Eikö siivoojan palkkaaminen kotiin olen jotenkin uusavutonta? Siis kenellä on niin kiire,

niin mikä apu siitä maksullisesta siivoojasta on? Eikö se viikkosiivous menisi samalla vaivalla?



Minusta nimenomaan viikkosiivous on "helpointa" siivousta - haasteellisempaa on jokapäiväisen siisteyden ylläpito.

Siivooja tulee käymään kaksi kertaa viikossa noin 6 kk ajan. Ihanaa, kun ei tarvitse vastasyntyneen kanssa siivota, joku muu saa nyt kerrankin imuroida, pyyhkiä pölyt ja pestä vessat ja lattiat! : ) Mies varsinkin tyytyväinen, kun vessojen siivous on ollut hänen hommiaan...



Lapset edelleen osallistuvat jokapäiväisiin kotitöihin: vievät kierrätysroskikset ja siivoavat leikkihuoneen joka ilta. Astianpesukonettakin tyhjentävät ja laittavat pyykit pesukoneeseen. Ikää pian 6 v ja 2 1/2 v.

mutta pölyjen pyyhkiminen, lattioiden pesu, vessojen pesu, ikkunoiden pesu, ovien pesu (ainakin meillä näyy valkoisissa sisäovissa sormenjäljet), keittiön kaappien ovien pyyhkiminen (kiiltäväpintaiset), vaatekaappien siivous jne jne.



Imurointi on pikkujuttu, vaikka meidänkin talossa siihen menee vähintään tunti, kun kunnolla tekee.

Pikkulapsiperheessä, jossa on työssäkäyvät vanhemmat, siivooja on iso apu arjessa. Ja siivousta ja pyykkiä tulee silti joka päivä itsellekin. Siivooja sitten viikottain tekee isomman perussiivouksen. Jos itse siivoisin vielä nykyistä enemmän iltaisin kun olen hakenut lapset hoidosta ja tehnyt ruoan kello olisi n. 18.30 kun rupeaisin siivoamaan. Lapset aloittavat iltatoimet 19 maissa. Heidän kanssaan on kiva olla ne lyhyet hetket, eikä käyttää sitä siivoamiseen. Koska ole opettaja sunnittelen iltaisin seuraavan päivän oppitunnit, en siivoa... Ja viikonloput on ihan muuuta varten kun siivoamista. Minusta lapset oppivat arvostamaan kaikenlaisia töitä, myös siivoustöitä, koska itse pidän siivoojastamme, Ilahdun hänen tärkeästä työstään ja lapsetkin huomaavat sen. Kiitos kotitalousvähennyksen, palvelu ei ole kovin kallista. Jää sitten pari vaatetta ostamatta, mutta on se sen arvoista!

Ihan typerää työllistää paikallinen yksityisyrittäjä, kyllä nyt kunnon töissä 8-10h päivässä uurastava äiti hoitaa siivoamisen siinä sivussa iltaisin ja viikonloppuisin -sehän on itse asiassa kuntoilua kun hoitaa siivouksen juoksujalkaa, täysin itse ja välillä tekee pari punnerrusta-

meidän mummilla joka oli varsinainen huushollerska eikä edes upporikas, kävi siivooja aina välillä. Ennen kotiapu oli tavallisempaa kuin nykyyään.

Kyllähän meillä on jotenkuten aikaa siivota, imuroimme kaksi kertaa viikossa, keittiön joka päivä. Lattiat pesemme kerran viikossa. Mutta ne pölyt ja vessa... Kun ne tulee hoidettua kerran kuussa saati mattojen tuuletus..



Itse tein aikanaan kotisiivouksia lukion ohella ja ihan normaaleja ihmisiä niiden tilaajat olivat. Ei mitään laiskoja joiden asunnot olisivat lääviä ilman siivoajan käymistä. Useimmiten lattiat ja pöydät olivat hyvinkin siistit, mutta vessaa. pölyjä tai mattoja asukkaat eivät itse hoitaneet. Siis toki ne lattiatkin siivottiin, mutta asunto oli täysin siisti. Kyseisillä ihmisillä vain oli varaa työllistää toinen ihminen ja täten jättää itseltä ne ikävimmiksi kokemansa asiat väliin.



