Frigidit äidit

Tahaton lapsettomuus ja tiukka kalenterin kyttääminen ovulaation hetkellä sekä mekaaninen seksin suorittaminen "niinä päivinä" vei seksihalut meiltä kummaltakin - eivätkä ole vielä palanneet. Yrityskerrat lopuivat n. pari kuukautta sitten kun onnistuttiin vainon kanssa lopultakin.

Täytyy sanoa että en tiedä milloin kyllä palaavatkaan. Ymmärrän vaimoa kun väsynyt ja pahoinvointia. Mutta ei se ole omiaan haluja herättämään jos arjessa ei ole edes halausta tai suukkoa mitkä normaalioloissa yleisiä päivittäin. Vaimolle toki sopii etten ole vonkaamassa joka hetki :) rakkaus toki on ja pysyy.

Meillä asia korjaantui miehen aloitteellisuuden ansiosta. Hän ehdotti että koettaisimme joka toinen ilta että hän tyydyttäisi minut ilman mitään vastatoiveita. Ja teki se todella huolella pitkän kaavan mukaan. Ja alkuun oikeasti ei sitten mitenkään viitannut siihen suuntaan että hänelläkin olisi haluttanut muutakin kuin minua pitää hyvänä. Osti ihania seksileluja minulle, öljyjä ja sitomistarvikkeita.

Jossain vaiheessa kysyi että voisiko hankkia itselleen myös lelun jota sitten käytti itseensä samalla kuin minua helli.

Kai siinä kävi niin että kun keho taas alkoi säännöllisesti saamaan oksitosiinia ilman että itse tarvitsi stressata tai miettiä niin se muistutti että elämää on sen lapsikuplan ulkopuolellakin ja aloin itse tekemään aloitteita.

Nykyään seksi on jopa parempaa kuin ennen lasta. Huomioon ottavampaa, seikkailunhaluisempaa ja sitä on enemmän kuin riittävästi.

Synnytyksen jälkeinen haluttomuus on normaalia, hormoneista johtuvaa haluttomuutta. Se kestää yleensä vain imetysajan eli noin vuoden verran. Tietenkin myös synnytysvauriot voivat estää yhdynnän vielä pidemmäksikin ajaksi. Usein saa lukea jostakin sellaisesta, että synnytyksen jälkeen ei muutamaan kuukauteen ole seksiä ja mies pitää vaimoaan pihtarina vaikkei ymmärrä, että kyse on vain väliaikaisesta hormonaalisesta haluttomuudesta. On itsekästä, kun mies alkaa kärttämään seksiä, vaikka synnytyksen jälkeen on sen vuoden verran täysin luonnollista, että haluja ei naisella ole.

Vierailija kirjoitti:

Tuttua tekstiä tämäkin, valitettavasti. " Haluaisi haluta" on tuttu ilmaisu, jopa sanatarkasti. Kotitöiden tekemisellä on vaikutuksensa äidin jaksamiseen ja osittain myös seksuaaliseen halukkuuteen. Mutta vain osittain. En usko imuroinnin nostavan juurikaan äidin libidoa, sen sijaan kuukautiskierto vaikuttaa siihen (kuten myös mielen heittelehtimiseen) huomattavasti. Miehen kannalta on kovin turhauttavaa elää epätasapainoisessa suurimman osan kiertoa ja tuntea kerran kuukaudessa olevansa haluttava myös seksuaalisesti.

Se on fyysisesti kiristävää ja henkisesti alentavaa, eikä miehen pidä siihen mielestäni suostua mikäli se on kroonista.

Seksin kadotessa loppuu myös yhteiset orgasmit, ja orgasmien loppuessa tyrehtyy oksitosiini-hormonien tuotanto. Tutkimusten mukaan voimistaa seksin rentouttavaa vaikutusta ja sen aikaansaamaa mielihyvän tunnetta sekä syventää kiintymystä ja lähentää kumppaneita toisiinsa.

Olen samaa mieltä että haluttomuuden syy löytyy äidin ja lapsen välisestä dynamiikasta. Äiti uppoutuu lapsimaailmaan eikä siihen mahdu mitään muuta. Valitettavasti se tapahtuu parisuhteen kustannuksella.

(M32, AP)

Joillakin naisilla on niin, että seksiin ei ole tarvetta kuin ovulaation aikana. Ei kukaan sille voi itse mitään, se on hormonaalista. Ei siinä ole mitään henkisesti alentavaa. Seksi on naisellekin nimenomaan fyysinen tarve ja jos keho ei ilmoita tarpeesta, ei sitä ole. Tunnut jotenkin haluavan rangaista naista siitä, että nainen ei ole biologisesti mies. Imetys vie vuoden, sen jälkeen hormonaalinen haluttomuus usein helpottaa.

Vierailija kirjoitti:

Tuli mieleen yhden kuuluisan ruotsalaisen (en muista naisen nimeä..) parisuhdeterapeutin lause: Kukaan ei ryhdy parisuhteeseen masturboidakseen. Seksi on parisuhteessa tärkeää, eikä mikään, lastenhoitokaan, saa vaikuttaa sen arvoon.

Tasapainoinen ja tasa-arvoinen parisuhde tarkoittaa ainakin meillä sitä, että molemmat ovat valmiita tekemään asioita toisen hyväksi. Tässä minun mottoni:

--------

Itsekkyyttä EI OLE se, että haluaa seksiä vaikka toista ei haluta. Itsekkyyttä ON se, ettei ole valmis tekemään hyvää toiselle, vaikka ei oikeastaan huvittaisi.

--------

Minulla on lääkityksestä johtuvaa totaalista haluttomuutta, joka voi kestää viikkoja. Pitäisikö vaimoni kärsiä siitä? Miksi en antaisi hänelle orgasmeja joita hän haluaa? Monesti ajatus seksistä jopa yököttää, mutta haluan tehdä sen vaimolleni. Onko se mielestänne paljon vaadittu?

M32

Miten se yhdyntä onnnistu,, jos nainen ei ole kiihottunut ja kostunut? Kai ymmärrät, että se emätin ei ole mikään aina valmis putki?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuli mieleen yhden kuuluisan ruotsalaisen (en muista naisen nimeä..) parisuhdeterapeutin lause: Kukaan ei ryhdy parisuhteeseen masturboidakseen. Seksi on parisuhteessa tärkeää, eikä mikään, lastenhoitokaan, saa vaikuttaa sen arvoon.

Tasapainoinen ja tasa-arvoinen parisuhde tarkoittaa ainakin meillä sitä, että molemmat ovat valmiita tekemään asioita toisen hyväksi. Tässä minun mottoni:

--------

Itsekkyyttä EI OLE se, että haluaa seksiä vaikka toista ei haluta. Itsekkyyttä ON se, ettei ole valmis tekemään hyvää toiselle, vaikka ei oikeastaan huvittaisi.

