Lue keskustelun säännöt.
Onko pedofilia sairaus vai synnynnäinen suuntaus kuten esim. homous?
04.03.2009 |
Sattuisiko jollain olemaan ihan tietoa asiasta?
Eihän kai sitä parantaakaan voi, vaan pedofiilien olisi vain oltava toteuttamatta omaa "seksuaalisuuttaan". Aika karmea tuuri on ihmisellä, joka syntyy pedofiiliksi. Homous ja transseksuaalisuuskin hyväksytään nykyisin ja nämä ihmiset voivat elää omana itsenään, mutta pedofiilille sitä ei voida ikinä sallia.
Pointtini on, että suhtautuminen pedofiileihin on aika vaikea ongelma. Ovatko he "pahoja" ihmisiä, vai sairaita (ja jos sairaita niin mistä ko. sairaus johtuu), vai onko se synnynnäinen seksuaalinen "suuntautuminen" siinä missä heterous, homous, biseksuaalisuuskin?
Kommentit (105)
mutta mietipä sitä, kun ei ole niitä vanhempia ollut.
Ole vaan onnellinen, ettei sinulla ole kyseisen alueen kehityshäiriötä
Sitten kun kuolee viimeinenkin ihminen jonka vanhemmat on myrkyttäneet jälkikasvunsa mielen homoja vastaan, on ihan sama onko ihminen homo vai hetero. Sitten voidaan unohtaa kehityshäiriöistä höpöttämiset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sitä on taas kuunneltu liikaa hihhuleiden puheita.
Heidän näkemyksistään tai niiden perusteista en tiedä; itse olen kuitenkin lukenut psykologian läksyni.
Rehellinen kysymys, millä keinoin sinusta voi tehdä lesbon?
Enpä usko, että minusta voisi kukaan tehdä homoseksuaalia enää tässä iässä. Jos olisi joutunut seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi lapsena, kokenut muuten huonoja asioita, jotka olisivat vaikuttaneen itsetuntooni ja -luottamukseeni omassa sukupuolessani ja/tai jotka olisivat vaikuttaneet negatiivisesti näkemyksiini vastakkaisesta sukupuolesta.. Niin who knows.
Toisaalta, jos alkaisin nyt tietoisesti karttaa vastakkaista sukupuolta, ruokkia negatiivisia ajatuksia sen edustajista, ihannoida omaa sukupuoltani, turruttaa mieltäni homoseksuaalisella materiaalilla.. eli toisin sanoan pyrkisin ruokkimaan sukupuoliviettiäni homoseksuaalisuutta tukevilla asioilla, niin voisin varmasti alkaa elää homoseksuaalisessa suhteessa. Merkittävin ongelma on kuitenkin siinä, ettei minulla ole mitään motivaatiota edellä mainittuun toimintaan.
voin kuvitella oikein hyvin miten kurjaa elämä olisi, jos yhteiskunta vaatisi ettei MINUN naisena saisi kinnostua muista kuin NAISISTA.
Tietysti se olisi kurjaa, jos homoseksuaaliset tunteet olisivat vahvoja etkä haluaisi edes muuttaa niitä. Ja jokaisellahan meillä on oikeus elää juuri niin kuin haluamme. Eli jos haluaa elää heterona, homona tai jonain muuna, niin siihen on täysi oikeus. Mutta jos motivaatiota ja halua löytyy, niin kyllä omaan mieleen ja sukupuoliviettiin voi vaikuttaa.
Hyvä kun sanoit tuon "taitaa mennä sinne turhan juupas-eipäs juttelun puolelle" -asian. Olisin saattanut nimittäin vastata, jos joku olisi kommentoinut vastaan tekstiäni. Nyt maltan olla tulematta tähän keskusteluun enää :) Mukavaa päivää kaikille!
Heidän näkemyksistään tai niiden perusteista en tiedä; itse olen kuitenkin lukenut psykologian läksyni.