Mielstäni täysin verrattavissa esim valmis/puolivalmisruokien ostamiseen. Toiset kasvattaa perunatkin itse ja toiset ostavat ne valmiiksi pestyinä kaupasta, kolmas ostaa ne jo kermaperunoiksi valmistettuina. Miten kukakin arvostaa ajan ja rahan käytön.

Tuttavaperheen kotona käy siivooja ja ei siivooja ole mikään palvelija ja häntä kohdellaan arvostavasti. Kaikki pitää itse järjestystä yllä huoneissaan. Lattioilla ei ajelehdi leluja eikä vaatteita kun siivooja käy ja omat työpöytänsä putsaavat.



Heillä siivooja tekee viikkosiivoukset, ikkunan pesut ja vaihtaa lakanat.

aa lakanat, pyyhkeet jne. Kyllä siihen yhden päivän saa mukavasti lapsiperheessä kulumaan.



Jos teet työtä joka päivä 8-17, jonka jälkeen haet lapset tarhasta, vietät ne pari arvokasta heidän kanssaan ennen heidän nukkumaanmenoaan ja sitten painat vielä duunia pari tuntia - seuraavana päivänä kaikki alkaa alusta, niin saattaa olla, että lauantaina haluaisit tehdä jotain muuta ennen lasten nukkumaanmenoa ja taas omien duunijuttujen esiinkaivamista, kuin siivota.



Eli siivoajan käyttäminen on puhtaasti lasten kannalta ajateltu juttu. Lisää ainaa perheelle, itselle ja ikävä kyllä myös duuneille.

Mies tekee vaativaa työtä, missä on paljon reissuja. Mies toivookin, että kun minä palaan pian töihin, palkkaisimme siivoojan, ettei hänen työmääränsä hirveästi lisääntyisi. Nythän minä teen kotityöt, mutta sitten ne pitäisi jakaa.

kelpaisi edes kerran pariin viikkoon helpottamaan arkea. Ei meinaan ole nautinto siivota, kun mies tekee pitkää päivää töissä, lapsi pelkää imuria hysteerisesti ja kasvava maha lisäksi hankaloittaa liikkumista. Pahimmillaan imuroin iso lapsi sylissä :( Eli ei ole uusavuttomuutta halua apua ja olla valmis maksamaan siitä.

Samalla ideologialla ennenaikaan ihmiset oli ihan superuusavuttomia sitten varmaan kun niillä oli taloudenhoitaja tai kotiapulainen tai sisäkkö, millä ikinä nyt tahtoo kutsua.



Usein kyse oli tavallisesta perheestä, jossa vaikka maisteri isä ja kotirouvaäiti ja kehtasivat vielä jättää kothommat muiden harteille :) Kotiapulainen kun katsoi vielä paljon lastenkin perään!



Mitähän se kotiapulainen olisi tehnyt jos ei siinä perheessä työtään?



Hienoa jos voi työllistää jonkun ihmisen, sama sitten missä työssä kun kaikkia ammatteja maailmasta löytyy. Miksi pitää tehdä itse kaikki?



Nimimerkillä alkoi vaan ap viesti naurattaa vaikka itsellä ei kyllä ole siivoojaa.



Eiköhän ihmisten asennevammat johdu jostain muusta!

Tiedän perheitä joissa lapset kommentoivat samoin ...koska äiti siivoaa.

Että ei kai huonosta kasvatuksesta tai malleista voi siivoojaa syyttää :)

hyvin tarpeen palkata siivooja . Eikä se ole mikään tämänpäivän perheiden laiskuuden ilmenemismuoto, piikoja perheissä oli vielä varsin yleisesti 1960-1970 luvulla. Jopa ihan työläispereheissä jossa molemmat vanhemmat olivat ansiotyössä.