--------

Minulla on lääkityksestä johtuvaa totaalista haluttomuutta, joka voi kestää viikkoja. Pitäisikö vaimoni kärsiä siitä? Miksi en antaisi hänelle orgasmeja joita hän haluaa? Monesti ajatus seksistä jopa yököttää, mutta haluan tehdä sen vaimolleni. Onko se mielestänne paljon vaadittu?

M32

Miten se yhdyntä onnnistu,, jos nainen ei ole kiihottunut ja kostunut? Kai ymmärrät, että se emätin ei ole mikään aina valmis putki?

Minulla onnistuu lähes aina, olen ilmeisesti jatkuvasti vähän kostea. Kiva juttu miehelle, vähemmän kiva mulle. Siksi meillä onkin usein seksiä josta minä en saa mitään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuli mieleen yhden kuuluisan ruotsalaisen (en muista naisen nimeä..) parisuhdeterapeutin lause: Kukaan ei ryhdy parisuhteeseen masturboidakseen. Seksi on parisuhteessa tärkeää, eikä mikään, lastenhoitokaan, saa vaikuttaa sen arvoon.

Tasapainoinen ja tasa-arvoinen parisuhde tarkoittaa ainakin meillä sitä, että molemmat ovat valmiita tekemään asioita toisen hyväksi. Tässä minun mottoni:

--------

Itsekkyyttä EI OLE se, että haluaa seksiä vaikka toista ei haluta. Itsekkyyttä ON se, ettei ole valmis tekemään hyvää toiselle, vaikka ei oikeastaan huvittaisi.

--------

Minulla on lääkityksestä johtuvaa totaalista haluttomuutta, joka voi kestää viikkoja. Pitäisikö vaimoni kärsiä siitä? Miksi en antaisi hänelle orgasmeja joita hän haluaa? Monesti ajatus seksistä jopa yököttää, mutta haluan tehdä sen vaimolleni. Onko se mielestänne paljon vaadittu?

M32

Miten se yhdyntä onnnistu,, jos nainen ei ole kiihottunut ja kostunut? Kai ymmärrät, että se emätin ei ole mikään aina valmis putki?

Minulla onnistuu lähes aina, olen ilmeisesti jatkuvasti vähän kostea. Kiva juttu miehelle, vähemmän kiva mulle. Siksi meillä onkin usein seksiä josta minä en saa mitään.

Itselläni ei onnistuisi. Miksi suostut tuollaiseen seksiin? Miten miehesi voi nauttia tuollaisesta?

Näköjään vanha ketju, mutta asiallista pohdintaa ja hyviä näkökantoja.

Pari kommenttia:

Siivousvimma lapsen syntymän jälkeen. Hormonimyrskyn aikaansaama, ei perustu mihinkään järjelliseen ajatteluun. Äiti näke hormonihöyryissään joka ikisen ihmisen potentiaalisena vauvaa vastaan hyökkäävien bakteerien ja virusten tartuttajana. Koti on oltava steriili kaikista bakteereista ettei vaan vauvalle tule mitään pahoja kontakteja ilkeisiin bakteereihin. Erityisen syyllinen bakteerien ja virusten vauvaan kohdistuviin hyökkäyksiin on - yllätys yllätys- oma puoliso, joka ei pysty hommaamaan asiallisia elinolosuhteita edes omalle lapselleen, ja kaiken lisäksi sotkee kotona. Kelvoton isä toisinsanoen.

Tosiasiassa kodin tolkuton jynssäys ja puunaus on lapselle karhunpalvelus, sillä liian steriileissä oloissa lapsen oma vastutuskyky ei kehity, ja seuraukset ovat näkyvillä erilaisina allergioina ja autoimmuunisairauksina. Suomessa nämä ovat erittäin yleisiä, mutta esim. rajan takana Venäjällä likipitäen tuntemattomia. Kodeissa missä on eläimiä, eläinallergiat ovat lapsilla tutkimusten mukaan harvinaisempia kuin eläimittömissä kodeissa kasvaneilla lapsilla. Lisäksi äidit ajavat itsensä totaaliväsymykseen siivousvimmassaan.

Sitten toinen asia. Jos isä erehtyy jarruttelemaan vauvakuplassa elävän äidin pahimpia "meidän Kaisla-Sirkku-Johannekselle pitää olla vain parasta" höyryämistä tyyliin "no, eikohän ne käytetytkin vaatteet ole ihan ok, kun kuitenkin kasvaa muutamassa kuukaudessa niistä ohi", niin silloin on piru merrassa ja toinen katiskassa. Tuoreen äidin ajatuskuvio menee suunnilleen näin: Tuo mies haluaa yhteisen lapsemme kulkevan käytetyissä ryysyissä. Hän haluaa kostaa omalle lapselleen oman lapsuutensa köyhyyden. Millainen isä kostaa lapselleen omia traumojaan? Haluaako tuo mies vahingoittaa tahallaan vauvaamme muissakin asioissa? Voinko antaa tuon miehen hoitaa lastamme yleensäkään? Onko minun ja lapsen mahdollista elää yhdessä tuollaisen psykopaatin kanssa? jne ine...

Ja kierre jatkuu ja jatkuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuttua tekstiä tämäkin, valitettavasti. " Haluaisi haluta" on tuttu ilmaisu, jopa sanatarkasti. Kotitöiden tekemisellä on vaikutuksensa äidin jaksamiseen ja osittain myös seksuaaliseen halukkuuteen. Mutta vain osittain. En usko imuroinnin nostavan juurikaan äidin libidoa, sen sijaan kuukautiskierto vaikuttaa siihen (kuten myös mielen heittelehtimiseen) huomattavasti. Miehen kannalta on kovin turhauttavaa elää epätasapainoisessa suurimman osan kiertoa ja tuntea kerran kuukaudessa olevansa haluttava myös seksuaalisesti.

Se on fyysisesti kiristävää ja henkisesti alentavaa, eikä miehen pidä siihen mielestäni suostua mikäli se on kroonista.

Seksin kadotessa loppuu myös yhteiset orgasmit, ja orgasmien loppuessa tyrehtyy oksitosiini-hormonien tuotanto. Tutkimusten mukaan voimistaa seksin rentouttavaa vaikutusta ja sen aikaansaamaa mielihyvän tunnetta sekä syventää kiintymystä ja lähentää kumppaneita toisiinsa.