Totuus on ettei syytä tiedetä. Tämä lienee varteenotettavimpia tutkimuksia aiheesta:
Y"ksi parhaiten dokumentoitu löytö homoseksuaalisuudesta on korrelaatio miesten homoseksuaalisuuden ja vanhempien veljien määrän välillä.[3] Tämän pohjalta on esitetty hypoteesi, että ainakin osalla mieshomoseksuaaleista homoseksuaalisuus olisi kehittynyt sikiöaikana, äidin tuottaessa poikasikiöön vasta-ainetta, jonka tiedetään vaikuttavan sikiön aivojen maskulinisoitumisprosessiin. Veljeksistä nuorin altistuisi kaikkein suurimmalle vasta-ainekonsentraatiolle. Jostain syystä korrelaatio pätee kuitenkin vain oikeakätisiin mieshomoseksuaaleihin, ei vasenkätisiin. Naishomoseksuaaleilla ei ole löydetty vastaavaa korrelaatiota vanhempien sisarien määrän kanssa. Tämä on sopusoinnussa vasta-aineoletuksen kanssa, koska äidit eivät tietenkään tuottaisi vasta-aineita naissikiöihin; taustalla on teoria, jonka mukaan äidin immuunijärjestelmä pitäisi vain poikasikiötä vieraana, koska se on eri sukupuolta, ja kehittäisi sitä kohtaan vasta-aineita. Hypoteesia tukee tutkimus,[4] jossa korrelaation huomattiin pätevän vain biologisiin veljiin, ei adoptoituihin veljiin eikä velipuoliin. Lisäksi tutkimuksessa havaittiin, että kasvatusajalla, joka vietettiin omien veljien kanssa, ei ollut vaikutusta havaittuun korrelaatioon. "
Mutta kyse onkin vain mielipiteistä, ei myrkyistä.
Sitten kun kuolee viimeinenkin ihminen jonka vanhemmat on myrkyttäneet jälkikasvunsa mielen homoja vastaan, on ihan sama onko ihminen homo vai hetero. Sitten voidaan unohtaa kehityshäiriöistä höpöttämiset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sitä on taas kuunneltu liikaa hihhuleiden puheita.
Heidän näkemyksistään tai niiden perusteista en tiedä; itse olen kuitenkin lukenut psykologian läksyni.
Rehellinen kysymys, millä keinoin sinusta voi tehdä lesbon?
Enpä usko, että minusta voisi kukaan tehdä homoseksuaalia enää tässä iässä. Jos olisi joutunut seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi lapsena, kokenut muuten huonoja asioita, jotka olisivat vaikuttaneen itsetuntooni ja -luottamukseeni omassa sukupuolessani ja/tai jotka olisivat vaikuttaneet negatiivisesti näkemyksiini vastakkaisesta sukupuolesta.. Niin who knows.
Toisaalta, jos alkaisin nyt tietoisesti karttaa vastakkaista sukupuolta, ruokkia negatiivisia ajatuksia sen edustajista, ihannoida omaa sukupuoltani, turruttaa mieltäni homoseksuaalisella materiaalilla.. eli toisin sanoan pyrkisin ruokkimaan sukupuoliviettiäni homoseksuaalisuutta tukevilla asioilla, niin voisin varmasti alkaa elää homoseksuaalisessa suhteessa. Merkittävin ongelma on kuitenkin siinä, ettei minulla ole mitään motivaatiota edellä mainittuun toimintaan.
Anteeksi nyt vain, mutta mielestäsikö seksuaalisuus on valinta? Että voit (jos motivaatiota riittää) valita olevasi homoseksuaali. Se asia ei kuitenkaan toimi niin. Et sinä voi valita, mihinkä sukupuoleen koet seksuaalista/romattista vetoa (tai jos et tuntisi sellaista vetoa). Jos koet seksuaalista vetoa, et voi esimerkiksi valita olevasi kokematta sitä. Se on totta, että seksuaalisuus voi muuttua, mutta sinä itse et kykene sitä muuttamaan. Jos et nyt kykene millään lailla ajattelemaan, että voisitolla suhteessa jonkun saman sukupuolen edustajan kanssa, ja vaikka jos kokeilisit sitä ja et kokisi sitä omaksi suuntautumukseksesi, et sinä voisi sitä muuttaa. sinä et voi pakottaa itseäsi pitämään jostain sukupuolesta.