Kyllä minäkin ottaisin, mutta on niin pieni asunto meillä kolmella, et ei kannata vaivata firmaa paikalle. Normaaliin viikkosiivoukseen menee aikaa reilu tunti meidän taloudessa. Ikkunoiden pesuun kyllä taidan palkata.. se on se minun inhokki puuhani kodinhoidossa, muut jutut teen mielelläni oikeestaan.

Kuten edellinen jo kertoikin, vielä 1960-luvulla oli kaikilla koulutetuilla, työssäkäyvillä naisilla kotona asuva apulainen. Aloitin itse työelämässä 1980-luvun alussa ja vielä silloinkin lapsiperheellisillä naispuolisilla työkavereilla oli apulaiset. Siis ei pelkästään siivousapua 4 tuntia kuukaudessa, kuten minulla.

kuulen jo korvissani sen kaakatuksen jota vauva-aikoina kuuntelin leikkikentällä sivukorvalla: kyllä jokainen nyt sen verran kerkiää siivoamaan... kyllä jokainen nyt osaa laihduttaa ja pitää itsensä timmissä kunnossa... nekin meni eroamaan, kyllä nyt pitäisi parisuhteeseen osata panostaa... sekin mukula muka sairastaa allergiaa, kyllä äidin nyt pitäisi sen verran huolehtia ettei semmoista tule... kuka hölmö jää työttömäksi näinä aikoina (koko firma lopetettiin)... kyllä jokaisen nyt pitää ymmärtää pukea lapsensa reimateciin... kyllä jokaisen pitää osata kierrättää eikä ostaa mitä hölmöjä reimatecceja...



Kolme vuotta näitä kuuntelin ja uskoni naisten keskinäiseen solidaarisuuteen mureni totaalisesti ja nyt ymmärrän hyvin miksi naisen euro on vain se 80 senttiä. Korppi korpin silmää syö.



Mitä h...n väliä sillä on jos toisella käy siivooja ja toisella ei?! Miksi se sinua AP kalvaa? Jos se saa sinut tuntemaan ihanaa ylemmyyttä niin ota siitä tunteesta kaikki irti ja nautiskele.

60-luvulla oli lapsimäärät jo pienempiä, silti äidit usein kotona ja lisäksi vielä kotiapulaiset. Tiedän useampia perheitä, joissa on ollut 2-3 lasta, äiti kotiäiti ja siihen lisäksi vielä kotiapulainen.



Joillakin ihmisillä on elämäntehtävänä rääkätä itsensä henkihieveriin. Minä teen puolikasta työaikaa vain siksi, että koko perheellä olisi leppoisampaa tämä elämä. Saan usein ihmettelyjä asiasta. Meillä on aivan tavalliset tulot, mutta elämänlaatu riippuu monista asioista.

Meidän siivooja pesee lattiaa, käyttää matot ulkona, järjestää, pyyhkii ja pesee.



Häneltä menee talomme siivoomiseen 6 tuntia.



Ei meillä ole siihen aikaa. Imuroin kyllä itsekin kerran viikossa, mutta tuon lisäksi siis.

Töitä kaikille, eli kellä on varaa, jakakoon sitä ympärilleen työn muodossa. Hassua että kukaan ei kritisoi sitä että miehet käyttää autoja huollossa ja renkaanvaihdossa, mutta heti jos tuo on pois noista "naisten kotihommista" niin se on avutonta.

Meillä heiluu ilmuri vähintään kerran viikossa, vaikka käy siivooja.



Mutta' lattia luuttuun' en tartu kuin 1-2 krt/vuosi. Mattoja ja petivaatteita en vie ulos, enkä siivoa saunaa, pyyhi pölyjä jne. :-) Vessa, keittiötä ja eteistä siivoan, muun jätän siivoojalle.



Ja lapset siivoavat huoneensa (=järjestävät tavarat paikoilleen) aina ennen siivoojan tuloa.

Kummasti vaan minusta tuli silti maisteri ja töissä olen ollut 14-vuotiaasta.