Olen samaa mieltä että haluttomuuden syy löytyy äidin ja lapsen välisestä dynamiikasta. Äiti uppoutuu lapsimaailmaan eikä siihen mahdu mitään muuta. Valitettavasti se tapahtuu parisuhteen kustannuksella.

(M32, AP)

Joillakin naisilla on niin, että seksiin ei ole tarvetta kuin ovulaation aikana. Ei kukaan sille voi itse mitään, se on hormonaalista. Ei siinä ole mitään henkisesti alentavaa. Seksi on naisellekin nimenomaan fyysinen tarve ja jos keho ei ilmoita tarpeesta, ei sitä ole. Tunnut jotenkin haluavan rangaista naista siitä, että nainen ei ole biologisesti mies. Imetys vie vuoden, sen jälkeen hormonaalinen haluttomuus usein helpottaa.

Olen itse ajatellut niin, että pitkässä parisuhteessa osa naisista tarvitsee erityisen hyvän parisuhteen ja todella hyvää seksiä, että haluaa harrastaa sitä muulloinkin kuin ovulaation aikaan. Joillekin naisille pitkässä parisuhteessa ei yksinkertaisesti auta mikään ylläpitämään tuon enempää halua. 

On toki naisia, joita haluttaa myös muulloin kuin ovulaation aikana, ainakin, jos parisuhde on hyvä ja seksissä saa orgasmin.

Muistaakseni jossakin laadukkaassa seurantatutkimuksessa naisten halukkuus oli aivan selkeästi paljon korkeammalla tasolla, jos he kokivat usein tai melko usein seksin aikana useamman kuin yhden orgasmin. Jos nainen on tuollainen kerran kuussa haluava, kannattaa miehen panostaa niinä harvoina kertoina juuri tiukasti siihen laatuun, ja hyväillä naiselle mielellään useampi orgasmi. Se saattaa "kummasti" lisätä naisen halukkuutta myös ovulaatiota ennen ja jopa sen jälkeen.

viurailijam36 kirjoitti:

Vanha ketju mutta nostetaan.

Onhan se totta se että PARISUHDE EI YKSINKERTAISESTI TOIMI jos seksiä ei ole sen verran kun sitä toinen tai molemmat osapuolet tarvitsevat. Vai miksi mies tai nainen pettää? Siksi yleensä että oma suhde on jäissä ja seksi kuollut kokonaan. 

Naisten kannattaa älytä se asia että mies , ei menetä halujaan vähässä kummassa, jos on yhtään perinteinen mies tai testot kohillaan niin tuskin haittaa vaikka päivittäin olisi seksiä, sehän on todellakin yksi parhaista asioista mitä rakkaansa kanssa saa tehdä ihan kahden, ei sitä turhaan kutsuta parisuhteen liimaksi (seksiä siis).

Niin ja miesten kannattaa jo vähitellen tajuta että raskaus, synnytys ja niistä toipuminen on valtava asia ja se imetys joka on miestenkin mielestä tärkeä asia ja se lapsen jatkuva olo iholla vie menut naisesta varsinkin kun mies siirtyy taustalle jättäen vaimon yksin puurtamaan kaiken. Väsynyt, katkera, mieheensä vttuuntunut, turhautunut ja omaa aikuisen aikaa janoava nainen ei todellakaan halua seksiä miehensä kanssa ja ei ole mikään ihme.

Sehän on selvä että miehen seksihalut ei isäksi tullessa vähene, mieshän ei tehnyt mltään saadakseen lapsen, vain nainen teki ja kärsi ja mies kehtaa vinkua kun hän ei saa seksiä! On ikävä että vain nainen käyttäytyy kuten aikulsen kuuluu. Moni isäksi tullut on totaalinen kermaprse.

Vierailija kirjoitti:

"rakastajattaren rooli"

Tuolla termillä syyllistetään miestä siitä, että naisen pitäisi olla joku erityisen kiimainen ja monipuolinen rakastajatar. Ei, kyllä minulle riittää että vaimoni on seksistä ja orgasmeista nauttivat nainen sen ohella, että on lasten äiti. Ihan vapaasti ja rennosti saa nauttia lihallisista iloista. Se jos niistä ei nauti vaan on mielummin vain äiti, se on iso ongelma. Minulle, mutta myös naiselle itselleen vaikka ei sitä heti ymmärräkään.

Jos asia ei ole naiselle ongelma niin se ei ole ongelma.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielenkiintoinen keskustelu vaikka onkin tosi vanha. Mieheni saattaisi kutsua minua frigidiksi vaikken sitä olekaan. Syitä miksi tähän pisteeseen on päädytty on monia. Tässä heti alkuun mainitsen ne kielletyt asiat eli väsymys ja oman ajan puute, sillä kyllä ne vaan vaikuttavat melkoisesti. Mutta on tuossa muutakin.

Mies on onneksi nyt useamman keskustelun jälkeen parantanut niin että kotityöt menee suunnilleen puoliksi eli siitä en enää valita, mutta aiemmin se oli yksi kestoharmituksen aihe. Kuitenkin kun ne on hoidettu, se on aina se mies joka painuu omiin harrastuksiinsa. Minun omat harrastukset jäi lapsen syntymän myötä eikä tuota aikaa tunnu vieläkään löytyvän... näin omaa aikaa tarvitsevana ihmisenä se tuntuu loukkaavalta. Olenko tosiaan niin arvoton?

Kun illalla molemmat kömpii sänkyyn väsyneinä ja mies tunkee käden jalkoväliin niin se suoraan sanottuna suututtaa. En syty sekunnissa ja toisin kuin hänellä, minulla ei ole ollut muuta omaa aikaa ihan itsekseni koko päivänä kuin vessassa ja suihkussa käynti. Millä ajalla minä ehtisin seksiä miettimään että kiinnostaisi? Päivällä on hoidettu kaikki lapsen tarpeet, illalla sitten miehen. Mutta kukaan ei edes kysy mitä minä tarvitsen. Äidillä ei kai ole tarpeita...

Kun tähän lisää päälle sen että en ole koskaan saanut orgasmia yhdynnässä, ei minulle koko toimituksesta jää käteen muuta kuin hyvä mieli siitä että mies on saanut henkilökohtaisen tyydytyksen. Eikä sillä mitä minä haluan ole mitään väliä. Joskus annan, joskus kieltäydyn. Nykyään pyytää harvemmin koska kai huomaa itsekin että minä en siitä mitään saa.

Aiemminkaan en saanut eli se ei ole muuttunut, mutta aiemmin minulla oli omaa aikaa ja tunsin että minua arvostetaan. Seksiin käytettiin enemmän aikaa joten vaikkei orgasmia tullutkaan yhdynnässä, se oli edes välillä mahdollista saada muulla tavalla. Ja seksi tuntui edes jotenkin hyvältä. Vaan mistäs revit nyt sen ajan kun lapsi on tosi vähäuninen, jos itse aikoo saada 8 h yöunen pitää melkein saman tien syöksyä suihkun kautta sänkyyn kun lopulta nukahtaa.

