtaa tulla hieno työtodistus tuolle eukolle kun se vihdoin joskus tipahtaa saikulta eläkkeelle.

[/quote]

Muuten ymmärrän, mutta minulla esim. on tällainen tympeä perusilme , jolle en voi mitään.

Vähän ot: mulla on yksi tuttu, joka työskentelee mm. kiusaamisen (laveassa merkityksessä) vastaisissa aiheissa/projekteissa. Puhuu monesti myös mediassa näistä aiheista, on sellainen oikeudenmukaisuuden äänitorvi. Privaatisti on herkkänahkainen ja pahansuopa. Vittuilee ihmisille selän takana, haukkuu toisten pukeutumista ym. Todella "aikuinen" ihminen, not.

Hän sitten jos kohtaa mielestään poikkipuolista kommentointia omia lempipuolustusaiheitaan sivuten, hyvin ärhäkkäästi ja teräväkielisesti on sanomassa pahaa ja usein nimenomaan takanapäin.

Olen alkanut vältellä lähempää kontaktia irl, mutta jossain somessa näkee tätä ilkkumista edelleen.

En kestänytkään, joten päätin irtisanoutua. Työpaikkani yliherkkis kerran avautui, että minun huokailuni aiheutti hänelle mielipahaa. Päätinpä sitten huokailla kossain muualla.

Enpä muista koskaan tavanneeni niin herkkää ihmistä etten häntä kestäisi. Joskus joku on ollut erityisen herkkänä elämäntilanteensa, esim. jonkun kriisin vuoksi, ja silloin täytyy tietysti olla kieli keskellä suuta ettei möläytä jotain typerää ja loukkaavaa.

On tietty ihan mahdollista että olen jotakuta tietämättäni loukannut / kohdellut huonosti. Ylipäätään pyrin kuitenkin kohtelemaan ihmisiä kunnioittavasti, oli toinen herkkä tai ei. En myöskään lähde mukaan selän takana paskan puhumiseen, päinvastoin yleensä puolustan sitä josta seläntakana pahaa puhutaan. Erimielisyydet on fiksua selvittää kahden kesken, ei rakentamalla kuppikuntia.

Ymmärrän kyllä että jotkut puhuvat harkitsettamattomasti ja ajattelevat vasta sitten kun sammakko on jo päässyt suusta. Jos tarkoitus ei ole ollut ilkeillä, silloin on ihan fiksua pyytää anteeksi.

Olen viime vuosina karsinut ystäväpiiristäni nämä yliherkät ja pidän heihin vain vähän yhteyttä ja tapaan vain silloin kun on muitakin ihmisiä mukana. 

Mulla on erityisesti kaksi tällaista lähipiirissä, toinen kärsii huonosta itsetunnosta ja loukkaantuu kaikesta, tuntuu etsivän vain syytä loukkaantua minulle. Toinen kärsii masennuksesta ja on käynyt terapiassakin, loukkaantuu myös erittäin herkästi kaikesta mutta on myös teräväkielinen ja sanoo usein tosi inhottavasti muille. Elämäni on ollut paljon mukavampaa kun olen keskittynyt positiivisiin ja rentoihin ystäviini ja jättänyt nuo kaksi mielensäpahoittajaa vähemmälle huomiolle.

En kestä mitenkään enää. Kaverina oli pari vuotta tällainen ammattiloukkaantuja. Minulle loukkaantui kerran eräissä illanistujaisissa, koska joku hänen puolituttu kaverinsa (mies) oli minusta kiinnostunut. Itse hän on siis parisuhteessa. Itse istuin toisella puolella pöytää juttelemassa muiden kanssa, en ollut tehnyt enkä sanonut mitään enkä edes puhunut koko miehelle mitään. Ystäväni ei puhunut minulle enää sinä iltana mitään eikä vastannut kun kysyin jotain.

