Onko oikein että minä siivoan ja laitan ruoat yksin

että jos olet " vain" kotona niin kyllä, mutta lapset ovat yhteisiä ja niitä pitää myös miehen hoitaa paljon.

Tällä hetkellä. Mieheni on ollut muutaman viikon ulkomailla töissä ja kaikki jää minun tehtäväkseni.

Hämmästyttävää kyllä, ehdin noiden lisäksi palstailla, lukea, katsoa televisiota ja välillä vain oleillakin.

Mitä enemmän teen, sitä pirteämmäksi tunnen itseni ja sitä enemmän löytyy aikaa.

Jos sulla on kotona vaikka kaksoset 2 kk joilla on koliikki ja jotka huutavat yöt läpeensä ja lisäksi 2 v uhmaikäinen ja 4v joka kiusaa koko ajan sitä 2-vuotiasta j aekaluokkalainen jota pitäisi auttaa läksyissä jne., ja jos miehesi käy töissä 8-16, niin ei ole oikein.



Jos taas olet yhden helpon lapsen kotiäiti jonka mies tekee pitkää päivää, niin on oikein. Ainakin niinä työpäivinä.

tuo sopii, sillä en pidä sitä niin suurena uhrauksena tai taakkana; pidän kotitöistä ja nautin siististä kodistamme. Toki mies myös osallistuu esim. siivoukseen aina kun mahdollista tai tarpeen. Meillä ei siis ole jyrkkiä rajoja vedettynä töiden suhteen.

Lapset hoidamme yhdessä; Kun mies kotiutuu töistään, ottaa hän pääasiallisen leikittäjän roolin, ja minä saan halutessani omaa aikaa. Samoin viikonloppuisin. Silloin minä saan ottaa rennommin ja vaikkapa siivota rauhassa, jos siltä tuntuu ;)

Yhdessä perheessä on kohtuullista että kotiäiti tekee 100% ja toisessa tuo olisi täysin kohtuutonta.



Nmä asiat ovat tilannekohtaisia, ei voi sanoa mitään yleispätevää ohjetta tyyliin kotiäidin olisi tehtävä 70% kotitöistä ja ansioisöän se 30%.

Kyllä se välillä ottaa pattiin, mutta jos aiheesta napisen ehdottaa mies lumitöitä, autoremonttia, puiden hakua, öljypannun putsausta, kodin korjaustöitä.... Äkkiä tuntuu siivous ja kokkaus aika helpoilta hommilta ottaen huomioon että mies tekee omat hommat raskaan työpäivän päälle ja osallistuu vielä lastenhoitoon.

Vierailija:

Yhdessä perheessä on kohtuullista että kotiäiti tekee 100% ja toisessa tuo olisi täysin kohtuutonta.

Mietin vain, että esimerkiksi työssäkäyvä yksinhuoltaja joutuu ansiotyön lisäksi tekemään ruuat ja siivoamaan kodin lastenhoidon lisäksi.

Jos ei edes näistä selviä, turha edes nimittää itseään kotiäidiksi vaan ihan rehellisesti työttömäksi lorvijaksi

Meillä on viisi lasta ja kädet täynnä työtä, yksi ihminen ei ehdi sen miehen työpäivän aikana tehdä kaikkia kotitöitä vaan niitä riittää aamusta iltaan.

Ja mitä tuo yh-juttu tähän liittyy?

Vierailija:

Vierailija:

Yhdessä perheessä on kohtuullista että kotiäiti tekee 100% ja toisessa tuo olisi täysin kohtuutonta.

Mietin vain, että esimerkiksi työssäkäyvä yksinhuoltaja joutuu ansiotyön lisäksi tekemään ruuat ja siivoamaan kodin lastenhoidon lisäksi.

Toisaalta minulla on myös kokemusta ansiotyön ja kodin-/lastenhoidon yhdistämisestä. Työssä ollessani lasten hoito, kotityöt, aterioista kaksi ja lisäksi lumityöt, talon lämmitykset, lamppujen vaihdot ym:t tehtiin klo kuudentoista jälkeen. Nyt kun niihin on koko päivä aikaa, ne tuntuvat lomalta.

ts. minusta ei ole oikein että minun työpäiväni kestää 24 h/vrk ja miehen 6 - 8 h. Tai että minun työviikkoni on 7 päivää ja miehen 5 pv. Lisäksi tulee loma-ajat, jolloin mielestäni kummankin tulee osallistua perheen pyörittämiseen tasaveroisesti.

mies lähtee aamulla töihin ja tulee illalla, sen jälkeen alkaa hänen OMA aikansa...

Minä hoidan kokonaan kodin (ruuat, siivous, pyykit, lapset, laskut siis ihan kaiken...). No okei mies lämmittää saunan.

Lapset ovat iältään 5 vuotta ja vauva 5 kk (joka erittäin " vaativa" lapsi).

Mulla ei ole vauvan syntymän jälkeen ollut omaa aikaa YHTÄÄN. Ja alan olla aika loppu koska olen sen luontonen ihminen että tarvitsisin sillon tällön muutaman tunnin että saan olla ihan YKSIN.