Sanotaan vielä muuttunut vartalo... oikeastihan pääsin tosi vähällä, ei roiku rinnat eikä raskausarpia, mutta silti tuo vatsan löysä nahka ja ruma muoto ahdistaa. Kuka tällaista rumilusta edes haluaisi nussia muuten kuin peiton alla pikaisesti? Ehkä tämä onkin se mitä ansaitsen?

Kyllä minua silti seksi edelleen kiinnostaa. Silloin kun on aikaa, kun tunnen itseni hyväksytyksi. Olisi ihanaa jos voisi mennä ilman aikarajoitteita ja lopussa tuntea olonsa tyydyttyneeksi (muutenkin kuin oman käden kautta). Tällaisia hetkiä ei vaan enää tule.

Jos sinulla ei ole omaa aikaa, olisiko sitä mahdollisuus saada jotenkin vaikka kertomalla, että tarvitset sitä? Tai jos se ei vaan kerta kaikkiaan onnistu, siellä suihkussahan on sopivasti yksityisyyttä vaikka itsensä lämmittelyyn. Ei tarvitse ajatella niin, että lämmittelet miestä varten vaan ihan oman nautintosi vuoksi. Voisiko se johtaa sitten ehkä siihenkin, että seksi olisi enemmän mielessä?

Voi vttu mitä paskaa!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielenkiintoinen keskustelu vaikka onkin tosi vanha. Mieheni saattaisi kutsua minua frigidiksi vaikken sitä olekaan. Syitä miksi tähän pisteeseen on päädytty on monia. Tässä heti alkuun mainitsen ne kielletyt asiat eli väsymys ja oman ajan puute, sillä kyllä ne vaan vaikuttavat melkoisesti. Mutta on tuossa muutakin.

Mies on onneksi nyt useamman keskustelun jälkeen parantanut niin että kotityöt menee suunnilleen puoliksi eli siitä en enää valita, mutta aiemmin se oli yksi kestoharmituksen aihe. Kuitenkin kun ne on hoidettu, se on aina se mies joka painuu omiin harrastuksiinsa. Minun omat harrastukset jäi lapsen syntymän myötä eikä tuota aikaa tunnu vieläkään löytyvän... näin omaa aikaa tarvitsevana ihmisenä se tuntuu loukkaavalta. Olenko tosiaan niin arvoton?

Kun illalla molemmat kömpii sänkyyn väsyneinä ja mies tunkee käden jalkoväliin niin se suoraan sanottuna suututtaa. En syty sekunnissa ja toisin kuin hänellä, minulla ei ole ollut muuta omaa aikaa ihan itsekseni koko päivänä kuin vessassa ja suihkussa käynti. Millä ajalla minä ehtisin seksiä miettimään että kiinnostaisi? Päivällä on hoidettu kaikki lapsen tarpeet, illalla sitten miehen. Mutta kukaan ei edes kysy mitä minä tarvitsen. Äidillä ei kai ole tarpeita...

Kun tähän lisää päälle sen että en ole koskaan saanut orgasmia yhdynnässä, ei minulle koko toimituksesta jää käteen muuta kuin hyvä mieli siitä että mies on saanut henkilökohtaisen tyydytyksen. Eikä sillä mitä minä haluan ole mitään väliä. Joskus annan, joskus kieltäydyn. Nykyään pyytää harvemmin koska kai huomaa itsekin että minä en siitä mitään saa.

Aiemminkaan en saanut eli se ei ole muuttunut, mutta aiemmin minulla oli omaa aikaa ja tunsin että minua arvostetaan. Seksiin käytettiin enemmän aikaa joten vaikkei orgasmia tullutkaan yhdynnässä, se oli edes välillä mahdollista saada muulla tavalla. Ja seksi tuntui edes jotenkin hyvältä. Vaan mistäs revit nyt sen ajan kun lapsi on tosi vähäuninen, jos itse aikoo saada 8 h yöunen pitää melkein saman tien syöksyä suihkun kautta sänkyyn kun lopulta nukahtaa.

Sanotaan vielä muuttunut vartalo... oikeastihan pääsin tosi vähällä, ei roiku rinnat eikä raskausarpia, mutta silti tuo vatsan löysä nahka ja ruma muoto ahdistaa. Kuka tällaista rumilusta edes haluaisi nussia muuten kuin peiton alla pikaisesti? Ehkä tämä onkin se mitä ansaitsen?

Kyllä minua silti seksi edelleen kiinnostaa. Silloin kun on aikaa, kun tunnen itseni hyväksytyksi. Olisi ihanaa jos voisi mennä ilman aikarajoitteita ja lopussa tuntea olonsa tyydyttyneeksi (muutenkin kuin oman käden kautta). Tällaisia hetkiä ei vaan enää tule.

Jos sinulla ei ole omaa aikaa, olisiko sitä mahdollisuus saada jotenkin vaikka kertomalla, että tarvitset sitä? Tai jos se ei vaan kerta kaikkiaan onnistu, siellä suihkussahan on sopivasti yksityisyyttä vaikka itsensä lämmittelyyn. Ei tarvitse ajatella niin, että lämmittelet miestä varten vaan ihan oman nautintosi vuoksi. Voisiko se johtaa sitten ehkä siihenkin, että seksi olisi enemmän mielessä?

Et sitten edes halua ymmärtää naisen rasittunutta arkea, tarvetta saada omaa aikaa tuntea itsensä muuksikin kuin äidiksi. Suihku ei ole omaa aikaa vaan hygieniasta huolehtimista. Miksi mies menee harrastuksiinsa kun voi täyttää oman ajan tarpeen käymällä kotona suihkussa?

Ja mihin ne asiat joilla miehet selittelevät haluttomuuttaan ei pädekään naisiin esim stressi, väsymys, unen puute?

Jos vaimosi ei halua niin syy on 100% miehessä.

Minua uuvuttaa se, että joku tarvitsee minua koko ajan töissä ja kotona. Työni on terveydenhuoltoalalla, miehellä taas teknisellä alalla jossa ainoat sosiaaliset kontaktit on työkaverit ja varsinaisen työn saa suorittaa ilman häiriöitä.

Tarvitsen aikaa ja hiljaisuutta palautumiseen mutta sitä ei helposti järjesty. Ahdistaa, kun lasten mentyä nukkumaan on jonossa vielä mies jolla on odotuksia. Ymmärrän hänen tarpeensa kyllä mutta en vain jaksaisi.