Loukkaantuu viikoksi jos joku ei ehdi/jaksa lähteä joskus johonkin tapahtumaan. Loukkaantuu jos katsot "väärään" suuntaan, puhut "väärällä" äänensävyllä, vastaat "väärin" johonkin. Seurassa saa olla jatkuvasti varuillaan ettei tee mitään eleitä tai ilmeitä, joista hän saattaa päätellä, että hänen juttunsa tai seuransa ei kiinnosta. Loukkaantuu yökerhossa jos miehet huomioivat enemmän muita ja alkaa mököttää. Loukkaantuu jos joku kaveri ei ota viikkoon yhteyttä, vaikka ei itsekään ota.

En halua olla tämän ihmisen kanssa missään tekemisissä enää. En ala mielistelemään ja nuolemaan kenenkään persettä ja kyselemään lupaa kenen kanssa saan jutella vaikka baarissa. Miksi yksi ihminen kuvittelee, että kaikkien pitäisi pyöriä juuri hänen ympärillään ja hänen halujensa mukaan. Säälittävää.

[quote author="Vierailija" time="22.03.2014 klo 08:56"]

En kestänytkään, joten päätin irtisanoutua. Työpaikkani yliherkkis kerran avautui, että minun huokailuni aiheutti hänelle mielipahaa. Päätinpä sitten huokailla kossain muualla.

[/quote]

No et se sinäkään ihan kaikilla valoilla kulje öistä tietä, mikäli muutoin ihan hyvän työpaikan jätät jonkun tuollaisen noinkin vaarattoman lausahduksen takia. Hei haloo. Eli kuka tuossa oli se liian herkkä? Lakkaapa valehtelemasta itsellesi ja näe oppimisen kannalta se oikea syy, miksi vaihdoit. Tuskin on mitään tekemistä tuon mitättömän asian kanssa. Ehkä sinunkin pitäisi olla joskus hetken verran työpaikassa, jossa oikeasti kuulee kaikkea sellaista sontaa, että pidemmän päälle se ei ole ihmisen psyykelle hyväksi mistään kulmasta edes sinnikkäällä positiivisuudellakaan katsottuna.

Jep. Olen kolmen herkkähipiäisen naisen kasvatti. Mummun, äidin ja paljon vanhemman isosiskon. Aina sain kuunnella kylän akoista, työpaikan ämmistä ja koulun tammoista. Taisin periä isäni stoalaisuuden ja pitkämielisyyden (vanhemmat erosivat, kun olin pieni). Mutta poikkipuoleisista sanoista sain selkään ja mut pistettiin aittaan nukkumaan. Oppi meni kyllä perille. Ja välit poikki aikuistuessani heidän taholtaan. Riittävän paljon selkäsaunoja, mykkäkouluja ja marttyyriasennetta kasvattaa hyväksymään hylkäämisen. Elämä helpottui kovin, kun ei enää tarvitse varoa toisen loukkaamista. Tosin en luota naisiin enkä kaipaa heidän seuraa. Terkuin, raksanainen, 4 lasta ja 20-v aviossa. ps. Isosiskoni jatkoi onnistuneesti suvun perimää. Serkut eivät saa tavata lapsiamme.        

No jaa. On täysin eri asia jos joku oikeasti  loukkaantuu sellaisista asioista, joista olisi tosiaan turha loukkaantua. Sellaisista asioista, jotka ei ole tarkoitettu henkilökohtaiseksi ilkeydeksi tai ole suoraan kohdistutettu henkilön vikoihin yms ominaisuuksiin. MUTTA sitten on olemassa näitä "herkkikisiä" joilla itsellä on niiiiin huono itsetunto ja ovat erittäin epävarmoja,että heidän on PAKKO joka välissä arvostella muita ihmisiä ja piikitellä heitä"hyvän huumorin" varjolla. He luottavat siihen, että kukaan ei koskaan uskalla sanoa heille mitään takaisin ja tietävät että kukaan ei viitsi lähteä heidän kanssa tappelemaan koska silloin he voivat sanoa että "älä nyt suutu, sulla ei ole huumorintajua, ja oletpa herkkänahkainen" nämä ovat yleensä niitä herkimipiä ihmisiä joita maa päällään kantaa . Omaavan narsistisia piirteitä ja ovat erittäin rasittavia.