No kuitenkin mua eniten pelottaa ja raivostuttaa se kun menen takaisin töihin elokuussa niin kaikki tämä jatkuu samalla tavalla kotihommat ja lapset jää mulle hoidettavaksi töiden jälkeen...

Tähän asiaan mies kyllä lupasi muutoksen kun tajusi vasta nyt että se ei ole oikein jos molemmat on töissä, MUTTA jos olen kotona niin kyllä minä sillon hoidan kotihommat kun mies on töissä mutta se illan vapaa-aika pitäs jakaa tasan molemmille vanhemmille oli kotona tai töissä.

Jos mies osallistuu muihin kodintöihin on oikein, että siivoat ja laitat ruuan. Mutta kyllä kotiäitikin tarvitsee vapaa-aikaa ja lomaa.



Meillä ex oli sitä mieltä, että kaikki kodintyöt kuuluivat kotiäidille, kaiken lisäksi kun ehdotin, että mentäisiin joskus viikonloppuna ulos syömään, hän totesi saavansa viikolla ravintolaruokaa tarpeeksi, että ihana syödä välillä kotiruokaa. Ugh!

Siivouksen, pyykit, hoidan lapset, käyn kaupassa... Lisäksi teen lumitöitä, talon/saunanlämmityksen ja kaikennäköisiä korjaushommia, joita osaan vain tehdä.



Minusta on luonnollista tehdä kotitöitä siitä hyvästä, kun toinen maksaa asumisen ja muut kustannukset täysin.

ei niitä kotihommia tehnyt kun aloitin työt koska olin hänet siihen opettanut että minä teen kaiken, mutta aluksi minä olin koulussa ja mies töissä ja ei ollut lapsia. Sitten loppui koulu ja syntyi lapsi (äärimmäisen helppo lapsi) olin 2,5 vuotta lapsen kanssa kotona ja menin töihin ja ennen töiden alkua sovittiin että kotihommat jaetaan... no eipä jaettu, sitten mies jäi työttömäksi (lapsen kanssa kotiin) ja kuvittelin että no niin kiva tulla töistä kun on ruoka valmiina ja tiskit poit ja siivottu...

JA paskat siinä sitä sitten piti alkaa nuo edellämainitut asiat tekemään (työaikana on 9-17 olen siis 17.30 kotona) 21.00 alkoi sitten se mun oma aika...

Ja se oli kyllä niin väärin niin väärin... nyt sitten vaikka töiden alkuun on vielä aikaa (elokuussa siis) niin sanoin ihan suoraan miehelle että anteeks nyt vaan mutta jos asiat ei OIKEESTI muutu niin mun on pakko muuttaa pois!

Ja toivottavasti tajusi, lupasi heti alkaa " harjottelemaan" kotitöiden tekoa vaikka minä olen kotona.

Sanoin että vaihdetaan viikoksi osia, tehdään niin kuin oli silloin kun minä olin töissä ja mies kotona...

Eli nyt mies käy töissä ja sen jälkeen tekee kaikki kotihommat ja mulle ja lapsille ruuan seuraavaksi päiväksi ja tiskaa mein päivän astiat ja käy kaupassa ja maksaa laskut jne...

olisi siihen kyllä suostunut mutta mun ei sydän anna tehdä niin koska tiedän mitä paskaa se on.

Mä kyllä ymmärrän miestäsi, mitäpä syytä sillä oliskaan niitä kotitöitä ollut tehdä.

Vierailija:

Eli nyt mies käy töissä ja sen jälkeen tekee kaikki kotihommat ja mulle ja lapsille ruuan seuraavaksi päiväksi ja tiskaa mein päivän astiat ja käy kaupassa ja maksaa laskut jne...

.

jotain lumitöitä tai öljynvaihtoa autoon naisten kotitöihin. Meillä miehellä oli tapana ottaa puheeksi just tuo öljynvaihto kunnes räjähdin. Sanoin että siinä vaiheessa kun niitä öljyjä vaihdetaan joka päivä tuntitolkulla eikä pari kertaa vuodessa, sen voi ottaa argumentiksi sille ettei tarvitse tehdä mitään kotitöitä. Meillä ainakaan " miestentyöt" ei vie siltä kuin muutaman tunnin viikossa. Joku oli laskenut, että pelkästään lasten iltatoimet vastaa monen kuukauden palkkatyötä, kun laskee 20 minuttia joka illalle (ja kenellä se riittää!) 365 päivää vuodessa. Montako iltaa ihmisiltä oikeasti menee lumitöihin vuodessa? Meillä on tähän asti tehty lumitöitä kolmena päivänä tuskin tuntia kerrallaan.

Vierailija:

Vai onko sinusta lasten hengissäpito ainoa työpanos jota sinulta kotona olevana voi odottaa?

Oletin, että molemmat hoitavat lapsia iltaisin.

Vierailija:

että jos olet " vain" kotona niin kyllä, mutta lapset ovat yhteisiä ja niitä pitää myös miehen hoitaa paljon.