Toisaalta en osaa rentoutuakaan, jos tiedän että toinen on pettynyt.

Harva kai on tahallaan haluton, en minäkään. Olen vain kuormittunut eri suunnilta tulevista vaatimuksista.

Vierailija kirjoitti:

Minua uuvuttaa se, että joku tarvitsee minua koko ajan töissä ja kotona. Työni on terveydenhuoltoalalla, miehellä taas teknisellä alalla jossa ainoat sosiaaliset kontaktit on työkaverit ja varsinaisen työn saa suorittaa ilman häiriöitä.

Tarvitsen aikaa ja hiljaisuutta palautumiseen mutta sitä ei helposti järjesty. Ahdistaa, kun lasten mentyä nukkumaan on jonossa vielä mies jolla on odotuksia. Ymmärrän hänen tarpeensa kyllä mutta en vain jaksaisi.

Toisaalta en osaa rentoutuakaan, jos tiedän että toinen on pettynyt.

Harva kai on tahallaan haluton, en minäkään. Olen vain kuormittunut eri suunnilta tulevista vaatimuksista.

Ongelmahan sinulla ja näyttää olevan monella muullakin äidillä se, että etteivät halua miehiänne ja mies on vain rasite.  Kyllä on haluttu ennen lapsia ja sen jälkeen keksitään kaiken maailman selityksiä, että on niiiin raskasta jnee. Voisitte olla edes vähän kiitollisia miehelle, että mies ylipäätään suostui tekemään lapsen teidän kanssa, suostui olemaan teidän kanssa ja kasvattamaan yhdessä lapset. Pahinta mitä äidit voi parisuhteessa tehdä, on kadottaa halukkuuden haluta miestään, kadottaa arvostuksen mieheensä, jättää hänet heitteille ja keskittyä vain lapsen hoitoon. Pitäisi ymmärtää, ettei parisuhdetta olisi ilman rakkautta mieheen, ei olisi lastakaan.  Eikä ole parisuhdetta enää senkään jälkeen, jos mies on jätetty heitteille ja hänestä tehty  vain rasite, joka halua "itsekkäästi"  tyydyttää halujaan. Puhumattakaan, että vaimo ymmärtäisi  miehen osoittavan rakkauttaa entiseen tapaan haluamalla naistaan.  Jos ei käy niin mies lähtee parisuhteesta. Viriilin miehen seksisuaaliset, henkiset ja fyysiset, tarpeet ei katoa vuodeksi, ei sitten millään.  On kohtuutonta lopettaa rakkaus miestä kohtaan ja kohdistaa se vain lapseen. Jättää mies koiran asemaan.  Ei ole ihme jos mies hakee uuden kodin tai sellaisen naisen, joka ymmärtää, että parisuhde on 1 ja lapset 2 ja ne kasvastetaan yhdessä. Mutta toki naisen oma valinta, haluaako pitää lasten isän itsellään vai haluaako menettää jollekin toiselle naiselle.  Ilman seksiä ja vaimonsa halun kohdetta viriili mies lähtee varmasti. 

Pitäkää miehistänne huolta, ettei taas tule lisää yh-äitejä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua uuvuttaa se, että joku tarvitsee minua koko ajan töissä ja kotona. Työni on terveydenhuoltoalalla, miehellä taas teknisellä alalla jossa ainoat sosiaaliset kontaktit on työkaverit ja varsinaisen työn saa suorittaa ilman häiriöitä.

Tarvitsen aikaa ja hiljaisuutta palautumiseen mutta sitä ei helposti järjesty. Ahdistaa, kun lasten mentyä nukkumaan on jonossa vielä mies jolla on odotuksia. Ymmärrän hänen tarpeensa kyllä mutta en vain jaksaisi.

Toisaalta en osaa rentoutuakaan, jos tiedän että toinen on pettynyt.

Harva kai on tahallaan haluton, en minäkään. Olen vain kuormittunut eri suunnilta tulevista vaatimuksista.

Ongelmahan sinulla ja näyttää olevan monella muullakin äidillä se, että etteivät halua miehiänne ja mies on vain rasite.  Kyllä on haluttu ennen lapsia ja sen jälkeen keksitään kaiken maailman selityksiä, että on niiiin raskasta jnee. Voisitte olla edes vähän kiitollisia miehelle, että mies ylipäätään suostui tekemään lapsen teidän kanssa, suostui olemaan teidän kanssa ja kasvattamaan yhdessä lapset. Pahinta mitä äidit voi parisuhteessa tehdä, on kadottaa halukkuuden haluta miestään, kadottaa arvostuksen mieheensä, jättää hänet heitteille ja keskittyä vain lapsen hoitoon. Pitäisi ymmärtää, ettei parisuhdetta olisi ilman rakkautta mieheen, ei olisi lastakaan.  Eikä ole parisuhdetta enää senkään jälkeen, jos mies on jätetty heitteille ja hänestä tehty  vain rasite, joka halua "itsekkäästi"  tyydyttää halujaan. Puhumattakaan, että vaimo ymmärtäisi  miehen osoittavan rakkauttaa entiseen tapaan haluamalla naistaan.  Jos ei käy niin mies lähtee parisuhteesta. Viriilin miehen seksisuaaliset, henkiset ja fyysiset, tarpeet ei katoa vuodeksi, ei sitten millään.  On kohtuutonta lopettaa rakkaus miestä kohtaan ja kohdistaa se vain lapseen. Jättää mies koiran asemaan.  Ei ole ihme jos mies hakee uuden kodin tai sellaisen naisen, joka ymmärtää, että parisuhde on 1 ja lapset 2 ja ne kasvastetaan yhdessä. Mutta toki naisen oma valinta, haluaako pitää lasten isän itsellään vai haluaako menettää jollekin toiselle naiselle.  Ilman seksiä ja vaimonsa halun kohdetta viriili mies lähtee varmasti. 

Pitäkää miehistänne huolta, ettei taas tule lisää yh-äitejä. 

Edellisessä vastauksessa on lähtökohtaisesti pielessä yksi asia - mies "suostui" lapsiin ja perheen perustamiseen. Ikään kuin se olisi mieheltä isokin uhraus ja naiselle se elämän keskeisin projekti. Vitsit, meillä se meni kai sitten niin päin, että minä suostuin miehen lapsitoiveisiin. Itse olisin voinut olla ilmankin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua uuvuttaa se, että joku tarvitsee minua koko ajan töissä ja kotona. Työni on terveydenhuoltoalalla, miehellä taas teknisellä alalla jossa ainoat sosiaaliset kontaktit on työkaverit ja varsinaisen työn saa suorittaa ilman häiriöitä.