Siis sanot, että olakseen homoseksuaali sinun on täytynyt joutua seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi lapsena? Että se alentaisi itsetuntoasi? Ei. Asia ei todellakaan ole näin. Ei läheskään kaikkia homoseksuaaleja ole millään lailla seksuaalisesti hyväksikäytetty lapsena. Ei homoseksuaalisuus tarkoita, että koet negatiivisia tunteita vastakkaisesta sukupuolesta. se tarkoittaa, että koet seksuaalista ja romattista vetoa samaan sukupuoleen, etkä tunne semmoista vastakkaista sukupuolta kohtaan.
Kun kerran perustat väitteesi siihen, että homoseksuaaleja on jollain lailla seksuaalisesti satutettu, jotta he olisivat homoseksuaaleja, niin saman logiikan mukaan voisin kysyä sinulta, että kuka saman sukupuolen edustaja satutti sinua, kun pidät vastakkaisesta sukupuolesta? Koska seksuaalisuushan sinun mukaasi syntyy sillä lailla, että jonkun sukupuolen edustaja satuttaa toista seksuaalisesti joten hän alkaa pitämään siitä toisesta sukupuolesta. Eli kaikki, joita ei olisi millään tavalla seksuaalisesti satutettu olisivat pan- tai biseksuaaleja? Ja aseksuaaleja olisivat kaikki satuttaneet.
voin kuvitella oikein hyvin miten kurjaa elämä olisi, jos yhteiskunta vaatisi ettei MINUN naisena saisi kinnostua muista kuin NAISISTA.
Tietysti se olisi kurjaa, jos homoseksuaaliset tunteet olisivat vahvoja etkä haluaisi edes muuttaa niitä. Ja jokaisellahan meillä on oikeus elää juuri niin kuin haluamme. Eli jos haluaa elää heterona, homona tai jonain muuna, niin siihen on täysi oikeus. Mutta jos motivaatiota ja halua löytyy, niin kyllä omaan mieleen ja sukupuoliviettiin voi vaikuttaa.
Pedofilia ei todellakaan yleensä johdu lapsuuden aikaisesta hyväksikäytöstä. Miehet ovat keskimääräisesti kiinnostuneet nuoremmista tytöistä, noin 16 ikävuoden paikkeilla, vaihteluvälinä 14-19. Tätä sanotaan ephebofiliaksi ja sitä ei luokitella sairaudeksi millään kriteereille. Pienempi osa on kiinnostunut jo puberteetin saavuttaneista lapsista (hebefilia) ja vielä pienempi osa on todellisia pedofiilejä, jotka ovat kiinnostuneita lapsista, jotka eivät ole saavuttaneet puberteettia. Erittäin pieni osa on jopa kiinnostunut vauvoista. Toisessa ääripäässä ovat ihmiset, jotka ovat kiinnostuneet vanhuksista. Seksuaalisen kiinnostuksen ikähaitari siis muistuttaa Gaussin käyrää, jonka eri ääripäät ovat osa luonnollista jatkumoa. Miehillä tämän käyrän huippu menee teini-iän kohdalla, kun taas naisilla kiinnostus kohdistuu suunnileen samanikäisiin miehiin. Meidän yhteiskunnassa vain on päätetty, että on olemassa joku tietty raja, minkä jälkeen ihmisen kiinnostus on sairaalloista ja demonisoitavaa. Se on epätieteellistä ja tyhmää. Hyvin monet ihmiset tässä ketjussa näyttää vetävän yhtäläisyysmerkin pedofilian ja hyväksikäyttäjän välille, vaikka kyseessä on määritelmällisesti ainoastaan seksuaalinen suuntautuminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
MC Oge on sosiaalisessa mediassa tuomittu lapsen seksuaalinen hyväksikäyttäjä. Hänen uhriensa viestejä leviää eri alustoilla. He kertovat tämän kosketelleen heitä esim rintojen alueelta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pe*ofilia on haitallinen parafilia eli seksuaalinen kohdehäiriö.