Tarvitsen aikaa ja hiljaisuutta palautumiseen mutta sitä ei helposti järjesty. Ahdistaa, kun lasten mentyä nukkumaan on jonossa vielä mies jolla on odotuksia. Ymmärrän hänen tarpeensa kyllä mutta en vain jaksaisi.

Toisaalta en osaa rentoutuakaan, jos tiedän että toinen on pettynyt.

Harva kai on tahallaan haluton, en minäkään. Olen vain kuormittunut eri suunnilta tulevista vaatimuksista.

Ongelmahan sinulla ja näyttää olevan monella muullakin äidillä se, että etteivät halua miehiänne ja mies on vain rasite.  Kyllä on haluttu ennen lapsia ja sen jälkeen keksitään kaiken maailman selityksiä, että on niiiin raskasta jnee. Voisitte olla edes vähän kiitollisia miehelle, että mies ylipäätään suostui tekemään lapsen teidän kanssa, suostui olemaan teidän kanssa ja kasvattamaan yhdessä lapset. Pahinta mitä äidit voi parisuhteessa tehdä, on kadottaa halukkuuden haluta miestään, kadottaa arvostuksen mieheensä, jättää hänet heitteille ja keskittyä vain lapsen hoitoon. Pitäisi ymmärtää, ettei parisuhdetta olisi ilman rakkautta mieheen, ei olisi lastakaan.  Eikä ole parisuhdetta enää senkään jälkeen, jos mies on jätetty heitteille ja hänestä tehty  vain rasite, joka halua "itsekkäästi"  tyydyttää halujaan. Puhumattakaan, että vaimo ymmärtäisi  miehen osoittavan rakkauttaa entiseen tapaan haluamalla naistaan.  Jos ei käy niin mies lähtee parisuhteesta. Viriilin miehen seksisuaaliset, henkiset ja fyysiset, tarpeet ei katoa vuodeksi, ei sitten millään.  On kohtuutonta lopettaa rakkaus miestä kohtaan ja kohdistaa se vain lapseen. Jättää mies koiran asemaan.  Ei ole ihme jos mies hakee uuden kodin tai sellaisen naisen, joka ymmärtää, että parisuhde on 1 ja lapset 2 ja ne kasvastetaan yhdessä. Mutta toki naisen oma valinta, haluaako pitää lasten isän itsellään vai haluaako menettää jollekin toiselle naiselle.  Ilman seksiä ja vaimonsa halun kohdetta viriili mies lähtee varmasti. 

Pitäkää miehistänne huolta, ettei taas tule lisää yh-äitejä. 

Edellisessä vastauksessa on lähtökohtaisesti pielessä yksi asia - mies "suostui" lapsiin ja perheen perustamiseen. Ikään kuin se olisi mieheltä isokin uhraus ja naiselle se elämän keskeisin projekti. Vitsit, meillä se meni kai sitten niin päin, että minä suostuin miehen lapsitoiveisiin. Itse olisin voinut olla ilmankin.

Mistä päättelit, ettei lapsen teko olisi miehelle uhraus ja sitoutuminen eliniäksi lapsiin?  Mistä päättelit, ettei sitoutuminen parisuhteeseen ja lapsien hoitoon olisi miehelle uhraus, eikä vähentäisi miehen mahdollisuuksia vaikka muihin naisiin, harrastuksiin, opiskelun,  muuttohin eri paikkakunnille ja töiden valitsemisiin? Ihan varmasti ankkkuroi miehen paikalleen jos on vähänkään vastuuntuntoinen mies. 

Minäpä kerron miten meille kävi. Kun tavattiin nuorina, vaimoni oli sitä mieltä, ettei miehiin voi luottaa eikä hän halua koskaan naimisiin. 2 vuoden päästä hän vei minut väkisin naimisiin ja halusi nuorena lapsia. En kyseenalaistanut lasten hakkimista nuorena enkä koskaan myöhemminkään. Hän halusi monta lasta ja aina vain suostuin mukisematta. Joduin menemään työelämään aiemmin ja jättämään pidemmät opinnot väliin, kun piti perhekin elättää. En valinnut sellaisia töitäkään, jossa olisin ollut öitä poissa kotoa, piti hoitaa ja halusin olla lasten läsnä, eli työuraankin joutui karsimaan. Vaimo  kyllä ymmärsi tämän. 

Meillä oli paljon seksiä jo alusta lähtien, sitä oli vielä enemmän kun vaimo tuli raskaaksi vaimon halutessa jatkuvasti. Synnytksen jälkeen vaimo ymmärsi minuakin, halusi haluta. Annoin hänelle suuseksillä orgasmeja kun ompeleet oli vielä kipeitä. Vaimo antoi suikkareita ja ekan synnytyksen jälkeen olisi antanut pyllyäkin jos olisi mahtunut. Aika nopeasti synnytysten jälkeen vaimo halusi seksiä ihan minuakin ajatellen ja seksimäärät palasi alkuperäiseen monta kertaa viikossa. Seuraavat raskaudet samaa rataa. Jokaisen jälkeen vaimo oli kiitollinen uhrauksistani ja osoittamastani rakkaudesta. Ymmärsi pitää miehensä tyytyväisenä ja nauttia itsekin läheisyydestä. Sitä miehen hyvänä pitämistä on jatkunut nyt jo eläkeikään asti.  Minä olin vaimon tekemisistä niin kiitollinen, etten ole koskaan pystynyt käymään vieraissa, vaikka vieraat pillut on toki kiinnostaneet. Vaikeaa se olisi ollut siksikin, koska en ole ollut kertaakaan puutteessa sen jälkeen kun tavattiin.  Nyt tähän ikään mennessä rakkaus ja kiitollisuus vaimoani kohtaan on kasvannut potenssiin 5. Minun uhraukseni opiskelu- ja työuraan ei enää tunnu missään. Yksi paskan hailee.  Pystyin harrastamaan intohimoisesti niitä harrastuksia, mihin perheen varoista jäi mahdollisuuksia. Intohimoni ja kiitollisuuteni vaimoon on korvannut monin verroin kaiken muun.  Nyt nautimme vaimon kanssa eläkepäivistä ja lukuisista lapsenlapsista, seksiä unohtamatta 

Tähänkin pätee se, että niin makaa kuin petaa ja pitää antaa jos haluaa saada. 

Jokainen toki tekee niinkuin parhaaksi näkee, mutta kannattaa miettiä mikä elämässä on tärkeintä ja keskittyä siihen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielenkiintoinen keskustelu vaikka onkin tosi vanha. Mieheni saattaisi kutsua minua frigidiksi vaikken sitä olekaan. Syitä miksi tähän pisteeseen on päädytty on monia. Tässä heti alkuun mainitsen ne kielletyt asiat eli väsymys ja oman ajan puute, sillä kyllä ne vaan vaikuttavat melkoisesti. Mutta on tuossa muutakin.

Mies on onneksi nyt useamman keskustelun jälkeen parantanut niin että kotityöt menee suunnilleen puoliksi eli siitä en enää valita, mutta aiemmin se oli yksi kestoharmituksen aihe. Kuitenkin kun ne on hoidettu, se on aina se mies joka painuu omiin harrastuksiinsa. Minun omat harrastukset jäi lapsen syntymän myötä eikä tuota aikaa tunnu vieläkään löytyvän... näin omaa aikaa tarvitsevana ihmisenä se tuntuu loukkaavalta. Olenko tosiaan niin arvoton?

Kun illalla molemmat kömpii sänkyyn väsyneinä ja mies tunkee käden jalkoväliin niin se suoraan sanottuna suututtaa. En syty sekunnissa ja toisin kuin hänellä, minulla ei ole ollut muuta omaa aikaa ihan itsekseni koko päivänä kuin vessassa ja suihkussa käynti. Millä ajalla minä ehtisin seksiä miettimään että kiinnostaisi? Päivällä on hoidettu kaikki lapsen tarpeet, illalla sitten miehen. Mutta kukaan ei edes kysy mitä minä tarvitsen. Äidillä ei kai ole tarpeita...

Kun tähän lisää päälle sen että en ole koskaan saanut orgasmia yhdynnässä, ei minulle koko toimituksesta jää käteen muuta kuin hyvä mieli siitä että mies on saanut henkilökohtaisen tyydytyksen. Eikä sillä mitä minä haluan ole mitään väliä. Joskus annan, joskus kieltäydyn. Nykyään pyytää harvemmin koska kai huomaa itsekin että minä en siitä mitään saa.

Aiemminkaan en saanut eli se ei ole muuttunut, mutta aiemmin minulla oli omaa aikaa ja tunsin että minua arvostetaan. Seksiin käytettiin enemmän aikaa joten vaikkei orgasmia tullutkaan yhdynnässä, se oli edes välillä mahdollista saada muulla tavalla. Ja seksi tuntui edes jotenkin hyvältä. Vaan mistäs revit nyt sen ajan kun lapsi on tosi vähäuninen, jos itse aikoo saada 8 h yöunen pitää melkein saman tien syöksyä suihkun kautta sänkyyn kun lopulta nukahtaa.

Sanotaan vielä muuttunut vartalo... oikeastihan pääsin tosi vähällä, ei roiku rinnat eikä raskausarpia, mutta silti tuo vatsan löysä nahka ja ruma muoto ahdistaa. Kuka tällaista rumilusta edes haluaisi nussia muuten kuin peiton alla pikaisesti? Ehkä tämä onkin se mitä ansaitsen?

Kyllä minua silti seksi edelleen kiinnostaa. Silloin kun on aikaa, kun tunnen itseni hyväksytyksi. Olisi ihanaa jos voisi mennä ilman aikarajoitteita ja lopussa tuntea olonsa tyydyttyneeksi (muutenkin kuin oman käden kautta). Tällaisia hetkiä ei vaan enää tule.

Jos sinulla ei ole omaa aikaa, olisiko sitä mahdollisuus saada jotenkin vaikka kertomalla, että tarvitset sitä? Tai jos se ei vaan kerta kaikkiaan onnistu, siellä suihkussahan on sopivasti yksityisyyttä vaikka itsensä lämmittelyyn. Ei tarvitse ajatella niin, että lämmittelet miestä varten vaan ihan oman nautintosi vuoksi. Voisiko se johtaa sitten ehkä siihenkin, että seksi olisi enemmän mielessä?

Et sitten edes halua ymmärtää naisen rasittunutta arkea, tarvetta saada omaa aikaa tuntea itsensä muuksikin kuin äidiksi. Suihku ei ole omaa aikaa vaan hygieniasta huolehtimista. Miksi mies menee harrastuksiinsa kun voi täyttää oman ajan tarpeen käymällä kotona suihkussa?

Ja mihin ne asiat joilla miehet selittelevät haluttomuuttaan ei pädekään naisiin esim stressi, väsymys, unen puute?

Jos vaimosi ei halua niin syy on 100% miehessä.

En sanonut tuossa, että se oman ajan tarve pitää saada tyydytettyä vain siellä suihkussa, vaan että ensisijaisesti koittaisi hankkia itselleen sitä omaa aikaa.

Jos sellainen ei kuitenkaan onnistu (tai onnistuu, muttei joka päivä), voi kai suihkussa käymiseenkin suhtautua niin, että tekee siitä itselleen mukavan hemmottelevan hetken, jos se tosiaan on päivän ainut hetki, jolloin saa olla rauhassa. Siihen ei tarvitse liittyä mitään masturbointia, jos se ei haluta. Pointtini oli, että mikä estää naista itseään tekemästä niistä omista hetkistä mahdollisimman mukavia?

Mikä tässä palstassa on, että kaikkia viestejä luetaan kuin piru raamattua ja etsimällä etsitään niistä jotakin, mistä suuttua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua uuvuttaa se, että joku tarvitsee minua koko ajan töissä ja kotona. Työni on terveydenhuoltoalalla, miehellä taas teknisellä alalla jossa ainoat sosiaaliset kontaktit on työkaverit ja varsinaisen työn saa suorittaa ilman häiriöitä.

Tarvitsen aikaa ja hiljaisuutta palautumiseen mutta sitä ei helposti järjesty. Ahdistaa, kun lasten mentyä nukkumaan on jonossa vielä mies jolla on odotuksia. Ymmärrän hänen tarpeensa kyllä mutta en vain jaksaisi.

Toisaalta en osaa rentoutuakaan, jos tiedän että toinen on pettynyt.

Harva kai on tahallaan haluton, en minäkään. Olen vain kuormittunut eri suunnilta tulevista vaatimuksista.