P*dofilian syytä ei tiedetä, eikä aihetta ole juuri edes tutkittu tieteellisesti.
Tuohon pätee sama kuin kaikkiin muihinkin inhottaviin asioihin.
Se, että teeskentelemme ettei niitä ole olemassa emmekä puhu niistä, meidän pitäisi pohtia ratkaisuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pe*ofilia on haitallinen parafilia eli seksuaalinen kohdehäiriö.
P*dofilian syytä ei tiedetä, eikä aihetta ole juuri edes tutkittu tieteellisesti.
Homous oli ennen määritelty parafiliaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pe*ofilia on haitallinen parafilia eli seksuaalinen kohdehäiriö.
P*dofilian syytä ei tiedetä, eikä aihetta ole juuri edes tutkittu tieteellisesti.
Homous oli ennen määritelty parafiliaksi.
Vaan ei enää.
Jos ihan järjellä ajattelee, niin lapsi ja aikuinen seksisuhteessa, ei ole millään tavoin tasavertaista. Aikuisena voi tulla vaikka mitä korjausleikkauksia , kun lantion alueelle on tullut vammoja.
Jossain oli juttua pedofiilistä joka alkoi jo teini-iässä himoitsemaan pieniä lapsia, eikä hänelle oltu tehty seksuaalista väkivaltaa. Siinä mielessä ajattelisin että osa voi olla synnynnäistä.
molemmat ovat valintoja joihin voi vaikuttaa jos haluaa
Hyi mikä ketju. Jouduin pedofiili isäpuolen hyväksikäyttäksi lapsena ja koko elämäni on ollut yhtä taistelua. Pelkäsin, vihasin ja inhosin sitä äijää. Vieläkin tunnen vihaa ja oksetusta tyyppiä kohtaan vaikka olen jo 40. Onneksi nykyään hyväksikäyttö ei vanhene aiemmin vanheni enkä voinut viedä asiaa oikeuteen kun olin valmis siihen.
Tor-verkkoa käsittelevässä kirjassa oli muistaakseni mainittu tapaus, että aikuinen mies ilman mitään aiempaa taustaa näki lapsiin liittyvää seksuaalista materiaalia ja sai siitä kiksit. Tajusi totta kai sekä materiaalin että reaktionsa olevan sairaita, mutta ei voinut itselleen mitään.
Heidän näkemyksistään tai niiden perusteista en tiedä; itse olen kuitenkin lukenut psykologian läksyni.
Enpä usko, että minusta voisi kukaan tehdä homoseksuaalia enää tässä iässä. Jos olisi joutunut seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi lapsena, kokenut muuten huonoja asioita, jotka olisivat vaikuttaneen itsetuntooni ja -luottamukseeni omassa sukupuolessani ja/tai jotka olisivat vaikuttaneet negatiivisesti näkemyksiini vastakkaisesta sukupuolesta.. Niin who knows.
Toisaalta, jos alkaisin nyt tietoisesti karttaa vastakkaista sukupuolta, ruokkia negatiivisia ajatuksia sen edustajista, ihannoida omaa sukupuoltani, turruttaa mieltäni homoseksuaalisella materiaalilla.. eli toisin sanoan pyrkisin ruokkimaan sukupuoliviettiäni homoseksuaalisuutta tukevilla asioilla, niin voisin varmasti alkaa elää homoseksuaalisessa suhteessa. Merkittävin ongelma on kuitenkin siinä, ettei minulla ole mitään motivaatiota edellä mainittuun toimintaan.
Tietysti se olisi kurjaa, jos homoseksuaaliset tunteet olisivat vahvoja etkä haluaisi edes muuttaa niitä. Ja jokaisellahan meillä on oikeus elää juuri niin kuin haluamme. Eli jos haluaa elää heterona, homona tai jonain muuna, niin siihen on täysi oikeus. Mutta jos motivaatiota ja halua löytyy, niin kyllä omaan mieleen ja sukupuoliviettiin voi vaikuttaa.