Ongelmahan sinulla ja näyttää olevan monella muullakin äidillä se, että etteivät halua miehiänne ja mies on vain rasite.  Kyllä on haluttu ennen lapsia ja sen jälkeen keksitään kaiken maailman selityksiä, että on niiiin raskasta jnee. Voisitte olla edes vähän kiitollisia miehelle, että mies ylipäätään suostui tekemään lapsen teidän kanssa, suostui olemaan teidän kanssa ja kasvattamaan yhdessä lapset. Pahinta mitä äidit voi parisuhteessa tehdä, on kadottaa halukkuuden haluta miestään, kadottaa arvostuksen mieheensä, jättää hänet heitteille ja keskittyä vain lapsen hoitoon. Pitäisi ymmärtää, ettei parisuhdetta olisi ilman rakkautta mieheen, ei olisi lastakaan.  Eikä ole parisuhdetta enää senkään jälkeen, jos mies on jätetty heitteille ja hänestä tehty  vain rasite, joka halua "itsekkäästi"  tyydyttää halujaan. Puhumattakaan, että vaimo ymmärtäisi  miehen osoittavan rakkauttaa entiseen tapaan haluamalla naistaan.  Jos ei käy niin mies lähtee parisuhteesta. Viriilin miehen seksisuaaliset, henkiset ja fyysiset, tarpeet ei katoa vuodeksi, ei sitten millään.  On kohtuutonta lopettaa rakkaus miestä kohtaan ja kohdistaa se vain lapseen. Jättää mies koiran asemaan.  Ei ole ihme jos mies hakee uuden kodin tai sellaisen naisen, joka ymmärtää, että parisuhde on 1 ja lapset 2 ja ne kasvastetaan yhdessä. Mutta toki naisen oma valinta, haluaako pitää lasten isän itsellään vai haluaako menettää jollekin toiselle naiselle.  Ilman seksiä ja vaimonsa halun kohdetta viriili mies lähtee varmasti. 

Pitäkää miehistänne huolta, ettei taas tule lisää yh-äitejä. 

Jos olet tosissasi niin olet kyllä tyhmä, etkä ymmärrä mistään mitään.

Silloin kun lapsi syntyy on miehen tarpeet viimeinen asia perheessä ja miehen joka ei sitä tajua kannattaa pysyä lapsettomana.

Naiset ottaa 70% eroista ja suurin osa niistä johtuu siitä että kun lapsi syntyy niin mies jättää kaiken yhteisessä perheessä naiselle, näin niitå yh-äitejä syntyy.

Ja se että nainen on omalla kehollaan vaivalla ja tuskalla tehnyt sen yhteisen lapsen eikä miehen päässä ole yhtäkään ajatusta siihen minkä tuskan ja työn nainen on tehnyt samalla kun mies ei ole tehnyt yhtään mitään vaan kehtaa märistä ettei saa seksiä ja jos ei saa niin lähtee ettå miehestä pitää pitää huolta. Tuo on niin avuttoman lapsellista pskaa ettei järki riitä. Miksi mies ei voi olla aikuinen? Miksi mies ei tajua ettå lapsen synnyttyå miehen pitää laittaa omat tarpeet sivuun? Niillä ei pikkulapsiaikana ole merkitystä ja sen aikuinen mies tajuaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua uuvuttaa se, että joku tarvitsee minua koko ajan töissä ja kotona. Työni on terveydenhuoltoalalla, miehellä taas teknisellä alalla jossa ainoat sosiaaliset kontaktit on työkaverit ja varsinaisen työn saa suorittaa ilman häiriöitä.

Tarvitsen aikaa ja hiljaisuutta palautumiseen mutta sitä ei helposti järjesty. Ahdistaa, kun lasten mentyä nukkumaan on jonossa vielä mies jolla on odotuksia. Ymmärrän hänen tarpeensa kyllä mutta en vain jaksaisi.

Toisaalta en osaa rentoutuakaan, jos tiedän että toinen on pettynyt.

Harva kai on tahallaan haluton, en minäkään. Olen vain kuormittunut eri suunnilta tulevista vaatimuksista.

Ongelmahan sinulla ja näyttää olevan monella muullakin äidillä se, että etteivät halua miehiänne ja mies on vain rasite.  Kyllä on haluttu ennen lapsia ja sen jälkeen keksitään kaiken maailman selityksiä, että on niiiin raskasta jnee. Voisitte olla edes vähän kiitollisia miehelle, että mies ylipäätään suostui tekemään lapsen teidän kanssa, suostui olemaan teidän kanssa ja kasvattamaan yhdessä lapset. Pahinta mitä äidit voi parisuhteessa tehdä, on kadottaa halukkuuden haluta miestään, kadottaa arvostuksen mieheensä, jättää hänet heitteille ja keskittyä vain lapsen hoitoon. Pitäisi ymmärtää, ettei parisuhdetta olisi ilman rakkautta mieheen, ei olisi lastakaan.  Eikä ole parisuhdetta enää senkään jälkeen, jos mies on jätetty heitteille ja hänestä tehty  vain rasite, joka halua "itsekkäästi"  tyydyttää halujaan. Puhumattakaan, että vaimo ymmärtäisi  miehen osoittavan rakkauttaa entiseen tapaan haluamalla naistaan.  Jos ei käy niin mies lähtee parisuhteesta. Viriilin miehen seksisuaaliset, henkiset ja fyysiset, tarpeet ei katoa vuodeksi, ei sitten millään.  On kohtuutonta lopettaa rakkaus miestä kohtaan ja kohdistaa se vain lapseen. Jättää mies koiran asemaan.  Ei ole ihme jos mies hakee uuden kodin tai sellaisen naisen, joka ymmärtää, että parisuhde on 1 ja lapset 2 ja ne kasvastetaan yhdessä. Mutta toki naisen oma valinta, haluaako pitää lasten isän itsellään vai haluaako menettää jollekin toiselle naiselle.  Ilman seksiä ja vaimonsa halun kohdetta viriili mies lähtee varmasti. 

Pitäkää miehistänne huolta, ettei taas tule lisää yh-äitejä. 

Jos olet tosissasi niin olet kyllä tyhmä, etkä ymmärrä mistään mitään.

Silloin kun lapsi syntyy on miehen tarpeet viimeinen asia perheessä ja miehen joka ei sitä tajua kannattaa pysyä lapsettomana.

Naiset ottaa 70% eroista ja suurin osa niistä johtuu siitä että kun lapsi syntyy niin mies jättää kaiken yhteisessä perheessä naiselle, näin niitå yh-äitejä syntyy.

Ja se että nainen on omalla kehollaan vaivalla ja tuskalla tehnyt sen yhteisen lapsen eikä miehen päässä ole yhtäkään ajatusta siihen minkä tuskan ja työn nainen on tehnyt samalla kun mies ei ole tehnyt yhtään mitään vaan kehtaa märistä ettei saa seksiä ja jos ei saa niin lähtee ettå miehestä pitää pitää huolta. Tuo on niin avuttoman lapsellista pskaa ettei järki riitä. Miksi mies ei voi olla aikuinen? Miksi mies ei tajua ettå lapsen synnyttyå miehen pitää laittaa omat tarpeet sivuun? Niillä ei pikkulapsiaikana ole merkitystä ja sen aikuinen mies tajuaa.

Ohhoh taas